Jos ennen Ruotsi oli Suomelle esikuva, on asetelma viime vuosina kääntynyt osin päälaelleen.
Suomesta otetaan monessa asiassa mallia, ja nuoret ruotsalaiset kehuvat Suomea coolina ja trendikkäänä kohteena – turvallisena edelläkävijänä.
Katsokaa, miten järkevästi Suomi on varautunut kriiseihin, miten Suomi onnistui Nato-jäsenyyden viimeistelyssä ja miten suomalaisten puolustustahto on pysynyt korkealla vuosikymmenestä toiseen.
Pitkään toimittajana muun muassa Lontoossa työskennellyt viestintä- ja maakuvavirkamies Pasi Myöhänen seuraa aitiopaikalla Suomen suurlähetystössä Tukholmassa sitä, millainen ruotsalaisten Suomi-kuva on nyt.
Hänen pestinsä sai lentävän lähdön, kun vastikään tasavallan presidentiksi nimitetty Alexander Stubb teki ensimmäisen valtiovierailunsa Ruotsiin huhtikuussa vain kuukausi Myöhäsen aloituksen jälkeen.
Myöhänen sai heti nähdä uuden presidentin nostattaman valtavan kiinnostuksen.
Alexander Stubb oli Ruotsissa tunnettu hahmo jo ennen presidentiksi tuloaan. Kolumnisti Henrik Torehammar kuvaili, että Ruotsi on saanut Stubbista ”bonuspappan”, joka rauhoittelee ruotsalaisia.
Toinen Suomi-kuvaa uudistanut poliitikko on entinen pääministeri Sanna Marin.
Kiinnostus Suomea kohtaan on ylipäätään noussut Ruotsissa, ja etenkin nuoret haluavat tutustua itäiseen naapuriinsa paremmin. Suomalaiset ovat aina matkustaneet Ruotsiin, mutta nyt myös ruotsalaisia on alkanut kiinnostaa Suomi matkailumaana yhä enemmän.
Suomesta puhutaan paljon
Ruotsinsuomalaiset muusikot ovat kovassa nosteessa, ja Käärijä nostatti valtavan kiinnostuksen vuoden 2023 Euroviisuissa.
Muumit ovat ruotsalaisten kestosuosikkeja, ja lähetystökin kaavailee ensi vuodelle Muumien 80-vuotissyntymäpäivän juhlintaa.
Viime vuoden kiinnostavin aihe oli kuitenkin Suomen ja Ruotsin yhteinen Nato-tie. Sen myötä turvallisuus nousi keskusteluihin aivan uudella tavalla.
Ruotsissa vasta herättiin valmiusasioihin, puolustukseen ja turvallisuuteen, kun taas Suomen valveillaolo oli erilaista ja kävi esimerkistä. Ruotsissa analysoitiin, että Nato-jäsenyysprosessissa Suomi toimi suunnannäyttäjänä. Suomessa koettiin jäsenyys akuutimpana, ja sen eteen toimittiin rivakasti.
Myöhänen kertoo, että palattuaan 12 vuoden toimittajan työrupeaman jälkeen Lontoosta Ruotsiin hän havaitsi huomattavan eron.
”Suomesta ei ole ajateltu ennenkään negatiivisesti, mutta nyt Suomea pidetään tietyissä asioissa jopa esikuvana. Se alkoi pandemia-aikana, jolloin herättiin huoltovarmuuteen, ja jatkui Nato-keskustelun myötä. On älyttömän positiivista, että Suomesta puhutaan tällä hetkellä mediassa huomattavasti enemmän kuin muista naapurimaista”, Myöhänen sanoo.
Hän toivoo, että keskustelu vielä syvenisi, ja pohtii, mikä on järkevin tapa tehdä yhteistyötä, jotta maat tuntisivat toisensa paremmin ja voisivat luoda hyviä yhteisiä ratkaisuja.
Sama mutta eri
Myöhäsen näkemyksen mukaan hyvä maakuva on perusta kaikelle yhteistyölle. Hän muistuttaa, että Ruotsi on Suomelle tärkeä kauppakumppani.
”Suomelle on arvokasta, että meidät nähdään kiinnostavana maana ja luotettavana kumppanina. Ruotsi on tärkeimpiä kumppaneitamme, mikä on korostunut puolustusasioiden myötä. Emme tietenkään halua näyttäytyä vain valmistautumisen ja turvallisuuden kautta – mielellään kertoisimme myös kulttuurisista ja muista yhteiskunnallisista asioista.”
Ulkoministeriössä on maakuvayksikkö, joka tuottaa ideoita ja materiaalia lähetystöjen hyödynnettäväksi. Esimerkiksi Suomi-emojit olivat tällaisia.
Ruotsi on kuitenkin hieman poikkeuksellinen maa, koska se on lähin naapurimme, eikä siellä kannata puhua esimerkiksi pohjoisen eksotiikasta.
Myöhänen pyrkiikin löytämään eroja maiden väliltä ja kertomaan siitä, mikä on Suomessa toisin (ja paremmin) – jotain muutakin kuin stereotyyppiset sisun, saunan ja järvet.
Myöhäsen mukaan Suomen maakuvaan Ruotsissa ovat vaikuttaneet myönteisesti muun muassa Käärijän hulluttelu Euroviisuissa, Sisu-elokuva, ruotsalaisten läheisiksi kokemat Muumit ja suomalainen design.
Räppäri ja äiti
Sanna Marinin myötä huomio kiinnittyi tasa-arvoon. Myös Suomen ja Ruotsin nykyistä suhdetta voisi kuvata entistä tasa-arvoisemmaksi.
”Suomalaiset olivat 60–70-luvulla osa Ruotsin talousihmettä. Ensimmäisen maahanmuuttoaallon negatiiviset stereotyyppiset kuvat tuntuvat nyt haihtuneen, ja nykyinen maahanmuuttokin on ihan erilaista: se liittyy asiantuntijatöihin ja kulttuuriin. Nuoremmat sukupolvet ovat globaalimpia, ja heille Suomi on maa maiden joukossa hyvällä tavalla”, Myöhänen sanoo.
Ruotsi on aina ollut Suomelle oiva kirittäjä, mutta nyt kilpailemmekin samalla tasolla.
Maiden välillä vallitsee yhä ainutlaatuinen maaotteluhenki, jonka maakuvavirkamies kuitenkin toivoo jäävän urheilukentille ja jäälle, ettei se hiipisi yhteistyön esteeksi.
Kulttuurin kenttä on nykyään fragmentoitunut, ja Suomi-brändin rakentajissa on yllättäviäkin nimiä, kuten ruotsinsuomalainen räppäri Markoolio ja hänen äitinsä Irma, joiden elämää seurataan ruotsalaisessa tv-realityssa Marko & Irma.
Yksi positiivinen signaali ihan tavallisten ruotsalaisten asenteesta on se, että monesti kun vaikkapa kaupan kassa huomaa Myöhäsen nimestä, että hän on suomalainen, suusta kajahtaa ”kiitos” selvällä suomella. Myöhäsen sydäntä pieni ele lämmittää.
Mitä ne siis meistä ajattelee?
Moa Andersson, 48
Taidepäällikkö, Gävle
”Suomalainen arkkitehtuuri on jännittävää: on jugendia ja Alvar Aaltoa. Helsingissä on itäisen kaupungin tuntua, ja nyt ajattelen Kaurismäkiä. Olen heikkona kaurismäkeläiseen melankolisuuteen!
Unelmamatkani Suomeen liittyy vahvasti Aaltoon ja Kaurismäkiin. Haluaisin tutustua Alvar Aallon arkkitehtuuriin ja istua lisäksi kaurismäkeläisessä kapakassa, jossa juodaan Lapin kultaa ja Koskenkorvaa. Näen mielessäni ravintolan, joka on täynnä tupakansavua.”
Jenny Nilsson, 37
Taideintendentti, Gävle
”Suomessa arkkitehtuuri on Pohjoismaiden huippua ja muotoilu mahtavaa. Pidän myös melankoliasta, joka liittyy esimerkiksi Muumeihin. Mielestäni melankolisuudessa ei ole mitään huonoa. Te olette ystävällisiä, mutta vain hieman hiljaisempia ja melankolisempia kuin me ruotsalaiset.
Unelmamatkani Suomeen olisi taidematka. Teillä on uskomattoman hienoa taidetta. Kiertäisin mielelläni nykytaiteen museot, kuten Kiasman, Amos Rexin ja HAMin sekä Ateneumin. Toivon tällaista matkaa joulupukilta. On muuten fiksusti brändätty, että joulupukki asuu Suomessa.”
Ivan Zetterström, 41
Tarjoilija, Tukholma
”Suomalaiset ovat cooleja ja rauhallisia. Olette ylpeitä siitä, mitä olette. Olette myös vähän kovempia, mutta se auttaa selviämään elämästä. Ihailen aina suomalaisia tanssilattialla, miten rohkeita tanssijoita olette.
Haluaisin matkustaa Suomeen itsenäisyyspäivänänne 6.12. ja varata pöydän Savoysta. Tilaisin vorschmackia ja snapseja ja katselisin yli lumisen Helsingin. Muutenkin suomalainen ruoka on kiinnostavaa. Miksei meillä ole lenkkiä, se on niin helppoa ja hyvää. Syön sitä aina mökillä Jurmossa.”
Madelaine Pettersson, 53
Kaupallinen johtaja, Tukholma
”Yhdistän suomalaisuuteen järjestyksen, korrektiuden ja vakauden. Te ette ylielehdi, puhetyyli on hidas ja tasainen.
En ole koskaan ollut Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla, mutta se ei ole sama asia. Haluaisin nähdä sekä Helsingin että kivoja hotelleja, kuten The Barö Inkoossa ja Runo Porvoossa. Rakastan hotellielämyksiä.”
Izabelle Rasmussen, 24
Tarjoilija, Tukholma
”Kuten monella, minullakin on sukulaisia Suomessa, tai oikeastaan Ahvenanmaalla. Olen käynyt Suomessa kerran, teimme luokkaretken Turkuun. Teillä on hieno kulttuuri ja olette paljon meitä edellä koulutuksessa. Suomessa on puhdasta, ja olette valmiita lumentuloon. On aina
kiva katsella suomalaisia, olette iloisia.
Unelmieni matka suuntautuisi talviseen Pohjois-Suomeen. Haluaisin kokea paikallista kulttuuria eli asuisin paikallisten luona, söisin paikallista ruokaa ja katselisin revontulia. Olen kasvanut luonnon keskellä, ja luonnon ja paikallisen kulttuurin kokeminen on minulle mieleen. Koen, että pienemmillä paikkakunnilla voi kokea aidompaa kulttuuria.”
Jonas Alvin, 43
Projektipäällikkö, Tukholma
”Suomesta on tullut cool kohde. Suomea pidetään trendikkäänä, ja ihmisiä kiinnostavat esimerkiksi Helsingin ravintolat. Tilanne on muuttunut paljon siitä, kun suomalaiset luokkakaverini eivät halunneet koskaan puhua suomea. Tuntuu, että vaikeat ajat ovat takanapäin, ja Slushin kaltaiset tapahtumat levittävät uudenlaista Suomi-asennetta.
Ihailemme Ruotsissa Suomen toimintakykyä. Pidän myös Suomen markkinointia pohjoisen eksoottisena matkailumaana onnistuneena. Haluaisinkin kokea itse sen, millaisena Suomen Lappia mainostetaan Aasiasta tuleville turisteille. Vildmarkslyx – villin luonnon ja modernin luksuksen yhdistelmä houkuttelee. Siinä fokus on talvisessa rauhassa ja hiljaisuudessa.”
Marina Tuutma, 64
Lääkäri, Karlstad
”Olen syntyjäni virolainen, joten minulle suomalaiset ovat kuin veljiä. Ruotsissa Suomea pidetään kyllä osana pohjolaa, mutta Suomesta ei tiedetä niin paljoa eikä se ole monellekaan ruotsalaiselle ensisijainen matkakohde. Kieliasia on muuttunut: ruotsalaiset eivät enää odota, että suomalaiset osaisivat ruotsia. Me virolaiset tiedämme, miltä tuntuu puhua jotain kieltä pakotettuna. Silloin se, jonka äidinkieli se ei ole, on aina alakynnessä.
Unelmamatkani suuntautuisi joulupukin luo talvella. Meidän piti mennä sinne, kun lapset olivat pieniä, mutta sen sijaan 6-vuotias poikamme lähettikin salaa kirjeen joulupukille. Puoli vuotta myöhemmin hän sai joulupukilta taitavasti muotoillun vastauksen, joka kuvastaa minusta suomalaisia täydellisesti: olette lämpimiä ja ajattelevaisia. Poikani on säilyttänyt kirjeen yli 20 vuotta, ja minulle vierailu joulupukin luo olisi yhä ajankohtainen.”
Raivo Tuutma, 60
Ekonomi, Karlstad
”Oli tärkeää, että Suomi näytti Ruotsille tietä Natoon. Prosessin myötä ruotsalaiset ovat alkaneet arvostaa suomalaisia uudella tavalla. Toivoisin kuitenkin, että lehdet Ruotsissa kirjoittaisivat enemmän suomalaisesta arkipäivästä. Toivon sitä etenkin ruotsalaisten takia, sillä he voisivat ottaa Suomesta opiksi monessa asiassa.
Unelmamatkani voisi viedä mihin osaan Suomea tahansa. Ehkä lähtisin Pohjois-Karjalaan, sillä sotahistoria kiinnostaa minua. Menisin sinne talvisodan vaiheiden perässä.”
Lue myös: Tukholman helmi: maailman parhaana palkittu japanilainen kylpylä Yasuragi
Lue myös: Paikallinen baarimestari paljastaa suosikkinsa Tukholman baareista
