Finlandia-talon lähes kolme vuotta kestänyt perusparannus on valmistunut. Yleisölle talo otetaan käyttöön tammikuussa 2025. Toiminta jatkuu siihen saakka Pikku-Finlandiassa.
Urakka saatiin toteutettua 136,5 miljoonan euron enimmäishinnassa. Perusparannusurakka kattoi koko Finlandia-talon kongressisiipeä lukuun ottamatta.
Suurelle yleisölle Finlandiatalon tilat näyttävät remontin jälkeen entisenlaisilta. Rakennus on suojeltu.
Perusparannuksessa rakennuksen alkuperäinen ilme säilytettiin mahdollisimman tarkasti. Suurimmat näkyvät muutokset sisätiloissa ovat uudet näyttely-, kahvila-, ravintola- ja myymälätilat. Myös kulkeminen talossa on aiempaa esteettömämpää. Rakennukseen on lisätty hissejä, esteettömiä katsomopaikkoja ja wc-tiloja. Rakennus on myös aiempaa energiatehokkaampi.
”Kaupungin tavoite on tehdä rakennuksistaan mahdollisimman energiatehokkaita. Finlandia-talossa tämä on onnistunut muun muassa lasivaahdosta tehdyn vedenpitävän julkisivun lämmöneristeen ja tarkasti automatisoidun ilmanvaihdon avulla”, kertoo projektinjohtaja Mika Heimala Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta tiedotteessa.
Energiatehokkuutta parantavat muun muassa uudet ikkunat, uudenlaiset eristeet ja hukkalämmön talteenotto.
Talo on saanut myös uudet julkisivumarmorit. Myös parituhatta arvovalaisinta on päivitetty led-valoilla toimiviksi.
Perusparannuksessa on pyritty hyödyntämään rakennuksessa jo olleita kalusteita, joita on kunnostettu. Kunnostettua on saatu esimerkiksi yli 60 prosenttia talon kaikista ovista sekä yli 70 prosenttia ikkunoista. Rakennuksen listoja on irrotettu ja palautettu jalka-, ovi- ja ikkunalistoiksi noin seitsemän kilometrin verran.
Pääosa puretusta julkisivumarmorista on kierrätetty käytettäväksi uudelleen raaka-aineena. Marmori on myyty edelleen. Siitä on valmistettu muun muassa lattiamateriaaleja.
Finlandiatalon työntekijöille alkujaan rakennetut asunnot on kunnostettu majoituskäyttöön. Asunnot sijaitsivat rakennuksen pohjoispäädyssä. Maan alle on sijoitettu uusi keittiö sekä teknisiä tiloja.
Taloteknisten vaatimusten vuoksi maan alle on Heimalan mukaan rakennettu lähes kaksituhatta neliötä teknistä tilaa.
”Suunnittelijat ja urakoitsija ovat onnistuneet erinomaisesti uuden rakentamisessa suojellun talon ahtaisiin tiloihin ilman, että ulkonäkö muuttuu.”
Helsingin kaupungin omistaman Finlandia-talon on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto. Rakennus on valmistunut vuonna 1971.
Perusparannuksen suunnittelusta on vastannut Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Pääurakoitsijana on toiminut Skanska Talonrakennus.
Juttu on julkaistu aikaisemmin Helsingin Uutisissa.
