Jouni Loposen, 55, työura symboloi hyvin urheilubisneksen muuttumista. Kun hän pelasi Oulun Kärpissä puolustajana 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella, jääkiekkoseurat eivät juuri vilkuilleet hallien ulkopuolelle.
Urheilu-uransa jälkeen hän päätyi seuran toimistoon yhteyspäälliköksi. Kun Kärpät oy hankki vuonna 2017 Qstock-festivaalista 73 prosentin osuuden, Loponen siirtyi tapahtuman toimitusjohtajaksi.
Loponen oli Kärppien leivissä järjestämässä erilaisia tapahtumia jo ennen kuin tapahtumatuotanto alkoi kasvaa omaksi liiketoiminnakseen. Tapahtumien kirjo ulottui livekeikoista puoluekokouksiin ja yritysten juhlatilaisuuksiin.
Loponen kuvaa jääkiekkoa itsessäänkin tapahtumaliiketoiminnaksi.
”Ottelut ovat tapahtumia siinä missä konsertitkin. Kun sitä ajattelee tapahtumana eikä pelkästään urheiluna, avautuu samalla näkymä koko liveviihteen kenttään”, hän kertoo.
Qstock syntyi kahden oululaisen livemusiikin ystävän, Mikko Forstenin ja Pekka Aarikallion, perustamana tapahtumana.
Loposen mukaan festivaalin vahva identiteetti on syntynyt pitkälti alkuperäisen tekijäjoukon työn kautta.
”Myös virheiden kautta on opittu tekemään parempi tapahtuma”, hän sanoo.
Nykyään Qstock toimii omassa osakeyhtiössään, jossa työskentelee 11 ympärivuotista työntekijää. Festivaalin lisäksi yhtiö pyörittää Oulun Tullisalissa jopa 80–100 tapahtumaa vuodessa.
Sama henkilöstö tekee sekä festivaalia että muita tapahtumia. Loposen mukaan moniosaaminen onkin tapahtuma-alalla arvokasta.
”Useimpien pitää pystyä tekemään vähän kaikkea, tai ainakin ymmärtää laajasti, miten tapahtuma rakentuu.”
Festareilla miljoonien liikevaihto
Qstock-festivaalista on tullut merkittävä osa konsernin liiketoimintaa. Viime tilikaudella Qstockin liikevaihto oli noin 6,8 miljoonaa euroa ja tulos noin 371 000 euroa. Koko Kärpät-konsernin kokonaisliikevaihto on noin 33 miljoonaa euroa.
Koska Kärpät oy kuuluu samaan konserniin Qstockin kanssa, tuottoja voi siirtää ilman veroseuraamuksia. Taloudellisesti festivaali on vakaampi kuin itse jääkiekkopuoli.
”Urheilussa tulos vaihtelee paljon menestyksen ja yleisömäärien mukaan. Festivaalibisnes on tasaisempaa”, Loponen sanoo.
Kahden päivän aikana festarikäyntejä kertyy noin 40 000. Kasvuvaraa on rajallisesti, minkä Loponenkin myöntää.
”Ollaan aika lähellä maksimitasoa. Siksi mietimme myös uusia tapahtumia ja erilaisia konsepteja, joissa voimme hyödyntää tätä osaamista.”
Samalla konsernirakenne tuo synergiaetuja esimerkiksi yhteistyökumppanuuksissa ja hankinnoissa, kuten yhteisessä panimosopimuksessa.
Tapahtumista tuloja kauden ulkopuolella
Raumalla Lukko on rakentanut omaa tapahtumaliiketoimintaansa hieman toisenlaisesta lähtökohdasta.
Toimitusjohtaja Rafael Eerola alkoi puhua tapahtumien merkityksestä jo yli vuosikymmen sitten. Hän painottaa, että jääkiekko tulee olemaan aina Raumalla ykkönen, mutta niiden lisäksi halutaan kehittää muita tapoja hankkia tuloja.
”Kiekkoseurojen on pakko hakea tuloja urheilutoiminnan ulkopuolelta. Kotipelejä on ollut runkosarjassa viime kausina 30, mutta kulut juoksevat ympäri vuoden”, Eerola sanoo.
Ensimmäisiä suurempia hankkeita oli Rauma Rock -festivaali, johon Lukko tuli mukaan vuonna 2015.
Nykyään Lukon tapahtumia järjestää Lonsi Live -niminen brändi. Sen alla on toteutettu esimerkiksi Floska, OKL:n talvipäivät ja Superpikkujoulut, joka keräsi viime vuonna yli 3 000 osallistujaa.
Viivan alle jäi loppuunmyydystä tapahtumasta kuusinumeroinen summa.
”Moni kävijä oli ensimmäistä kertaa hallissa tai meidän tapahtumassamme”, Eerola iloitsee.
Yritystapahtumat laajentavat yleisöpohjaa
Monet muutkin Liigan seurat ovat seuraamassa esimerkkiä. Esimerkiksi Oy HIFK-Hockey Ab osti vuonna 2023 tapahtumatuotanto- ja henkilöstövuokrausyritys Red Eventsin.
HIFK rakentaa kokonaisuutta, joka tuottaa tapahtumia, ravintolapalveluja ja elämyksiä sekä Helsingin jäähallissa Nordiksella että muualla. Tarkoituksena on tuoda tapahtumien tuotanto, henkilöstö ja palvelut enemmän oman seuran hallintaan.
Lukon toimitusjohtaja Rafael Eerolan mukaan modernit urheiluseurat ovat luontevia tapahtumajärjestäjiä. Hänen mukaansa Lukko toimii eräänlaisena brändimoottorina, jonka ympärille muut tapahtumat rakentuvat.
”Meillä on satoja yritysasiakkaita, jotka tuntevat Lukon jääkiekon kautta. Heidän on helppo tulla myös muihin tapahtumiin, kun järjestäjä on tuttu.”
Samalla tapahtumat laajentavat yleisöpohjaa.
Siinä missä jääkiekko vetää pääasiassa paikallista yleisöä, konsertti tai festivaali voi houkutella kävijöitä laajemmalta alueelta.
”Jos hallissa esiintyvät esimerkiksi JVG tai Teflon Brothers, yleisöä tulee helposti Turusta, Porista ja Tampereelta asti.”
Lonsi Live tarjoaa myös tapahtumapaketteja, joita voi tilata minne päin Suomea tahansa.
”Nimi oli aiemmin Lukko Events, mutta halusimme ottaa sen Lukon siitä pois, että porilaistenkin on helpompi tulla tapahtumiin”, Eerola sanoo viitaten Satakunnan kiekkoseurojen väliseen nokitteluun.
Hyvä tulos vaatii aktiivista myyntiä
Vaikka tuotot ovat parhaimmillaan hyviä, se vaatii monen asian loksahtamista kohdalleen. Kannattavuus riippuu pitkälti kustannuksista ja esiintyjistä. Keskeinen tekijä on aktiivinen myyntityö.
”Meillä on yli kymmenen myyjää, jotka myyvät tapahtumia. Pikkujoulujakin pitää alkaa myydä jo toukokuussa”, Eerola kertoo.
Tulevaisuudessa Raumalla nähdään myös uusia mahdollisuuksia. Halliin on suunnitteilla noin 20 miljoonan euron remontti keväällä 2027. Remontin jälkeen areena muuntuu helpommin konsertti- ja messukäyttöön.
Rekka pääsee sisälle halliin ja lava- sekä ääniratkaisut helpottuvat. Se avaa ihan eri tavalla mahdollisuuksia valtakunnallisille tapahtumille.
Sekä tapahtuma-ala että urheiluseurat seuraavat tarkasti rahapelimarkkinoiden uudistusta. Vedonlyöntimarkkina on avautumassa vuonna 2027.
Suomeen valmistellaan järjestelmää, jossa ulkomaiset vedonlyöntiyhtiöt voivat hakea lisenssiä toimia maassa.
”Kun markkina vapautuu, uusia toimijoita tulee varmasti näkyvästi mukaan. Se voi tuoda urheilulle ja tapahtumille uutta rahaa”, Eerola arvioi.
Loponen näkee tilanteessa mahdollisuuksia festivaaleille ja muille suurille yleisötapahtumille.
”Vedonlyönti liittyy ehkä luontevimmin urheiluun, mutta tapahtuma-ala kiinnostaa myös siksi, että yleisömassat ovat isoja. Alustavia keskusteluja on jo käyty.”
Tulevina vuosina jää nähtäväksi, kuinka suuri rooli uudella markkinalla on urheiluseurojen kasvavassa tapahtumaliiketoiminnassa.
Yksi asia on kuitenkin jo selvä: suomalaisessa liigakiekossa ottelut eivät ole enää ainoita tapahtumia, joilla rahoitetaan urheilua.
Qstock Oy
- Tapahtumatuotantoyritys, jonka enemmistöomistajana on Oulun Kärpät oy.
- Tuottaa Oulun Kuusisaaressa Qstock-festivaalia vuosittain heinäkuussa.
- Tuottaa Oulun Tullisalissa 80–100 tapahtumaa vuodessa.
- Työllistää 11 ympärivuotista työntekijää.
Lonsi Live Oy
- Rauman Lukko -konsernin tapahtumatuotantoyritys.
- Järjestää yritys- ja yleisötapahtumia Raumalla ja sen ulkopuolella.
- Toimi aiemmin nimellä Lukko Events.
- Lukko Events tuotti muun muassa Raumarockia, joka järjestettiin viimeisen kerran vuonna 2019.
- Viimeaikaisia tuotantoja esimerkiksi marraskuussa ensimmäistä kertaa järjestetty punkfestivaali Floska ja Superpikkujoulut, jotka järjestetään myös tänä vuonna.
- Lonsi Live tuottaa tänä vuonna 40 vuotta täyttävän Rauma Blues -festivaalin yhdessä Rauma Blues ry:n kanssa.
Jalkapalloseurojen tapahtumia
Myös jalkapalloseurat ovat laajentaneet toimintaansa festivaaleihin ja muihin tapahtumiin.
HJK vuokraa kotiareenaansa Bolt Arenaa tapahtumakäyttöön. Siellä järjestetään muun muassa Eppu Normaalin jäähyväiskonsertti kesällä 2026. Boltilla on järjestetty lisäksi muun muassa yritys- ja kokoustapahtumia sekä liikunta- ja elämyspäiviä. Siellä järjestettiin myös vuonna 2024 aloittanut Helsinki City Festival ennen kuin se siirtyi HIFK:n hallinnoimalle Nordikselle.
Kipinä Festival järjestetään Oulunkylän urheilupuistossa jalkapalloseura Gnistanin kotikentällä ja sen ympäristössä. Tapahtuman tuottaa festivaaliyhtiö United Festivals oy yhdessä Gnistanin kanssa. Festivaali perustettiin vuonna 2025, ja se järjestetään myös tänä kesänä.
Lue myös: Jyväskylän maineikas keikkapaikka Lutakko luottaa vapaaehtoisiin
Lue myös: Diivailevia maailmantähtiä ja tiikerivaara – Kari Reini kertoo tapahtumarikkaasta urastaan
