Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto tarjoaa yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa esittävien taiteiden toimijoille maksuttoman vuorovaikutteisen verkkotyökalun eli Oiran.
”Työturvallisuusosaaminen ja -resurssit ovat etenkin esittävien taiteiden pienten toimijoiden kohdalla rajalliset – työsuojelun kehittämiselle on tarvetta. OiRA on käytännön työväline taideorganisaatioiden työturvallisuuden kehittämiseen ja se on tarkoitettu erityisesti pienille työnantajille työn riskiarviointiin. Ja toki OiRA palvelee myös esimerkiksi apurahalla toimivia pieniä työryhmiä, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Susanna Visuri kertoo.
Visuri toivoo, että Oira otettaisiin aktiiviseen käyttöön myös alan oppilaitoksissa. Sen avulla voitaisiin opetella työn vaara- ja kuormitustekijöiden tunnistamista ja hallintaa jo opiskeluvaiheessa.
Teatterikenttä on kiitollinen uudesta työkalusta.
”On hienoa ja tärkeää, että olemme saaneet Oirasta suomenkielisen version esittävän taiteen alalle. Uskon, että se osaltaan edistää turvallisuuskulttuuria edelleen, kun riskitekijöitä käydään tarkasti läpi ja niistä tullaan tietoisiksi”, Suomen Teatterit ry:n toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen sanoo.
Oira – vuorovaikutteinen riskinarvioinnin työkalu
- Oira-työkalu helpottaa riskien arvioinnin toteutusta pienyrityksissä.
- Oira löytyy Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston sivuilta, ja siitä on oma versionsa useille eri aloille.
Siirry työkaluun: Esittävien taiteiden Oira (edellyttää rekisteröitymistä)
Monenlaisia vaaroja
Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Susanna Visuri kertoo, että esittävien taiteiden turvallisuuskulttuurissa on kehitettävää. Alan työtapaturmataajuus on keskivertoa korkeampi, vaikka viime vuosina tilanne on parantunut.
Taidetyöhön kuuluu paljon psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Usein työturvallisuus on huomioitu paremmin teatterin verstailla, mutta lavalla se unohtuu.
”Näyttelijä ei voi mennä näyttämölle kypärä päässä ja turvajalkineet jalassa. Kuitenkin näyttelijät kiipeilevät korkeisiin paikkoihin, näyttämösavu voi sumentaa näkökentän ja spottivalot puolestaan häikäisevät. Kun juostaan kirkkaista valoista pimeään vaihtamaan roolivaatteita, silmät jäävät niin sanotusti lavalle. Myös näyttämörakenteet, esimerkiksi pyörivät näyttämöt, voivat aiheuttaa vaaratilanteita. On ajateltu, että tällä alalla nyt vaan sattuu kaikenlaista ja siitä ei ole oltu moksiskaan. Ikään kuin pienet haverit kuuluisivat jotenkin taiteen tekemiseen”, Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko kertoo.
”Olen kuullut tilanteesta, jossa korkean paikan kammosta kärsinyt näyttelijä hissattiin pimeässä nostimella katonrajaan, missä hänen piti laulaa. Hän ei halunnut kertoa pelostaan, koska ajatteli, ettei ole hänen asiansa puuttua taiteellisiin valintoihin. Kun taide nostetaan jalustalle, pelkokertoimet kasvavat – ihmiset eivät enää osaa pitää kiinni rajoistaan.”
Kansallisooppera käyttää pelillistämistä apuna turvallisuustyössä
”Jos jotain hyvää on löydettävä korona-ajasta, se on ehdottomasti se, että jokainen teatterinjohtaja tietää viimeistään nyt, mitä on riskien arviointi”, Suomen kansallisoopperan ja -baletin turvallisuuspäällikkö Samuli Nuutinen toteaa.
Kansallisooppera on iso talo, jossa työskentelee yli 500 kuukausipalkkaista työntekijää. Sillä on myös ison talot resurssit ja siksi turvallisuustyöhönkin on pystytty panostamaan enemmän kuin pienissä organisaatioissa, joissa on pulaa ajasta, rahasta ja osaamisesta.
”Tunnemme vastuumme suunnannäyttäjänä ja turvallisuuskulttuurin juurruttajana. Mutta meilläkin on edelleen liikaa hiljaista tietoa. Riskinotto kasvaa, kun taidot kasvavat ja voidaan päätyä vaaratilanteisiin. Vastuu ei saa olla vain työntekijällä, jonka pitäisi uskaltaa laittaa stoppi, jos tilanne alkaa vaikuttaa turvattomalta. Johdon pitää osallistua turvallisuuden kehittämiseen”, Nuutinen sanoo.
”Huomaan edelleen, että ihmisten on vaikea ottaa puheeksi tiettyjä asioita, vaikkapa epäasiallista kohtelua. Kukaan ei halua hankaloittaa omalla toiminnallaan produktiota – ajatellaan, että tämä on ammatinvalintakysymys ja tehdään pärjäämisen eteen todella paljon.”
Kansallisoopperassa ja -baletissa työturvallisuus on jo systemaattinen osa arkea. Vakavilta työtapaturmilta on vältytty, mutta läheltä piti -tilanteita on ollut paljon.
”Ja nehän olisivat voineet päätyä ihan yhtä lailla myös onnettomasti. Jokaisesta läheltä piti -tilanteesta pitää oppia. Tiedän kuitenkin, että alallamme toimitaan edelleen niin, ettei läheltä piti -tilanteita edes raportoida”, Nuutinen toteaa.
Kansallisoopperassa ja -baletissa on käytössä 3D-virtuaalinäyttämö, jonka avulla voidaan näyttämösuunnittelun lisäksi havainnollistaa vaaratilanteita ja oppia esimerkiksi läheltä piti -tilanteista. XR Stage -näyttämötyökalun avulla Nuutinen myös perehdyttää tulevaisuudessa kunkin produktion osallistujat ja opettaa turvallisia työtapoja.
”XR-työkalu vahvistaa näyttämötuotantojen suunnitteluprosessia, mutta pelillistäminen lisää ehdottomasti myös työturvallisuutta. Kun vaaratilanteet voi havainnollistaa virtuaalitekniikan avulla, ne on helpompi ymmärtää, myös silloin, kun työryhmässä on monia eri kieliä äidinkielenään puhuvia”, Nuutinen sanoo.
Lähde: Työterveyslaitos
LUE MYÖS: Tapahtuma-alalle tarvitaan yhteinen turvallisuusstandardi, sanoo ammattilainen
