Ranskan Bordeaux´ssa roihunneet maastopalot on saatu hallintaan. Viinisato on turvassa, kertoo alueella asuva suomalainen viininviljelijä Nea Berglund Avecmedialle.
Tapahtumista ulkomaailmalle välittynyt kuva on ollut katastrofaalinen. Bordeaux´n alueelta evakuoitiin yli 200 000 ihmistä. Palon aiheuttamat maa-alueiden tuhot ovat Ranskan suurimpia toisen maailmansodan jälkeen.
Suomesta katsottuna voi saada sen kuvan, että myös alueen viinitilat olisivat kärsineet massiivisia tuhoja. Tämä on väärä käsitys, Berglund sanoo.
”En ole kuullut, että yhdelläkään tilalla olisi mitään vahinkoja. Rannikolla, josta palo sai alkunsa, ei edes kasva viiniköynnöksiä, vaan metsää. Médocin alueen tarhoilla on ollut kuulemma savuhaittoja, mutta ne eivät vaikuta köynnöksiin ja rypäleisiin.”
Kehut tehokkaasta toiminnasta
Palot saivat alkunsa heinäkuun lopussa Bordeaux´n kaupungin länsipuolelta Le Porgen kylästä, läheltä Atlantin rantaa. Alueella kasvaa turvepohjaan istutettua rannikkomäntyä, ja palot levisivät kuivassa maastossa pohjoiseen ja etelään.
Berglund viljelee viiniä Chateau Carsinin tilalla. Se sijaitsee Premières Côtes de Bordeaux´n viinialueella, noin 30 kilometriä kaakkoon Bordeaux´n metropolialueesta. Pahimpien palojen aikaan alueella elettiin noin viikon verran pienessä hätätilassa.
”Olemme 60 kilometrin päässä paloalueista. Täällä oli muutamina päivinä savua, mutta se ei uhannut missään vaiheessa terveyttäni.”
Nyt elämä alkaa normalisoitua. Uutisoinnin perusteella voi saada sen vaikutelman, että Bordeaux on täynnä tuhkaa, mutta tämä ei ole koko totuus.
”Ranskan mediassa oli pahimpien palojen aikaan kampanjoita, joissa kehotettiin välttämään alueelle matkustamista. Bordeaux on kuitenkin iso ja turismivetoinen alue, ja suurin osa alueesta on täysin toiminnassa nyt parhaaseen loma-aikaan.
Berglund kehuu Ranskan valtion nopeaa ja tehokasta toimintaa.
”Armeija saatiin heti apuun, ja siviilivahingoilta on vältytty, vaikka joitakin palomiehiä on valitettavasti kuollut.”
Bordeaux on yksi maailman arvostetuimmista viinialueista, jonka sadon onnistumista jännitetään joka vuosi. Berglund ei usko maastopalojen vaikuttavan Bordeaux´n satoon ja viinien hintaan.
”Sanoisin, että paloilla on köynnöksiin ja viinin hintoihin vaikutusta nolla prosenttia. Suurin haaste täällä oli se, että Espanjan ja Bordeaux´n välinen tie oli hetken poikki ja rekat eivät liikkuneet, mutta se oli kokonaiskuvassa tosi pieni ongelma.”
Hyvästit rannikkoilmastolle
Berglundin perhe on viljellyt viiniä Chateau Carsinin luomutilalla 1990-luvulta lähtien, jolloin Berglundin isä Juha Berglund osti tilan.
Isä on nyt vetäytynyt eläkkeelle, ja Nea Berglund jatkaa tilan toimintaa. Hän on pitänyt vuosia tarkkaa Excel-kirjanpitoa alueen sademääristä. Berglundin taulukot vahvistavat tutkijoiden sanoman: tasaisen kostean rannikkoilmaston sijaan tiedossa on entistä enemmän sään ääri-ilmiöitä.
”Viimeisen kymmenen vuoden aikana on satanut keskimäärin 800 millimetriä per vuosi. Tänä vuonna talvi ja alkukevät olivat tosi märkiä. Viimeinen kunnon sadepäivä oli toukokuun puolivälissä, jolloin satoi 20 milliä. Sen jälkeen alkoi kuiva kausi. Kesä- ja elokuun alun välisenä aikana satoi yhteensä vain vähän yli 20 milliä.”
Bordeaux´n vuosittainen sademäärä on yleensä riittänyt viiniköynnöksille. AOC-viinien valmistajat eivät saa kastella köynnöksiä lukuun ottamatta paria ensimmäistä istutuksen jälkeistä vuotta. Viljelmiä on niin valtavasti, että lisäkastelu voisi aiheuttaa vesipulaa.
Aikaisemmin luontainen sademäärä on riittänyt köynnöksille, mutta tilanne on muuttumassa.
”On absurdia, että täällä on talvisin tulvia ja kesällä kärsitään kuivuudesta. Myös vuonna 2022 oli maastopaloja ja huutava kuivuus.”
Luomuköynnökset kestävät
Myös Chateau Carsin on kärsinyt tänä kesänä kuivuudesta, mutta mittavia tuhoja ei ole tullut. Eniten kuivuudesta ovat ottaneet nokkiinsa nuoret köynnökset. Muutamilla aurinkoisilla kukkuloilla sijaitsevilla valkoviinitarhoilla on ollut hieman satomenetyksiä.
”Köynnökset eivät kuitenkaan ole kuolleet. Köynnös menee ikään kuin sulkutilaan ja pudottaa lehtensä, mutta juuret ovat syvällä ja pysyvät elossa. Kolikon kääntöpuoli on se, että tänä vuonna emme ole joutuneet käyttämään paljoakaan torjuntaa homesairauksia vastaan. Se on enemminkin kosteiden vuosien ongelma.”
Berglund uskoo, että luonnonmukainen viljely suojelee ja vahvistaa kasveja.
”On vaikuttavaa katsella talon edessä olevia 25-vuotiaita köynnöksiä, jotka on istutettu luomusti. Niiden juuret ovat nyt niin syvällä, että köynnökset ovat ihan vihreitä ja sato on normaali.”
Suomalainen viininystävä voi siis huokaista helpotuksesta. Bordeaux´n vuosikerta 2026 saapuu aikanaan lähi-Alkoon, ja hinnat tuskin poikkeavat lähivuosikerroista.
Bordeaux´n viinikulttuuri on muutoksessa
Bordeaux´n yhteydessä puhutaan usein vain punaviineistä, etenkin rotevista sellaisista. Berglund muistuttaa, että Bordeaux tarjoaa paljon muutakin. Se on melkein kuin koko viinimaailma pienoiskoossa.
”Meidän tilallamme noin puolet tuotannosta on muuta kuin punkkua. On kuohuviinejä, kuivia ja makeita valkoviinejä, oranssiviiniä, roseita ja clairetia. Clairet on vanha viinityyli, jota voisi luonnehtia superkeveäksi punaviiniksi tai tuhdiksi roseeksi. Lisäksi tuotamme rypäleistä alkoholitonta kuplivaa rypälemehua ja tynnyrikypsytettyä balsamiviinietikkaa.”
Alueen nuoremmat viinintekijät, joihin 35-vuotias Berglund lukeutuu, valmistavat entistä enemmän kepeitä, raikkaita ja leikkisiä viinejä. He eivät ole yhtä sitoutuneet juuri Bordeaux´n alueeseen ja siihen liitettyihin mielikuviin kuin vanhemmat tuottajat.
”Valmistan esimerkiksi oranssiviiniä, joka on erinomainen ruokaviini. Isän ilmeestä tosin huomaa välillä, että se ei ole hänen suosikkinsa”, Berglund nauraa.
Kuluttajien mielikuva Bordeaux´n viineistä on se, että ne ovat paitsi vahvoja, myös kalliita. Berglund korjaa tämänkin mielikuvan.
”Meidän alueeltamme löytyy erinomaisen hinta-laatusuhteen viinejä. Esimerkiksi meidän tilamme viinit maksavat Suomessa noin 16–30 euroa.”
Bordeaux´ssa ei tunneta muuta viinimaailmaa
Vaikka viininviljely ja valmistus ovat alueen asukkailla verissä, paikallisten viinituntemus on melko kapeaa. Bordeaux´n omat viinit tunnetaan, mutta jo naapurimaa Saksan viinit saattavat olla paikallisille suuri kysymysmerkki.
Berglund on työskennellyt Suomessa ravintola-alalla, ja maamme palvelukulttuuri ja tuotetuntemus saavat häneltä suitsutusta.
”En ole saanut missään maailmalla viinikaupoissa niin hyvää palvelua kuin Suomen Alkoissa. Ja kun työskentelin Murun salissa, maistelimme Samuil Angelovin ja Nicolas Thieulonin kanssa päivittäin erilaisia viinejä ympäri maailmaa. Se kasvatti tietotaitoa valtavasti, ja kiitos tämän kokemuksen, olen itsekin päätynyt sinne, missä nyt olen.”
Suomalaiselle voi tulla yllätyksenä, että Bordeaux´n ravintoloissa ei ole aina edes sitä tuotetuntemusta, joka on meillä vähimmäisvaatimus.
”Kävin hiljattain pizzalla miesystäväni kanssa, ja tarjolla oli sangrian lisäksi talon viini ja Chianti Classico. Tarjoilija ei osannut kertoa, mistä talon viini on. Otin sitten Chiantin, koska osasin itse päätellä, että se on Italiasta.”
Lue myös: Ilmastonmuutos uhkaa viinintuotantoa – ratkaisuja haetaan kestävämmistä rypälelajikkeista
Lue myös: Mikä on Suomen paras viinibaari? Avecmedian suuri äänestys on nyt käynnissä
