Tampereella ja Helsingissä pelattavien jääkiekon MM-kisojen taloudelliset vaikutukset ovat sekä isäntäkaupungeille että Suomen Jääkiekkoliitolle erittäin suuret. Tampereella aluetaloudellisiksi vaikutuksiksi on laskettu 30–40 miljoonaa euroa.
”On vaikea sanoa miten pandemia ja Ukrainan tilanne vaikuttavat, mutta vähintään tuohon 30 miljoonaan tässä katsotaan”, Tampereen kaupungin tapahtumajohtaja Perttu Pesä summaa Avecille.
Kisaisännyydellä halutaan pönkittää myös kaupungin yhteisöllisyyttä ja imagoa.
”Ei ole sattumaa, että olemme hakeneet tällaisia kisoja. Suurtapahtumien haku on osa toimintaamme ja täällä ovat puitteet kunnossa. Elämystalous on olennainen osa talouspolitiikkaamme ja nämä kisat näkyvät ympäri maailmaa rakentaen myös Tampereen brändiä tapahtumakaupunkina”, Tampereen kaupungin kilpailukykyjohtaja Anna-Kaisa Heinämäki sanoo.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
Puoli miljoonaa vuosittain
Siinä missä Jääkiekkoliitossa odotetaan lätkäjäiltä urheilullista menestystä, vaikuttaa hyvä taloudellinen menestys vuosien päähän.
Jääkiekkoliiton talousjohtajana ja tämänvuotisten MM-kisojen apulaispääsihteerinä työskentelevän Jaakko Luumin mukaan MM-kisojen menoiksi on budjetoitu kaikkiaan noin 21 miljoonaa euroa. Kisojen odotetaan tuottavan puhdasta rahaa vähän reilut viisi miljoonaa euroa. Kokonaistuotot ovat noin 26–27 miljoonaa euroa.
”Näiden tuottojen on laskettu tulevan lipunmyynnistä, yhteistyökumppanuuksista ja VIP-lippupakettien myynnistä. Tavoitteemme on saada mahdollisimman hyvä taloudellinen tulos, sillä tuotto menee lyhentämättömänä suomalaisen jääkiekon tukemiseen ja kehitystyöhön, Luumi kertoo.
Jos kisoilla ylletään tavoiteltuun viiden miljoonan tulokseen, tarkoittaa se käytännössä puolta miljoonaa euroa jääkiekon kehitystyöhön seuraavien kymmenen vuoden ajan. Kun kilpailuja saadaan Suomelle Luumin mukaan noin kymmenen vuoden välein, saadaan kisatuotolla ylläpidettyä Suomen jääkiekon tasoa. Luumi kertoo, että 2000-luvulla on tähän mennessä voitu käyttää jääkiekon kehittämiseen aikaisempien MM-kisojen voittovaroista yhteensä noin 18 miljoonaa euroa.
”Tämä on valtava summa, jota meillä ei olisi ilman tämän tasoisia kilpailuja. Tällä rahalla on yhteistyössä seurojen kanssa muun muassa palkattu taitovalmentajia suurimpiin junioriorganisaatioihin ympäri Suomea.”
Entäpä vuoden 2023 kisat?
Vuoden 2023 MM-turnaus oli määrä järjestää Pietarissa, mutta kisat vedettiin pois Venäjän sotatoimien takia. Suomi ja Latvia ovat jättäneet yhteisen hakemuksen kisaisännäksi.
Jaakko Luumi ei lähde kommentoimaan ensi vuoden kisojen kohtaloa. Yleisellä tasolla hän kuitenkin kertoo, että tänä vuonna kisoilla on muun muassa uudesta areenasta sekä maailmantilanteesta johtuen aivan erityinen hohde, jota ei välttämättä tavoitettaisi ensi vuonna.
”Voi olla, että lippuja voisi olla haastavampi myydä, jos olisi peräkkäisenä vuonna kisat – mutta toisaalta kyllähän jääkiekko suomalaista aina kiinnostaa. Nyt haasteena on saada ulkomaalaisia kisaturisteja Suomeen ja ensi vuonna sitä haastetta ei ehkä olisi.”
LUE MYÖS: Tampereen kesäkatukokeilu ja Kesäkeidas laajenevat – MM-jääkiekolle oma kisakatu
