Maailma on muuttunut viimeisten vajaan kolmen vuoden aikana kenties pysyvästi, ja tapahtumateollisuutta on lähdetty järjestelmällisesti nostamaan ahdingosta, johon se on nousujohteisen kehityksen jälkeen luisunut. Tampere-taloon kokoontuneiden alan asiantuntijoiden mukaan hiljaiselon jälkeen on rynnätty takaisin tapahtumiin, mutta resurssit eivät pysy perässä.

”Vuonna 2019 alalla oli stabiilia ja vakiintunutta, hallittua kasvua ja turvallista. 2022 keväällä todettiin, ettei missään päin maailmaa ole niin paljoa kalustoa, että kaikki vireillä olevat tapahtumat saataisiin tehtyä. Resurssit eivät mitenkään pysty vastaamaan mihinkään”, kiteyttää Flow Festivalin tuotantopäällikkö Tuomas Karppinen.

Karppinen osallistuu yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa Tapahtumaturvallisuusfoorumin paneelikeskusteluun, jossa aiheena on tapahtuma-alan kriisivalmius. Vieressä nyökyttelevä Fullsteam Agencyn projektipäällikkö Iina Maula lisää, että jos ennen pandemiaa pystyi antamaan itsestään työssä 110 prosenttia, nyt se on hädin tuskin 85.

”Työntekijöiden henkinenkin kantokyky on kärsinyt ja kestää kauan, että alalla vielä olevat saadaan sataprosenttiseen työkuntoon.”

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Panelistien puheenvuoroista heijastuu hätä tapahtuma-alan puolesta. Kriisivalmius ei ole parhaalla tasolla, sillä alalta on lähtenyt satoja ammattilaisia muihin töihin. Mittakaava on Local Crew’n toimitusjohtaja Ville Ketosen mukaan suuri, tekijöitä pitää kaivaa joka kiven ja kannon alta.

”Kaikki ammattimaisuus ei onneksi ole kadonnut, mutta alalla olijat tämä pistää koville. Alalta lähteneiden mukana menetetyn tietotaidon korvaaminen sekä uusien perehdyttäminen jää jäljellä olevien harteille.”

Karppinen tietää omasta kokemuksestaan mitä alan ammattilaiskato tarkoittaa käytännössä.

”Vuoden 2019 coretiimistä on nyt jäljellä enää kaksi henkilöä. Paljon on perehdytettävää!”

Poliisi ei pane pahakseen itsesääntelyä

Tämä kaikki heijastuu turvallisuuteen. Tapahtumateollisuuden johtajan Maria Sahlstedtin mukaan alalla koetaan sertifiointi ja omavalvonta nyt tärkeimmiksi kuin koskaan, ja odotettavissa on alan itse muotoilemaa laadunvalvontaa. Viranomaistaholla tämä tieto otetaan vastaan tyytyväisenä.

”Poliisissa on painittu ihan samojen rajoitteiden kanssa ja ollaan huojentuneita kun tapahtumia taas järjestetään. On hienoa, että alaa lähdetään viemään selkeään itsesääntelyyn, siitä on vain iloa viranomaisille”, kommentoi Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelin.

Mikä neuvoksi alaa vaivaavan turvallisuushaasteen selättämiseksi? Suomen Messujen kiinteistö- ja tuotantojohtaja Mika Vakkilainen tietää ainakin yhden reseptin.

”Perehdytys! Meidän täytyy panostaa turvallisuuskoulutukseen. Riskianalyysi, turvallisuussuunnitelma ja kriisiviestintäsuunnitelma on aina oltava.”

Sahlstedtin mukaan tapahtuma-alalle tullaan paljon itseoppien, kun täsmäkoulutusta ei ole. Tietyistä osaajista on ollut pulaa jo vuosia, ja nyt tarvitaan koulutusta takaamaan laadukas tapahtumatuotanto myös jatkossa. Karppinen peräänkuuluttaa lisäksi itseregulointia, erityisesti työturvallisuudessa.

”Työturvallisuudessa se olisi tarpeen. Osa alan töistä voisi olla jopa luvanvaraisia ja säänneltyjä.”

Itsesääntely, alan oma laadunvalvonta ja sertifiointi eivät kuitenkaan ole oikoteitä onneen, elleivät perustat ole kunnossa. Esimerkiksi pelkkä tapahtumaturvallisuuden sertifiointi ei auta, ellei ole tarjolla täsmäkoulutusta oppien saamiseksi. Alalla koetaan myös, että sertifioinnin ehkä hakisivat tahot, joilla muutenkin on asiat ja kassa kunnossa. Ne tahot, jotka oikeasti tarvitsisivat lisäkoulutusta, jäisivät paitsioon. 

”Alalla on tarve jonkinlaiselle tapahtumajärjestäjän kurssille, koska on tahoja, jotka ovat olevinaan asiantuntijoita ja järjestävät vaikkapa 5000 hengen tapahtuman”, sanoo Ville Ketonen.

LUE MYÖS: Tapahtuma­teollisuuden Maria Sahlstedt: Tulevaisuus on laumojen

Rokkenrollia, mutta turvallisesti

Alalla tulisi myös pysähtyä miettimään: onko todella varauduttu siihen, että riskien realisoituessa se vaikuttaa kaikkien tekijöiden toimintaan?

Jalkapallon miesten pääsarjan Helsingin paikallisottelussa eli Stadin derbyssä riehaannuttiin syyskuun alussa sillä seurauksella, että ottelu jouduttiin keskeyttämään ja poliisit tulivat kentälle hoitamaan fanien kuumentamaa peliä. Panelisteissa aihe herättää ristiriitaisia ajatuksia.

”Tietojemme mukaan jo ennen ottelua oli ilmassa provokaatiota, mutta miten ihmeessä tämä sakki pääsi katsomoon asti?, kysyy Iina Maula.

Viranomaisen kanta tällaiseen tapahtumakulkuun on hyvin selkeä.

”Meidän näkökulmastamme tärkeintä on tehdä riskiarvio, että tuleeko tällaista toimintaa. Kauhean kiva olisi aina pystyä ennalta ehkäisemään tällaiset tilanteet”, sanoo Konsta Arvelin.

Surullisia tapahtumia on ollut ennenkin ja ne ovat aina väistämättä vaikuttaneet koko alaan. Taannoin Raumanmeren Juhannuksessa teltassa grillaaminen vei kahden varusmiehen hengen. Tämän myötä kertakäyttögrillit kiellettiin joka tapahtumassa.

”Tällaisissa tapauksissa pitäisi voida tarkastella tapahtumamuotoja erillään, eikä yhdistää yhdenlaisessa tapahtumassa ollutta ongelmaa kaikkiin. Entä jos rokkenrollista otetaan pois kaikki vaaran tunne, onko se enää rokkenrollia? On meidän vastuullamme järjestää turvallisia tapahtumia ja se, miten se tehdään, on meidän päänsärkymme”, kiteyttää Ville Ketonen.

Totuus on, että sellaista tapahtumaa ei olekaan, jossa ei voi kaatua tai kompastua. Tärkeintä on poistaa isot riskit.

”Poliisisaattuetta ei voi saada joka tapahtumaan. Siksi tapahtumassa on oltava se turvallinen ja vastuullinen tekotapa. Tiukassa paikassa on sitten vaihtoehto, kuten Derbyssä, että poliisi lopettaa koko tapahtuman”, päättää Konsta Arvelin.

LUE MYÖS: Ammattilainen näkee kehonkielestä, milloin väkivalta uhkaa – tapahtumaturvallisuus on varautumista

LUE MYÖS: Mitä tarkoittaa tekninen raideri? Tapahtumakonkari selittää

---

---