Digitaalisten alustojen kautta ruokaa kuljettavat lähetit toimivat tällä hetkellä yrittäjinä tai freelancereina, ja tekevät alustatyötä. Lähettien työhyvinvointi on herättänyt keskustelua, ja ruokalähettien asemasta on kiistelty Suomessa eri tahojen kesken. Kuuluisiko lähettien toimia yrittäjinä vai työsuhteisina?
Yksittäisiä lähettejä koskevissa tapauksissa ratkaisuja ovat antaneet esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeus, Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluviranomainen ja Tapaturmavakuutuskeskus. Osa on todennut lähettien työn täyttävän tunnusmerkit yrittäjänä toimimisesta, osa taas työntekijän asemasta. EU:n jäsenmaat työstävät nyt ehdotusta, jonka tarkoituksena on varmistaa alustojen kautta työskentelevien mahdollisuus päästä osallisiksi heille kuuluvista työntekijöiden oikeuksista ja sosiaalietuuksista.
Ennen kuin uuden ammattikunnan työehdot täysin kirkastuvat, työhyvinvoinnin edistäminen on sekä yritysten että lähettien käsissä.
Foodoralla suuri osa läheteistä hoitaa kuljetuksia osa-aikaisesti. Keskimäärin lähetti työskentelee 20 tuntia viikossa, operatiivinen johtaja Lauri Syvänen kertoo. Syynä voi olla opiskelu tai vakituinen työ, jonka oheen haetaan lisätienestejä. Syväsen mielestä alustatyö on astinlauta suomalaiseen työelämään.
”Yritämme tehdä sen saavutettavaksi mahdollisimman matalalla kynnyksellä.”
Mitä ruokalähetti tienaa?
Korvaus tehdyistä kuljetuksista on rakennettu läpinäkyväksi ja ymmärrettäväksi. Keskiarvo tuntikorvaukselle on 17,60 euroa. Lähetit maksavat siitä kuitenkin yrittäjän eläkevakuutuksen, liikennevakuutuksen ja työhön tarvittavien välineiden kulut. Käteen jäävä summa on siis huomattavasti pienempi.
Yrittäjäasema ja siitä aiheutuva mahdollinen stressi vaikuttavat lähettien työssä jaksamiseen. Foodoralla on huomattu, että alustatyöhön hakeutuvalla ei aina ole tietoa yrittäjänä toimimisesta. Tätä on pyritty helpottamaan niin, että lähetiksi aikovien kanssa käydään läpi yrittäjyyden pääperiaatteita.
”Odotamme toki, että he ottavat asioista itsekin selvää”, Syvänen kertoo.
Muutama vuosi sitten huomattiin, että moni lähetti koki työn alkuajan stressaavana, koska heitä jännitti lähteä yksin kentälle. Ratkaisuna kokeiltiin teknistä tukea, joka tarjoaa pyydettäessä tukea uusille tekijöille.
”Se sai paremman vastaanoton kuin osasimme odottaa ja on nyt osa tukipalveluitamme.”
Ruokalähettien työhyvinvointiin vaikuttaa myös se, miten heitä kohdellaan ravintoloissa. Osa ravintoloista antaa lähettien käydä vessassa ja tarjoaa heille juotavaa. Jotkut tarjoavat alennusta ruuasta tai virvoitusjuomista. Ne ovat Syväsen mielestä hyviä lisiä, mutta tärkeintä on kunnioitus.
”Se vaatii vain hymyn ja ystävällisen sanan.”
Foodoralla on päädytty jopa siihen, että epäasiallisesti lähettejä kohdellut ravintola on suljettu pois alustalta. Asiallista käytöstä odotetaan myös läheteiltä ja loppuasiakkailta.
LUE MYÖS: 11 euron pizza maksoi yllättäen 18 euroa – Wolt pyytää ilmiantoja ravintoloiden hintakikkailusta
Lauri Syvänen
operatiivinen johtaja, Foodora
Mottosi tiiminvetäjänä?
Älä pelkää virheitä, pelkää paikallaan pysymistä. Koen, että yrittämällä paljon ja virheitä tekemällä lopputulos on onnistuneempi kuin silloin, jos ei uskalleta edes yrittää.
Miten työnantajasi tukee omaa työhyvinvointiasi?
Tavallisten etujen lisäksi työnantaja on erittäin joustava työtunneissa. Tarvittaessa lisäresursseja on aina saatavilla, jos niiden tarpeen osaa perustella. Koen myös, että pystyn puhumaan vapaasti, jos kokisin liikaa stressiä tai jokin asia painaisi mieltä.
Paras vastapaino työlle?
Olen aina nauttinut työnteosta. Viime vuosien aikana olen löytänyt tasapainon elämään vapaa-ajan rutiinien kautta. Rauhoittavia elementtejä ovat yhdessä kokkaaminen ja luonnossa liikkuminen partnerin ja koiran kanssa.
