Jääkiekon MM-kisojen lisäksi Tampere on koti Puistofiestalle, Valoviikkojen avajaisille, Itsenäisyyspäivän juhlille ja Joulutorille sekä Kesäkeitaalle, joka muuttaa Keskustorin yhteisterassiksi. Näiden bränditapahtumien takana on kaupungin tapahtumapalvelut, jonka lisäksi tapahtumia ja elämyksiä kaupunkilaisille järjestävät tapahtumapäällikkö Saara Saarteisen mukaan myös useat muut kaupunkiorganisaation tahot.
”Muun muassa kaupunkikulttuuriyksikkö, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, kirjastot ja museot järjestävät yhteensä satoja tapahtumia ympäri vuoden”, Saarteinen kertoo.
Elämystalouden kehittämiseen panostavan kaupungin katukuvassa toukokuussa pelattavien jääkiekon MM-kilpailujen isäntäkaupunkina toimiminen näkyy vahvasti. Saarteisen mukaan kaupunki kannustaa yrityksiä somistamaan Kiekon koti -teemalla ja nostamaan kisahuumaa.
”Kaupunkitilaa somistetaan ja Kesäkeitaalla näytetään kaikki Tampereella pelattavat pelit. Kisaisännyydellä tavoitellaan muun muassa aluetaloudellista hyötyä ja sitä, että kisat vahvistavat Tampereen mainetta tapahtumakaupunkina”, Saarteinen listaa.
LUE MYÖS: Jääkiekko tarvitsee lisää naispomoja, sanoo TPS:ää ja Turkuhallia uudistava Heidi Aho
”Kehitysohjelman visio on tehdä Tampereesta kansainvälisesti tunnettu elämystalouden ja luovien alojen keskittymä.”
Lätkän nostaminen keskusteluihin on perusteltua kaupungissa, joka tavoittelee suurtapahtumia sekä niiden tuomaa kansainvälistä tunnettuutta ja imagollista hyötyä. Kiekko on kuitenkin vain yksi ilmentymä Tampereen tapahtumallisuudelle. Taustalta löytyy kaupungin strategia, jonka toteuttamisessa keskeinen osa ovat erilaiset kehitysohjelmat. Vuoteen 2025 asti peilaavan Elämystalouden kehitysohjelman tavoitteena on tuoda yhteen elämystalouden eri aloja, osaajia ja yrityksiä ja tukea näin laajan alan järjestelmällistä kehitystä.
”Elämystalouden kasvumahdollisuudet Tampereen seudulla ovat merkittävät. Tavoitteenamme on tukea alan menestystä kehittämällä Tamperetta alan osaamiskeskittymänä, auttamalla luomaan kestävää liiketoimintaa esimerkiksi av- ja pelialoille ja vahvistamalla Tampereen elämysten, luonnon ja tapahtumien houkutusvoimaa”, tiivistää Tampereen kaupungin kilpailukykyjohtaja Anna-Kaisa Heinämäki.
Kehitysohjelman kuvauksen mukaan elämystalouteen kuuluu laaja kirjo aloja ja yrityksiä, esimerkiksi matkailu- ja elämyspalvelut, kulttuuri ja luovat alat, urheilu- ja virkistyspalvelut sekä av-ala ja peliteollisuus. Yhteistä niille on elämysten ja kokemusten tarjoaminen. Uusi ohjelma saattaa yhteen näitä kaikkia eri toimialoja ja niiden osaajia, yhdistää aiemmin hajallaan olleita kehityshankkeita ja tarjoaa alustan eri yritysten ja yhteisöjen yhteiselle tekemiselle. Tampereella tämä näkyy esimerkiksi digitaalinen tapahtumakaupunki -projektina, kertoo asiakkuuspäällikkö Maiju Viiki.
”Kehitysohjelman visio on tehdä Tampereesta kansainvälisesti tunnettu elämystalouden ja luovien alojen keskittymä. Tähän liittyen Tampereelle haetaan kansallisia ja kansainvälisiä ammattilaistapahtumia. Lisäksi kehitysohjelman puitteissa on hyödynnetty tapahtumallisuutta kansainvälisen tunnettuuden kasvattamisessa muun muassa NHL-yhteistyön kautta.”
Suomessa pelataan jääkiekon miesten MM-kisat nyt toista kevättä putkeen. Avec tarkasteli kisojen taloudellisia vaikutuksia viime vuonna tässä jutussa.
4,5 miljoonaa
Ennen koronapandemiaa Tampereen tärkeimmät elämystalouteen kuuluvat kohteet, kuten tapahtumat, kongressit, Särkänniemi ja jääkiekkopelit, houkuttelivat kaupunkiin noin 4,5 miljoonaa kävijää vuodessa. Vuonna 2020 matkailijat toivat alueelle 244 miljoonan euron tulot. Pelkästään tapahtuma-alan yritysten liikevaihto kasvoi ennen pandemiaa tasaisesti, samoin Tampereella olevien yritysten osuus Suomen tapahtuma-alan liikevaihdosta.
