Tänä keväänä Haaga-Helian lehtori Pekka Soiven puhelin on soinut kiivaasti.
”Yrityksistä kysellään kovasti, saisiko teiltä tekijöitä töihin. Näkyy, että pula henkilökunnasta on kova.”
Tämä tarkoittaa sitä, että ravintolatyöstä haaveilevalla nuorella on mistä valita, ja tilaisuus juuri itselle sopivan työpaikan löytämiseen on otollinen.
Soiven mukaan uusi ammattilaisten sukupolvi haluaa löytää työnantajan, jonka kanssa arvot kohtaavat.
”Työnhakijan kannattaa ottaa selvää yrityksen arvoista, asiakaskunnasta ja brändistä netistä ja somesta. Alalla työskentelevien on perinteisesti ajateltu olevan kaikkiruokaisia ja alkoholimyönteisiä, mutta näin ei nuorten kohdalla itsestään selvästi ole, eikä tällaisia asenteita pidä nuorille tuputtaa. Opiskelijoita muistutan, että jos itse on vege, ei kannata hakeutua töihin ravintolaan, jossa lihatuotteet ovat isossa roolissa.”
Jotta nuori saadaan innostumaan, perehdyttäminen on isossa roolissa.
”On ratkaisevaa, että ensimmäinen kokemus olisi positiivisen puolella. Ravintola-ala on vetovoima-ala, sinne hakeudutaan tosissaan. Se, mitä ala tarvitsee, on pitovoimaa. Opiskelijat haluavat palautetta, hyvät työolot ja tiiviin työyhteisön. Näihin kannattaa erityisesti ensimmäisissä työsuhteissa panostaa”, Soive vinkkaa.
Opinto-ohjaajan eli opon pointit pomolle
Työolot kuntoon
Epäkohdat vaikuttavat restonomien halukkuuteen tehdä alan töitä. Jos työolot eivät ole kunnossa, ottajia riittää.
Ymmärrä kokemattomuuden taustat
Opintonsa päättävillä nuorilla ei ole välttämättä kokemusta ravintolasta koronarajoitusten vuoksi – työntekijänä tai asiakkaana.
Perehdytä antaumuksella
Nuori saa olla kokematon. Ensimmäisessä työpaikassaan oleva tarvitsee paljon positiivista palautetta ja tukea.
Ohjeet antoi Haaga-Helian lehtori Pekka Soive.
LUE MYÖS: Pitäisikö ravintola-alalla ottaa taas käyttöön prosenttipalkka? Tekijäpula on valtava ongelma
