Olen alun perin opiskellut kaikkea muuta kuin ravintola-alaa ja tehnyt siinä sivussa ravintolatöitä. Opiskeluaikana olin töissä ravintola Näsinneulassa Tampereella, kiinnostuin viineistä ja muutin Turkuun somppahommiin. Olin Kakolanruusussa ensin junnusomppana ja ylenin siitä pääsommelieriksi.
Aina kun uudistamme viinilistaa tai viinipakettia, pidän muille koulutuksia. Serviisissä olen yleensä se, jolta kysytään tuotteista, ja se tuntuu hyvältä, että ammattitaitooni luotetaan.
Viineistä ei ikinä saa tarpeekseen. Ala kehittyy nopeasti, ja aina voi löytää jonkun uuden aspektin, mikä trendaa ja mistä alan ihmiset tai asiakkaat tykkäävät. Myös teknistä tietoa ja uusia rypäleitä voi oppia koko ajan, ja se on tosi mielenkiintoista.
Kiinnostuksenkohteeni vaihtelevat kausittain. Tällä hetkellä saarialueiden, kuten Sisilian ja erityisesti Etnan alueen viinit, ovat tosi mielenkiintoisia. Niissä kiehtoo mineraalisuus, hapokkuus ja suolaisuus ja se, kuinka maaperä vaikuttaa niihin tosi selkeästi.
Töissä olen oppinut tuntemaan vakioasiakkaiden viinimieltymykset. On tiettyjä viinityylejä, jotka ovat suomalaiseen makuun tosi helppoja, mutta kun pääsee tuomaan heille jotain uutta ja näkee, että siitä ollaan kiinnostuneita, se palkitsee.
Maistelua pitää tehdä tosi paljon. Sillä saa omaa palettia pidettyä tosi hyvin kasassa. Luen innolla myös viinilehtiä. Niistä näkee, mitkä ovat joidenkin asiantuntijoiden mielestä tämän hetken huippuviinejä. Vaikka ne eivät aina olisikaan ihan oman makupaletin tyylisiä, niistä on silti hyvä tietää. Myös viinien taustalla oleva teoria kiinnostaa tosi paljon.
Viinien suhteen kaikilla on aina oma palettinsa, ja on hienoa kuulla kollegoilta, miten he kokevat jonkin tuotteen ja miten he parittaisivat sen. Tiimi on tällä alalla tosi tärkeä juttu. Vaikka kaikki eivät ole sommeliereja, niin kaikilla on kuitenkin omanlaisensa ymmärrys ja näkemys viineistä, ja se on tosi hienoa.
Jos oma makupaletti ei ole vielä niin kehittynyt, että maistaisi kaikki elementit, mitä viinistä teknisesti kuuluisi maistaa, se ei haittaa. Tärkeintä on, että ymmärtää viiniä ja tietää, mikä on sen idea. Vinkkinä alalla aloitteleville sanon, että sillä pääsee jo alkuun, kun serviisissä tuo asiakkaalle ilmi oikean rypäleen ja oikean alueen. Siitä se lähtee harjaantumaan.
Suosikkini
- Rypäle: Savagnin
- Viinipaikka: Ravintola, jossa on hyvää seuraa ja hyvä tunnelma, esimerkiksi Tampereen Villit ja Viinit.
- Makupari: Juran alueelta tuleva väkevöity viini Macvin du Jura ja morbier-juusto.
- Seuraavaksi ojennan lasin Ravintola Näsinneulan Johanna Piiraiselle Tampereelle, koska hänen ammattitaitonsa ja asenteensa alaa kohtaan innosti minua viinien pariin.
Jenni Oksa
- Pääsommelier
- Ravintola Kakolanruusu, Turku
Lue myös: Natuviineistä innostunut Joona Liesilinna: Kaikki viini on maistamisen arvoista
Lue myös: Basbas Kulman Daniele Pelati: Viineissä tekniikkaa tärkeämpää on tunne
Lue myös: Suomen paras sommelier on Dmitrii Frolov! Mestari kannustaa verkostoitumaan
