Virtuaalisilla ja pelillisillä oppimisympäristöillä voidaan opettaa esimerkiksi asiakaspalvelua, ammattikeittiön toimintaa, tuotteistamista ja johtamisen vuorovaikutustaitoja. Pelillisyyden on koettu edistävän opiskelumotivaatiota, mutta voidaanko sen avulla kasvattaa osaamista? Restonomin ylempää amk-tutkintoa suorittava Laura Pulkkinen on tutkinut aihetta opinnäytetyössään.
Opiskelijoiden kokemuksia pelillisyydestä kerättiin kahden pelin voimin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun restonomikoulutuksessa syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana. Kuuntelun eri tasot -peli opetti johtamisessa vaadittavia vuorovaikutustaitoja. Virtuaalinen peliympäristö oli rakennettu videoiden ympärille johtajan ja kokin vuorovaikutustilanteista. Asiakasymmärrys-pelissä kuvattiin vuoropäällikön päivän haasteita. Pelissä vuoropäällikön tuli ratkaista pakopelimäisesti käytännön työtä kuvaavia ravintoloille tuttuja ongelmia.
Suurin osa opiskelijoista koki pelit mielekkäänä ja kiinnostavana. Kuuntelun eri tasot -pelin koettiin avaavan silmiä kuuntelun merkityksestä, eli opiskelijat saivat aineksia parempaan osaamiseen vuorovaikutustaidoissa. Asiakasymmärrys-pelin kohdalla pelillisyys koettiin yleisesti hyväksi tavaksi opettaa, mutta pelin sisältö ei kaikille opiskelijoille tuonut uutta tai muuten merkityksellistä osaamista. Opiskelijoille esitetyn kyselyn vastauksissa yleisesti peleissä parannettavaa on teknisessä toteutuksessa ja niiden asiasisällössä.
Restonomiopiskelijoiden taustat eroavat toisistaan paljon: joku tulee suoraan toiseen asteen koulutuksesta ja toinen matkailu- ja ravitsemisalan johtajan paikalta. Virtuaalisia pelejä täytyy kehittää näiden kaikkien opiskelijoiden tarpeita vastaaviksi. Pelien sisällön tulisi sisältää uutta asiaa jo työelämää kokeneille opiskelijoille, kuitenkin yhdistämällä käytännön työn vaatimukset teoriaan. Teknisesti pelien pitäisi toimia hyvin. Huono äänen- tai videon laatu ja pelialustojen toimimattomuus vievät pelaajilta kiinnostuksen, eikä uppoutumisen tai flow’n tilaa saavuteta.
Virtuaaliset ja pelilliset oppimisympäristöt voivat olla hyödyllinen lisä matkailu- ja ravitsemisalan asiantuntijoiden kouluttamisessa, mutta selkeää eroa verrattuna perinteisempään opetukseen Pulkkinen ei opinnäytetyössään löytänyt. Opinnoilta toivotaan työelämälähtöisyyttä ja oppilaitosten alueellinen kehittäminen sitä vaatiikin. Opetuksessa hyödynnettävien pelien sisällön tulisi opettaa taitoja johtaa ja kehittää matkailu- ja ravitsemusalaa, tuoden verkko-opetukseen työelämälähtöisyyttä.
Laura Pulkkisen opinnäytetyön Virtuaalisten ja pelillisten menetelmien hyödyllisyys restonomien opetuksessa ja alueellisessa kehittämisessä on määrä valmistua vuoden 2022 aikana.
