Naisten rooli on ollut merkittävä läpi historian sekä oluenpanijoina, oluenjuojina että oluttoimijoina. Silti useimmat julkisuudessa esiintyvät tekijät ja vaikuttajat ovat miehiä. Alan tasa-arvossa on vielä tekemistä; mistä se johtuu?
Ilmiö ei ole uusi. Jo pitkään olut on koettu miesten tekemäksi ja nauttimaksi. Vasta viime aikoina myös olutalalla on herätty keskustelemaan naisten ja vähemmistöjen asemasta. Samalla on ilmennyt useita naisten asiattomaan kohteluun liittyviä tapauksia.
Yhdysvalloissa on tänä vuonna tullut julki naisten vähättelyyn tai seksuaaliseen häirintään liittyviä vakaviakin tapauksia, jotka ovat muuttaneet käsitystä huolettomana pidetystä panimoalasta. Monet näistä tapauksista ovat tulleet ilmi sosiaalisen median kautta.
Viime kesänä yksi olutvallankumouksen ikoneista, skottilainen Brewdog nousi otsikoihin, kun yli kuusikymmentä entistä työntekijää syytti yritystä avoimella kirjeellä syrjinnästä ja kiusaamisesta. Suurin osa näistä työntekijöistä oli naisia. Tanskalainen Mikkeller-olutikoni sai vastata samankaltaisiin syytteisiin, kun yrityksen entiset työntekijät kertoivat kokemuksistaan. Syntyneen tilanteen takia monet pienpanimot peruuttivat tulonsa Mikkellerin lokakuussa järjestämään MBCC-oluttapahtumaan.
”Yli 60 entistä työntekijää syytti Brewdogia syrjinnästä ja kiusaamisesta – suurin osa heistä naisia.”
Myös brittiläinen media on tuonut esiin alan häirintää, ja useat naispuoliset oluentekijät ovat kommentoineet muun muassa työpanoksensa väheksymistä ja uralla etenemisen vaikeutta.
Häirinnän ja vähättelyn kokemukset ovat saaneet aikaan keskustelua myös Euroopan tasolla. Oluenkuluttajien eurooppalainen edunvalvontajärjestö European Beer Consumers´ Union (EBCU) järjesti syyskuussa kansainvälisen paneelikeskustelun, joka paljasti alalla vallitsevia asenteita. Osa osallistujista ei nähnyt miesvaltaisuutta ongelmana. Suurin osa osallistujista ja puhujista oli miehiä. Miksi niin vähän naisia osallistui keskusteluun, vaikka paneelikeskustelun kuulijoina heitä oli runsaasti?
Kyselyn tuloksia: ”Panopuhe häiritsee”
Suomessa keskustelu panimo- ja olutalan mahdollisista syrjivistä rakenteista ja häirinnästä käynnistyi kesällä erilaisilla sosiaalisen median alustoilla. Koska keskustelu liikkui pitkälti spekulaatioiden varassa, Olutliitto päätti käynnistää kyselyn häirinnästä.
Panimo- ja olutalan häirintäkyselyyn pystyi vastaamaan verkossa nimettömänä tai yksityisviestillä @oluttoo-Instagram-tilillä. Vastauksia tuli 45 sekä panimoissa työskenteleviltä naisilta että olutravintoloiden ja festivaalien työntekijöiltä. Vaikka kysely oli avoin kaikille sukupuolille, suurin osa vastaajista oli naisia. Kyselyn vastausmäärä on suppeahko, mutta näyttää, että alalla on jonkin verran sukupuolirakenteisiin liittyviä ongelmia.
Sekä Olutliiton kyselyn vastauksissa että alan keskusteluissa nousee toistuvasti esiin naisten ulkopuolisuuden tunne panimomaailmassa. Panimopuolella useat naiset kokevat, että heitä ei välttämättä työntekijöinä oteta niin vakavasti kuin miehiä ja yleneminen on vaikeampaa. Panimoalan slangi panopuheineen koetaan häiritsevänä ja omaan tilaan kohdistuvana. Useissa työpaikoissa koetaan myös sanallista seksuaalista häirintää, kuten naisten vartalon kommentointia. Suurin ongelma kyselyn perusteella tuntuu kuitenkin olevan naisten osaamisen vähättely ja uralla etenemisen vaikeus. Monet kokevat olutmaailman ilmapiiriltään miesten maailmaksi, jossa on vaikea löytää paikkaansa.
Festivaaleilla ja ravintoloissa seksuaalista häirintää
Kyselyn perusteella olutravintoloissa ja -festivaaleilla toistuvat hieman samat ongelmat. Naisten asiantuntijuuden vähättely on yleistä, mutta myös asiakkaiden taholta kohdistuva lähentely ja seksuaalinen häirintä mainittiin. Osa ravintoloiden ja festivaalien naispuolisista työntekijöistä kokee, että heitä kohdellaan usein sekä työyhteisön että asiakkaiden taholta eri lailla kuin miehiä.
Vaikka monet panimot palkkaavat naisia ja miehiä työkokemuksen mukaan sukupuolesta riippumatta, kyseessä on yksittäistä panimoa suurempi asia. Panimo- ja olutmaailman rakenteita tulisi muuttaa, jotta naiset ja vähemmistöt kokisivat alan omakseen. Näin ala saadaan houkuttelevaksi laajemminkin, mikä tekee hyvää sekä työyhteisöille että olutkulttuurin moninaisuudelle.
Epäkohdista huolimatta entistä useampi nainen valitsee uransa joko oluentekijänä, olutravintolassa, kirjoittaen tai luennoiden oluesta, ja naisoluenkuluttajien määrä kasvaa.
Olutalan tasa-arvon ajajia Instagramissa:
@ratmagnet, @britishbeergirl, @punkswpurpose
Kuvitus: Hanna-Mari Jaakkola/Anikó Lehtinen
Julkaistu Shakerissa 4/21
