Elämykset

Olavi Uusivirta yöpyi hotellissa ja pian hän kuratoi sinne illallisklubeja – pikkukaupungissa elämyksen rakentaminen vaatii vahvaa konseptointia

Porvoolaisen Runo-hotellin keväällä lanseerama Supper Club on esimerkki elämyksellisyydestä, jolle on nyt tilausta ravintolamaailmassa. Hotellinjohtaja Erkka Hirvosen mukaan ajatus ohjelmallisesta illallisesta oli Runossa vireillä alusta lähtien, ja siihen päätettiin tarttua kevään kynnyksellä.

”Olen työskennellyt pitkään ulkomailla ja etenkin Dubaissa perjantaibrunssit ovat perinteisesti meneviä, eläviä ja ohjelmallisia elämyksiä. Otimme jo Runo-hotellin suunnitteluvaiheessa huomioon live-keikkojen mahdollisuuden muun muassa sillä, että ravintolasalin penkkien alle asennettiin PA-järjestelmän vaatimat valmiudet.”

Hirvosen mukaan ajatus viihteestä kyti taustalla ja Runoon etsittiin lähes vuoden verran tapahtumakoordinaattoria, joka olisi lähtenyt vetämään tapahtumapuolta. Sopivaa henkilöä ei löytynyt, mutta ajatus nousi esiin Olavi Uusivirran kanssa, joka oli yöpynyt hotellissa muutamaan otteeseen.

”Olavi fanitti meitä ja me häntä. Kerroin hänelle toiveesta saada Runon perjantai-iltoihin kotimaista viihdettä ja hän innostui ideasta. Niinpä lähdimme yhdessä kehittelemään perjantaihin illallisen ja viihteen yhdistävää konseptia”, Hirvonen taustoittaa.

Yeboyah päätti Runon Supper Club -iltojen sarjan toukokuun lopussa. Räppäri veti salin täyteen ja sai tunnelman kattoon. KUVA Mia Heiskanen

Opit jatkoon

Keväällä Runossa polkaistiin käyntiin ensimmäinen Olavi Uusivirran kuratoima Supper Club -iltojen sarja. Ensimmäinen artisti oli Uusivirta itse ja toukokuun lopun viimeisen illan veti Emma-palkittu räppäri Yeboyah. Hirvosen mukaan kuuden artistin nopeasta ”rykäisystä” otettiin opit tulevaan.

”Toteutimme lyhyessä ajassa kokonaisuuden, joka saa jatkoa. Itse ajattelen, että kun tehdään, niin tehdään kunnolla, mutta tässä tapauksessa oli parempi, että teimme tiiviissä tahdissa usean keikan setin sen sijaan että olisimme suunnitelleet kokonaisuutta vuoden ja sen jälkeen todenneet, että konsepti ei toimi.”

Suurin oppi Runon väelle oli se, että lipunmyynnin näkökulmasta Porvoon markkinassa ei riitä kysyntää viikon välein kovalle artistille. Jatkossa tuotantoa onkin tarkoitus keventää niin, että lauteilla on kerran kuussa vetävämpi artisti ja väliaikoina illallisen lomaan sopivaa taustamusiikkina toimivaa tarjontaa.

”Olavi teki erinomaista työtä artistikattauksen valinnassa, joten liputan edelleen kuratoinnin puolesta. Se on osa Runon toimintafilosofiaa myös vaihtuvissa taidenäyttelyissä. On parempi antaa erikoisosaaminen asiantuntijoiden käsiin sen sijaan että tekisi itse.”

Tapahtumat tulevat olemaan jatkossakin vahvasti mukana Runon konseptissa. Hirvonen väläyttää, että tulevan syksyn suunnitelmat ovat jo pitkällä ja painopiste tullee olemaan teemoitetuissa illoissa ja festareissa, jotka ulotetaan hotellin sisäpihalle.

Rustiikkisempi Finnjävel

Runon ruokatarjontakin on kehittynyt pikkuhiljaa aamiaisesta kohti brunssia ja illallista. Keittiöfilosofia nojaa maalaismoderniin tulkintaan suomalaisesta ruokakulttuurista ja perinneruuasta. Hirvosen mielestä perinneruuan tulkintaa ei ole kuitenkaan vielä saatu riittävästi esille, joten työ jatkuu.

Maalaismodernismin lisäksi toinen ydinsana on käsin tehty, jonka halutaan maistuvan keittiön ja baarin antimissa.

”Arvostamme perinteisiä tapoja tehdä asioita. Siksi meillä tarjotaan pannukahvia aamiaisella, leivotaan itse leivät ja levonnaiset, ja valmistetaan cocktailien pohjat keittiössä.”

Pannukahvi on Hirvosen mukaan valinta, johon on haluttu satsata – vaikka siinä on omat riskinsä.

”On selvää, että pannukahvin valmistaminen aamiaiselle vie enemmän aikaa, jos kahvi pääsee loppumaan kesken aamiaisserviisin, mutta se on detalji, josta haluamme pitää kiinni. Teollistuminen on tappanut ajan saatossa liian monta tapaa tehdä asiat hyvin.”

Paikallisuus on normitila

Porvoon lähiympäristö tarjoaa paikallisille ravintoloille lähituottajien aarreaitan, jota Runossakin luonnollisesti hyödynnetään.

”Toisaalta olen sitä mieltä, ettei yksikään itseään kunnioittava ravintolakeittiö voi olla olemassa, jos se ei valmista ruokaa paikallisista raaka-aineista. Paikallisuus on meille normitila eli käytämme mahdollisimman kattavasti paikallisten tuottajien raaka-aineita, mutta etsimme yhtä lailla parhaita tuotteita kansallisesti. Tästä hyvä esimerkki ovat aamiaispöydän karjalanpiirakat, jotka leivotaan ja rypytetään käsin liperiläisessä leipomossa.”

Hovimestari ja ovimies osa kokonaiselämystä

Ensiluokkaiset ruoka- ja juomatuotteet eivät Hirvosen mukaan kuitenkaan riitä.

”Tuotteiden lisäksi on tarkasteltava, miten kokonaisuus eli palvelu ja tunnelma toimivat yhteen. Pohdimmekin jatkuvasti, mitä muuta voimme tuotteiden ympärille kehittää. Tästä lähtökohdasta syntyy Supper Clubin kaltaisia elämyskonsepteja.”

Runossa lisäarvoa tuovat myös perinteiset roolit, jotka ovat muualta lähes hävinneet.

”Meillä on aamiaisella hovimestari ja brunssilla ovimies – joka on muuten oma isäni. Hän on vanha isäntä, joka ottaa vastaan vieraat, vie takit narikkaan, juttelee ja viihdyttää asiakkaita, kunnes on hovimestarin vuoro huolehtia asiakkaistamme. Näin osoitamme vieraanvaraisuutta, joka alkaa siitä kun asiakas astuu Runon ovesta sisään.”

LUE MYÖS: Tällainen on Suomen uusi Michelin-ravintola Vår – keittiön seinään oli teipattu tähti jo aikaisemmin

LUE MYÖS: Porvoo on tunnelmallinen Bleisure-kohde Taidetehdas tukikohtana

LUE MYÖS: Presidenttejä vuosikymmenet palvelleet hovimestarit Erdal Bedretdin ja Olavi Virtamo jakavat tärkeimmät oppinsa


  • Tilaa Lehti

    Evento
    Kohtaamisia ja tukea kasvuun tapahtumien tekijöille ja toimistoille.

    Tilaa Evento