Keittiössä käy kova tempo. Lautasia viimeistellään samalla, kun tuomarit seuraavat työskentelyä muutaman metrin päästä ja muistuttavat kilpailuajan riittävyydestä. Työpisteiden on pysyttävä järjestyksessä, aikataulujen hallinnassa ja annosten tasalaatuisina koko kilpailun ajan.
Taitaja2026-kilpailu kokosi toukokuussaTuusulaan kahdeksan kokkiopiskelijaparia eri puolilta Suomea. Kilpailu perustuu ravintola- ja catering-alan perustutkinnon kiitettävän tason vaatimuksiin, ja siinä mitataan käytännön ammattitaitoa laajasti.
Kilpailijoiden on hallittava esimerkiksi annosruokien valmistus, à la carte -ruoanvalmistus, katu- ja pikaruokapalvelut sekä tilaus- ja juhlaruokien toteuttaminen.
Samalla arvioidaan työskentelyn sujuvuutta, hygieniaa, yhteistyötä, ajanhallintaa ja kykyä toimia paineen alla – aivan kuten oikeassa ammattikeittiössä.
Kilpailijoiden käytössä olivat samat ammattilaisvälineet ja -tarvikkeet, joita käytetään ravintoloissa päivittäin. Keittiöissä näkyivät esimerkiksi kelmut, liinat, tarjoiluastiat ja pakkausratkaisut, joiden merkitys korostuu kiireessä ja tarkkuutta vaativassa työskentelyssä.
Suomalainen Fredman on useampana vuonna varustanut Taitaja-kisakeittiöt ammattilaistuotteillaan tukeakseen nuorten kehittymistä ja kilpailutoimintaa.
Taitaja-kokkikilpailun yhtenä lajivastaavana toiminut Arto Oinonen kertoo kilpailun olevan valtava yhteinen ponnistus niin järjestäjätaholta Keudalta kuin yhteistyökumppaneilta.
”On ehdottoman tärkeä ja upea juttu, että alan toimijat haluavat lähteä mukaan. Muuten kilpailua ei pystyttäisi toteuttamaan tässä mittakaavassa”, Oinonen kertoo.
Kilpailukeittiöissä näkyi vahvasti ammattikentän osaaminen. Tuomaristossa oli mukana keittiömestareita tunnetuista ravintoloista, horeca-teollisuudesta ja jopa presidentinlinnasta.
Opiskelijat yhä ammattimaisempia
Taitaja-kilpailussa arvioidaan paljon muutakin kuin valmista annosta. Kilpailun päätuomarina toimi koulutuskuntayhtymä OSAOn koulutuspäällikkö Esa Koppelo, joka on ollut mukana Taitaja-kilpailuissa eri rooleissa jo vuodesta 1998.
Koppelon mukaan kilpailijoiden taso on noussut vuosien aikana selvästi.
”Harjoittelu on paljon kovempaa. Näistäkin kilpailijoista näkee, että he ovat harjoitelleet paljon ja ovat erittäin keskittyneitä keittiöissä. Kilpailu on vuosi vuodelta kovempaa, ja meidän pitää pysyä mukana sekä keksiä vaativampia tehtäviä.”
Tuomaristo arvioi lopputuloksen lisäksi tarkasti opiskelijoiden työskentelyä koko kilpailun ajalta annosten suunnittelusta lopputuloksiin.
”Arvioinnissa katsotaan teknisiä taitoja, hygieniaa, työskentelyä, työpisteen järjestelyä ja aikataulussa pysymistä. Iso merkitys ei ole pelkästään lopputuotteella, vaan koko tekemisellä”, Koppelo kertoo.
Kilpailijoiden on hallittava ruoanvalmistuksen lisäksi myös omavalvonta, kestävän kehityksen mukainen toiminta sekä kyky toimia muuttuvissa tilanteissa. Samalla kilpailu näyttää konkreettisesti, kuinka laajaa osaamista nykypäivän ammattikeittiöissä tarvitaan.
Juuri siksi myös välineillä ja tarvikkeilla on suuri merkitys onnistumiselle. Kilpailijat käyttävät samoja ammattilaiskäyttöön tarkoitettuja tuotteita, joita käytetään ravintoloissa ja ammattikeittöissä päivittäin.
Esimerkiksi laadukkaiden kelmujen, liinojen, pakkausratkaisujen ja tarjoiluastioiden merkitys koostuu kiireessä ja paineessa.
”Kilpailijat saavat tuoda jonkin verran myös omia välineitä, mutta kaikki heidän käytössään olevat laitteet, välineet ja tarvikkeet ovat ammattilaistasoa”, Koppelo kertoo.
Huippusuoritus näkyy jo ensisilmäyksellä
Mistä erot sitten kilpailijoiden välillä syntyvät, kun heillä on käytössä samat välineet, raaka-aineet ja reseptit? Lajivastaava Oinosen mukaan ratkaisevaa on kokonaisuuden hallinta.
”Kaikki lähtee nuoresta itsestään. Siitä, miten motivoitunut on kehittämään omaa osaamistaan ja kuinka paljon harjoittelee”, Oinonen kertoo.
Päätuomari Koppelo puolestaan korostaa lopputuotteen ensivaikutelman merkitystä.
”Ensivaikutelma on tärkeä. Jo annosta katsoessa näkee, onko kyseessä perussuoritus vai jotain aivan erityistä.”
Kilpailun tunnelma oli intensiivinen mutta kannustava. Oinonen kuvailee kilpailua upeaksi rutistukseksi, jossa nuoret pääsevät näyttämään osaamistaan ja innostumaan alasta entistä enemmän.
”Tärkein juttu tässä ovat nuoret ja heidän ilonsa. Täällä on todella hyvä henki, ja kilpailijat verkostoituvat upeasti keskenään.”
Oinonen uskoo, että tämänkin vuoden kilpailijoita tullaan näkemään tulevaisuudessa alan suurimmilla areenoilla.
”Uskon, että näitä kilpailijoita tullaan näkemään vielä esimerkiksi Vuoden Kokki -kilpailuissa, kokkimaajoukkueessa tai vaikkapa Bocuse d’Orissa.”
Oinonen näkee kilpailun tärkeänä myös nuorten verkostoitumisen kannalta.
”Täällä syntyy paljon kontakteja. Moni kilpailija tulee työskentelemään tulevaisuudessa samoissa paikoissa tai kohtaa toisensa alan huipulla myöhemmin.”
Taitaja2026 näytti konkreettisesti, millaista osaamista suomalaisissa ammattikeittiöissä syntyy juuri nyt – ja millaisilla tekijöillä alan tulevaisuutta rakennetaan.
Tulokset
1. Akseli Rauhio / Oodi Tornberg – Koulutuskuntayhtymä OSAO
2. Eemil Naumanen / Emma Laitinen – Gradia
3. Sami Turkkila / Niilo Era – Keuda
4. Meeri Säisä / Sanni Remes – Savon ammattiopisto
5. Lyydia Aho / Alina Mäntyharju – Länsirannikon Koulutus Oy WinNova
6. Hugo Styrström / Filip Lönnberg – Ålands yrkesgymnasium
7. Wilmer Grön / Moa Karlsson – Optima
8. Aurora Jaakonsaari / Juuso Miettinen – Perho Liiketalousopisto
