Tehdashallin metalliset kattorakenteet kohoavat korkeuksiin ja kattoikkunoista siivilöityy alkukesän valo.

Rosoisesta betonilattiasta voi selvästi lukea palan rakennuksen historiaa: noin sadan vuoden ajan täällä valmistettiin junavaunuja.

Nyt Vallilan Konepajan kokoonpanohallissa ei enää kaiu koneiden ääni, vaan keittiön soittokellon kilinä, ruokailuvälineiden kalkatus ja iloinen puheensorina.

Train Factoryn Market Hall pitää sisällään yli 20 ravintolaa ja baaria. Aluetta operoivan kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja Mikko Riistama kertoo Avecmedialle, että kaikki toimijat on tarkkaan valittu.

”Olemme valinneet sellaisia yrittäjävetoisia ravintoloita, joilla on jo kokemusta muualta, eli kokonaan uusia aloittavia yrityksiä ei ole mukana.”

Mikko Riistama on palvelubisneksen moniosaaja, joka on työskennellyt myös ravintola-alan parissa useaan otteeseen. KUVA Laura Hujanen

Alueella on jo entuudestaan useampi ravintola sekä kulttuuri- ja urheilutoimijoita.

Junavarikoiden sisuksista löytyy niin padel-keskus, kuntosali, boulderointikeskus, jujutsu-sali, tankotanssi- ja sirkusstudio, viihdekeskus, elokuvateatteri baareineen ja terasseineen, teatteri sekä taidegalleria.

Market Hallin ulkopuolella operoivat Subway ja Alejandro’s Empanadas, jotka saavat syksyllä seuraa smoothiebaarista.

Viereisestä rakennuksesta löytyvät baarit Corona, Odessa ja Dubrovnik sekä videopeleihin erikoistunut baari Super Bario.

Riistama kokee, että monipuolinen palvelutarjonta palvelee sekä toimijoita että vieraita.

”Olemme kuratoineet koko Train Factoryn palvelutarjontaa niin, että tarjolla on kulttuuria, liikuntaa ja muita syitä tulla tänne. Ravintolaelämyksen ja muiden palveluiden tiivis yhdistäminen on poikkeuksellista.”

Yli 20 ravintolaa saman hallin alla

Mitä sieltä uudesta Market Hallista sitten löytyy? Avecmedia vieraili paikan päällä toukokuun puolivälin jälkeen, jolloin avausta vielä valmisteltiin.

Keskiviikkona 27. toukokuuta ensimmäiset ravintolat olivat jo toiminnassa.

Kattaukseen on valittu ravintoloita eri ruokakulttuureista. Mukana on myös cross kitchen -toimijoita ja suomalaisia makuja tarjoavia ravintoloita sekä puhtaasti juomaan keskittyviä baareja. Osalla ravintoloista on omia asiakaspaikkoja, ja osa on pienempiä kioskeja, joista haetaan ruoat yhteiselle ruokailualueelle.

Pienkeittiöihin ovat asettuneet The Butter Boys, Inoodles & Poke, Ruokala Bruuna, Seoul Fried Chicken, Wings & Brgrs ja Doner Lab.

Ruokatarjontaa Seoul Fried Chickenin (vas.) ja Ruokala Bruunan (oik.) tapaan. KUVAT Laura Hujanen

Suurempia ravintoloita taas ovat Isizzler, Bar Teos, Fafa’s, thaimaalaista tarjoileva Twisted Street Kitchen, välimerellinen Zaitouna ja vietnamilaistyyppinen Hoasen.

Forno on pizzeria, Dragon Sticks kiinalainen ja Shangri-La nepalilainen.

Kampai ja Tokyo Street Food edustavat japanilaista, Klandestina meksikolaista ja Casa Italia italialaista keittiötä.

Zär puolestaan on cross kitchen -ravintola, jossa on välimerellisiä vivahteita. Taphouse ja 1664 Bar tarjoilevat muun muassa oluita ja viinejä.

Yhteinen anniskelu- ja ruokailualue

Koko Market Hall ja sitä ympäröivät terassit ovat samaa anniskelualuetta, eli vieraat voivat liikkua joustavasti alueen sisällä myös juomien kanssa. Tämä mahdollistaa sen, että saman porukan jäsenet voivat hakea ruokia ja juomia makunsa mukaan eri ravintoloista ja silti nauttia ne yhdessä.

Pienemmät kioskit ovat kooltaan noin 20 neliötä, ja niistä myydään ruokaa yhteiselle ruokailualueelle. KUVA Laura Hujanen

Isommilla toimijoilla on myös omia asiakaspaikkoja, joihin on pöytiintarjoilu vain kyseisestä ravintolasta.

Riistaman mukaan operaattorin puolesta on pohdittu etukäteen, miten varmistetaan asiakkaiden ymmärtävän ravintolakokemuksen toiminta.

”Haluamme kuitenkin, että asiakaskokemus on mukava ja luonteva, eikä ole siksi alettu ohjata asiakasta toimimaan niin kuin me ajattelemme olevan oikein. Käytäntö tulee opettamaan, mikä on paras tapa.”

Etukäteen on varauduttu siihen, että vastaan tulee tilanteita, joihin ei ole valmiita ratkaisuja ja ne halutaan ratkoa käytännössä toimivimmalla tavalla. Ravintoloita ei myöskään haluta ajaa operaattorin puolesta tiettyyn muottiin, vaan säilyttää kullakin ravintoloitsijalla omistajuus omaan tekemiseen. Ylipäänsä Train Factorylla suhtaudutaan konseptin kehittämiseen joustavasti.

”Toimintaa on helpompi muuttaa tarpeen mukaan, kun ei olla jo aluksi liian rajoittuneita.”

Kansainväliset esikuvat

Market Halliin on haettu mallia kansainvälisistä ruokahalleista.

Kööpenhaminassa toimi vuoteen 2018 asti Copenhagen Street Food -halli Papirøenin alueella eli paperisaarella, jossa Procurement Association of the Danish Press -yhdistys piti aiemmin paperivarastoaan. Vanhassa varastohallissa toiminut katuruokatori joutui siirtymään, kun alueelle rakennettiin uusi urbaani merenrantakortteli. Nykyään viereisellä saarella eli Refshaleøenillä toimii katuruokatori Reffen, joka operoi ulkotiloissa ympäri vuoden.

Tukholmasta puolestaan löytyy esimerkiksi Söderhallarna Södermalmin alueelta. Tällä hetkellä peruskorjausta läpikäyvä elämyskeskus on vuonna 1992 valmistuneessa rakennuksessa, ja sen suojista löytyy ravintoloita, elokuvateatteri, viinikauppa ja kauppahalli. Söderhallarna avautuu uudestaan vuoden 2026 aikana.

Train Factoryn tiloista löytyy puitteet myös Authors’ Distillery -tislaamolle. KUVAT Laura Hujanen

Helsingistäkin löytyy lähes vastaavia konsepteja, mutta ei samassa mittakaavassa kuin Train Factoryllä.

Ruoholahdessa sijaitsevan kulttuurikeskus Kaapelitehtaan sisuksista löytyy museoita, teattereita, ravintoloita ja kahviloita. Toimijoita yhdistää hiljattain valmistunut lasikäytävä, joka kokoaa yritykset saman katon alle.

Sörnäisten kupeessa oleva Teurastamon alue puolestaan on koti muun muassa usealle ravintolalle, taidegallerialle, tislaamolle, leipomolle, kahvipaahtimolle ja baarille. Ympäri vuoden operoiva alue herää henkiin kesällä, jolloin Teurastamolla järjestetään runsaasti sekä ilmaisia että maksullisia tapahtumia.

Arjen pitää sujua

Teurastamon tavoin Konepajalle on muuttanut useita ravintolatukkuja, muun muassa Wihuri Metro-tukku ja Medanta. Riistaman mukaan se tukee arjen toimivuutta ja ravintoloiden operointia alueella.

”Vieressä olevat tukut vähentävät tarvetta varastoida itse, mikä takaa tuoreet raaka-aineet ja pienentää hävikkiä. Myös tukuille lähellä ravintoloita toimiminen luo kaupallisia mahdollisuuksia.”

Konepajan alue on suojeltu kohde, mikä on vaikuttanut tilojen uudistamiseen. Alue on peräisin vuodelta 1903, jolloin Konepaja oli keskeinen osa Suomen rautatieteollisuutta. Tehtaalla valmistettiin kymmeniä tuhansia vaunuja ja työllistettiin laajasti eri alojen osaajia.

1990-luvulla teollinen toiminta hiipui, mutta rakennukset säilyivät. Erityisesti kiinteistötekniikan jatkuvasti kasvavat vaatimukset ovat aiheuttaneet merkittävästi kustannuksia Train Factoryn rakentamisessa.

”Uudistuskohteessa muokkaaminen on lähtökohtaisesti jo kallista, ja nykyaikaisten vaatimusten täyttäminen aiheuttaa paljon kuluja. Vaikka ollaan vanhassa rakennuksessa, on esimerkiksi ilmanvaihtotekniikka täysin uusi.”

Market Hallin tiloissa on aiemmin koottu, maalattu ja sisustettu junavaunuja. KUVA Laura Hujanen

Historiallinen rakennus tuo mukanaan erilaisia rajoitteita ja määräyksiä, ja rakentaminen on tiukasti säädeltyä. Market Hallin tilassa tulee säilyttää avara hallimaisuus ja väliseinien korkeus sekä tyyli on tarkkaan määritelty. Myös seinäväritysten tulee vastata historiallisia sävyjä.

”Rakentamisen näkökulmasta tämä ei ole ollut helpointa, mutta siitä syntyy uniikki ympäristö, joka on vaikea kopioida muualle.”

Riistama toivoo, että Train Factorysta ja Market Hallista muodostuu helsinkiläisille paikka, jossa he haluavat viettää aikaa ja tuoda myös muualta tulevat vierailijansa kokemaan sen ainutlaatuisuus. Aluetta rakennetaan ensisijaisesti paikallisille, mikä lisää paikan houkuttelevuutta myös matkailijoille.

”Tehdään tätä sellaiseksi, että täällä haluavat käydä paikalliset ja siksi myös muut.”

Kaupunkilaisten olohuone

Toimitusjohtaja Riistama on työskennellyt ravintola-alan parissa useissa tehtävissä, joissa hän on keskittynyt erityisesti uuden kehittämiseen.

Market Hall on sekä alueen veturi että vaunu muiden toimijoiden joukossa, sanoo Mikko Riistamo. ”Haluamme, että kaikki helsinkiläiset haluavat tuoda vieraansa tänne kokemaan, mikä on Train Factory.” KUVA Laura Hujanen

Hänellä on myös henkilökohtainen side Konepajan historiaan junavarikkona: yksi Riistaman työnantajista on ollut Avecra, joka operoi ravintolapalveluita junissa ja rautatieasemilla. Junapalveluiden johtajana hän vastasi koko Suomen ravintolavaunujen liiketoiminnasta.

”Tuolloin VR hankki ensimmäiset kaksikerroksiset ravintolavaunut, ja olin kehittämässä niiden konseptia.”

Train Factoryn kyytiin Riistama hyppäsi kaksi vuotta sitten valmistelemaan kokonaisuutta kunnostamisen jälkeiseen aikaan ja kehittämään kaupallista puolta, brändiä ja strategiaa.

Kasvattajaseurakseen hän nimeää HOK-Elannon, jonka palveluksessa työskenteli ravintolatoimialan kehityspäällikkönä. Hän oli myös luomassa ABC Deli -ketjun konsepteja ketjupäällikön tehtävässä.

”Kun osuuskaupat osti Esso-ketjun, olin mukana käynnistämässä muutostyötä ja johdin myös ABC-deli -yksiköitä ketjupäällikkönä.”

Liikennemyymälöiden lisäksi tutuksi on tullut kulttuurikeskuksen toiminta, sillä ennen Train Factorylle siirtymistä Riistama vastasi helsinkiläisen Kulttuuritehdas Korjaamon operatiivisesta liiketoiminnasta.

”Korjaamolla on perinteinen ruokaravintola, cateringiä, keikkavenue, baari ja iso terassi. Eli kaikkea sitä, mitä meillä Train Factoryllä vuokralaiset toteuttavat.”

Ulkopuolelle avautuu terassialue. KUVA Laura Hujanen

Train Factoryn ”veturinkuljettajana” Riistaman tärkein tehtävä on varmistaa, että alueesta rakentuu paikka, johon halutaan tulla aina uudestaan.

”Brändinä haluamme huolehtia siitä, että aina on hyvä syy käydä Train Factoryssa. Näitä kulttuuria, elämyksiä ja ravintoloita saman katon alle yhdistäviä kaupunkiurbaaneja paikkoja on maailmalla, mutta ei juuri Helsingissä. Pidetään kaupunki eläväisenä myös tulevaisuudessa.”