Johanna Rosengren tietää tunteen. Kiire painaa päälle, arki takkuaa ja ajatus katoaa. Kun joutuu juoksemaan aamujunaan, lapset venkoilevat, jotain unohtuu. Kun arki on yhtä ruutuaikaa, aikataulut unohtuvat, päivät venyvät ja makuuhuoneen nurkasta tulee toimiston jatke. Silloin täytyy työhyvinvointiin todella alkaa satsata.

Johanna Rosengren tietää, mistä työssään puhuu. Takana on kahdesti koettu työuupumus. Niiden jälkeen työhyvinvointi tuntuu entistä tärkeämmältä.

”Hyvinvointi vaatii tiedostamista, suunnittelua ja sitoutumista. Täytyy oppia pitämään itsestään huolta ja panostaa siihen. Uupumuksesta toipumisen pituus ja raskaus yllätti ja samoin se, miten vahvasti se vaikutti esimerkiksi kognitiivisiin kykyihin”, hän sanoo.

Tärkein oppi on ollut itsemyötätunto.

”Se näkyy siinä, mitä vaatii itseltään ja miten puhuttelee itseään. Jos on haasteita vaikka kotona, ei tarvitse vaatia itseltään samaa kuin aiemmin. Moni tiedostaa tämän, mutta edelleen on niitäkin työnantajia, jotka ajattelevat, etteivät arjen haasteet saa näkyä työssä.”

Rosengren peräänkuuluttaa keskustelevaa työkulttuuria. Sellaista, jossa omista asioistaan voi puhua.

”Haluamme poistaa stigmaa asioiden ympäriltä. Kun kaikesta voi puhua, löytyy usein apuakin lähempää kuin osaisi odottaa.”

Rosengren toimii helsinkiläisessä työhyvinvointipalveluita tarjoavassa Auntiessa. Rosengrenin vastuulla on Auntien kasvu niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

”Kun aloitin Auntiella kolme vuotta sitten, meitä oli kolme täysiaikaista työntekijää. Nyt meitä on yli 50, jonka lisäksi verkostossamme on yli sata mielen hyvinvoinnin ammattilaista, ja asiakkaita on ympäri Eurooppaa.”

Johanna Rosengrenin vinkit työhön

Tietyt päivät, hyvät aikataulut

• Jos tekee hybridityötä, kannattaa ottaa säännölliset päivät, jolloin on työpaikalla ja taas etänä. On vaikka maanantait ja tiistait työpaikalla, loppuviikon kotona. Silloin ei tarvitse joka viikko miettiä uudestaan, miten työn järjestäisi.

• Vakipäivät ja muut rutiinit vähentävät turhaa metatyötä. Syntyy selkeä aikataulu, joka jää mieleen ja jäsentää aikaa. Sen myös hiljalleen sisäistää. Aikataulusta kannattaa myös pitää kiinni.

• Kyse on etenkin rutiineista ja suunnittelusta. Samalla oppii antamaan arvoa omalle ajalleen.

Kaikki kalenteriin

• Rutiineihin ja suunnitteluun kuuluu myös asioiden merkkaaminen kalenteriin. Rosengren merkitsee lähes kaiken. Näin päivän rytmi on näkyvissä ja silmäiltävissä jo etukäteen. ”Merkkaan kalenteriin ajan, jolloin vien lapset kouluun, lähden junalle, tulen toimistolle. Auttaa, kun ei tarvitse ulkoa muistaa kaikkea arjen logistiikkaa.”

• Kalenteriin kannattaa merkitä myös lounastauot, etenkin niinä päivinä, kun työskentelee kotona. Etäillessä lounas jää helposti pitämättä, ellei sitä ole erikseen suunnitellut.

Focus time

• Rauhallinen, palaveriton aika ilman keskeytyksiä on nykytyössä tosi tärkeä. Siihen kannattaa buukata yhteisesti aikaa.

• Auntien toimistolla pidetään joka keskiviikko 9–12 focus time eli aika, joka on täysin rauhoitettu palavereilta. Se on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi ja on ollut konkreettinen apukeino koko firmalle. Palaverittomuus antaa rauhan keskittyä asioihin ilman keskeytyksiä. Keskiviikkoisin on aina kiva tulla toimistolle. Focus timen aikana latautuu eri tavalla viikkoon.

Liikkuminen päivän aikana

• Liikkumista ei kannata unohtaa, vaikka työ olisikin ruudun tuijottamista tai koneen naputtamista.

• Etenkään kotona ei usein tule noustua tuolista. Kannattaa kiinnittää tähän huomiota ja käydä muutaman kerran päivässä vaikka kävelemässä talo ympäri. Silloin ajatuskin kulkee paremmin.

• Auntiella on kerran viikossa meditaatiohetki, johon henkilöstö voi osallistua livenä tai etänä. Myös taukoliikuntasovellus on ahkerassa käytössä.

Ei liian pitkiä palavereja

• Usein palaverit saattavat venyä megapitkiksi. Teho ei siinä välttämättä kasva, vaan osallistujat väsyvät ja keskittyminen herpaantuu. Hyvä keino on rajoittaa palaverien kestoa.

• Auntiella olemme rajoittaneet palaverien kestoa 30–45 minuuttiin. Se toimii hyvin. Asiat pysyvät tiiviinä, jaksaa keskittyä ja palaverien väliin jää viitisentoista minuuttia aikaa. Ehtii pitää tauon tai valmistautua seuraavaan.

To do -listat

• Kun muistettavaa on paljon, saattaa ajatus katketa tai työtaakka tuntua ylivoimaiselta. Avuksi Rosengren suosittelee listoja.

• Teen itse muistilistoja ja to do -listoja sekä työasioista että omista asioista. Pistän ylös kaiken, mitä päivän aikana pitää tehdä ja arvioin sitten realistisesti, mitä ehdin.

• Asioiden ja tekemisten listaaminen auttaa hahmottamaan työn määrän. Jos näyttää, etten ehdi kaikkea, siirrän ylimääräiset suosiolla seuraavaan päivään.

Ei kiirepuheelle

• Kiire on tunne. Voi olla paljon asioita tehtävänä, mutta se ei välttämättä tarkoita, että on kiire.

• Kannattaa miettiä etukäteen aikataulu, jossa pystyy asiat tekemään ja pitäytyä siinä, tehdä rauhassa ja kunnolla sen, mitä tekee.

• Kiirepuhe lisää kiireen tuntua ympärille, mutta toki täytyy voida sanoa, jos on liikaa omalla lautasella.

Arvopohjainen työkulttuuri

• Työn merkityksellisyys on Rosengrenistä keskeinen asia työhyvinvoinnissa. ”Auntiella teemme asiaa, jonka ihmiset kokevat merkitykselliseksi. Se on olennaista ja näkyy selkeästi meidän arjessamme.”

• Työn mielekkyyttä lisäävät liukuvat työajat, luottamus ja vapaus. Tunne siitä, että on arvostettu omana itsenään.

• On tärkeää, että kokee arvostusta työssään ja ettei työpaikalla tarvitse yrittää olla jotain muuta kuin mitä on.

Selkeät tavoitteet

• Henkistä työhyvinvointia lisää se, että tietää, mihin pyrkiä. Sitä auttavat selkeät tavoitteet.

• Pyrimme siihen, että kaikilla on selkeät tavoitteet ja jokainen tietää, mitä häneltä odotetaan. On tärkeää, että voi lopettaa päivänsä hyvillä mielin tietäen, että on tehnyt tarpeeksi. Etenkin myyntityössä voi helposti jäädä päivän jälkeen fiilis, että olisi pitänyt jotakin enemmän, ja se kalvaa hyvinvointia.

Työkaverit

• Myös työyhteisö ja työkaverit ovat tosi tärkeä osa työhyvinvointia. Auntiella pidetään säännöllisesti yhteisiä hetkiä tiimin kanssa ja varataan aikaa yhdessäoloon. Se tuo energiaa.

Yhteys

• Rosengren tapaa nykyään asiakkaita pääosin etänä.

• Jos näemme livenä, se pitää sopia erikseen. Siitä on tullut jotenkin erityistä nyt korona-ajan jälkeen ja sitä arvostaa eri tavalla. Omakin päiväni koostuu lähes kokonaan palavereista asiakkaiden, kumppaneiden ja omien tiimiläisten kanssa. Lähes kaikki niistä pidetään etänä.

Hybridityön ydin

• Etä- ja lähityön yhdistelmä on Rosengrenistä hyvä myös työhyvinvoinnin kannalta. Jos tekee vain kotona, elää eräänlaisessa kuplassa, ja muu maailma unohtuu. Ei tule lähdettyä muuallekaan. Työpaikalla työskennellessä on taas sosiaalisempi: tulee tavattua muita ja juteltua myös niitä näitä palaveriagendan ulkopuolelta.

• Myös asiakastapaamisiin voi pukeutua eri tavalla riippuen siitä, onko kotona vai työpisteellä. ”Kotona minulla on usein Auntien keltainen huppari, verkkarit ja villasukat. Se toimii hyvin ja luo omalta osaltaan hyvinvointia, kun on mukava olla. Toimistolle on kiva pukeutua johonkin muuhun kuitenkin.”

Kotona

• Rentous. Kotona on rennompaa tehdä työtä kuin toimistolla. Itse teen töitä usein makuuhuoneessa työpöydän ääressä.

• Keskittyy paremmin! Päivä venyy helposti pidemmäksi kuin toimistolla.

Toimistolla

• Työskentely ei ehkä ole niin joustavaa ja rentoa kuin kotona, mutta sosiaalisempaa.

• Itse viimeistelen viimeiset työt usein junassa, ja suljen koneen ennen kotiin menoa. Tällä metodilla työt jäävät selkeästi taakse, eivätkä kulkeudu kotiin.

Perhe saa näkyä myös työssä

Rosengren asuu Kirkkonummella, toimisto on Helsingissä. Hän tekee hybridityötä. Kotona työpiste on makuuhuoneen nurkassa, työpaikalla Mall of Triplassa.

Kahden työmoodin yhdistäminen toimii hyvin, tuo vaihtelua ja joustoa arkeen. Hybridityöläisen työhyvinvoinnissa on Rosengrenistä kyse on oikeastaan yksinkertaisista asioista.

”Tiedostamisesta, suunnittelusta ja rutiineista. Siitä, että antaa itselleen arvon. Parhaiten auttavat hyvä suunnittelu ja selkeät käytännöt.”

Rosengren on kolmen lapsen ainoa vanhempi, ja perhe näkyy myös työssä. Hänestä se saa näkyäkin. Työhyvinvoinnissa ihminen on kokonaisuus, ja se, miten kotona menee, heijastuu myös työhön.

”Oma aamuni sujuu lasten ehdoilla. Perheessä on kolme teiniä, joten haasteita on monenlaisia. Pyrin tekemään heille aamupalan, minkä jälkeen nautin omasta kahviketkestä ja tsekkaan to do -listan. Sitten vien lapset kouluun ja suuntaan kotikoneelle tai toimistolle.”

LUE MYÖS: Kolmen pienen lapsen isä Mikkomatti Aro kertoo, miten yhdistetään tapahtuma­promoottorin työ ja perhe

LUE MYÖS: Kättele kaikki töissä, suosittelee Vuoden kokki Jonathan Slotte – ja vältä harhakuvaa työn helppoudesta

---

---