Sekt
Tämän hetken suurin kuohuviinitrendi on crémant, mutta pinnan alla kuplii myös saksalainen sekt. KUVA Oliver Rüther

Pieni kuohuviiniopas kertoo, mitä eroa on cavalla, proseccolla, crémantilla ja corpinnatilla

Kuohuviinien kasvava suosio näkyy niin Alkossa kuin ravintoloissakin. Erityisesti nuoret aikuiset ovat ottaneet kuplivat omakseen. Selvitimme, mitkä ovat tämän hetken suurimmat kuohuviinitrendit.

Kuohuviinien suosio on noussut viime vuosikymmeninä niin Suomessa kuin maailmallakin. Kuohuviini ei kuulu enää vain erityisiin juhlahetkiin, vaan kuplivaa nautitaan niin brunsseilla, aperitiiveina kuin cocktaileissa.

Myös samppanja on edelleen suomalaisten suosiossa. Sen rinnalle pyrkii vahvimmin crémant, jota pidetään tyylikkäänä mutta edullisempana vaihtoehtona samppanjalle. Prosecco ja cava kuplivat nekin, mutta edullisimpien kuohujuomien myynti on kääntynyt laskuun.

Juomatrendejä seuraava Alkon tuoteryhmäpäällikkö Anri Lindström pitää crémantia vahvana mega­trendinä ja tämän hetken suurimpana kuohuviinitrendinä. Crémant tulee vastaan ravintoloissa ja populaarikulttuurissa, ja etenkin nuoret aikuiset ovat ottaneet sen omakseen.

”Crémant on monipuolinen tuoteryhmä, eikä ole sidottu mihinkään alueeseen. Voit löytää hyvin erityylisiä crémanteja, riippuen miltä alueelta tai maasta ne tulevat. Moninaisuus viehättää”, Lindström sanoo.

Hän pitää crémantin roolia merkittävänä ja uskoo sen toimivan porttina muihin perinteisellä menetelmällä valmistettuihin kuohuviineihin.

”Kun kuluttaja pääsee crémantin makuun, hän ymmärtää, mitä kaikkea vivahteita voi saada aikaan laadukkaalla valmistuksella ja pullokypsytyksellä. Sen jälkeen on helppo myydä muitakin kuohuvia, kun voi kertoa, että ne on tehty osin samoista rypäleistä kuin samppanja, perinteisellä menetelmällä.”

Kuohuviinien suosio näkyy konkreettisesti Alkon hyllyillä. Alko ryhmitteli viinit keväällä uudelleen, ja samalla kun kuohuviinit saivat entistä selkeämmän ykköspaikan, crémantit nostettiin omaksi ryhmäkseen. Vaikka crémantia tulee useilta eri alueilta, ne nousevat yhtenäisen hyllypaikan ansiosta hyvin esille myymälöissä.

Kuohuviinien kasvava suosio on maailmanlaajuinen ilmiö. Moni perinteinen viinintuottaja on reagoinut kasvaneeseen kysyntään ottamalla kuohuviinit omaan repertuaariinsa muiden viinien rinnalle.

”Aasian markkinat ovat kiinnostuneet kuohuviinistä punaviinin jälkeen, ja se voi vaikuttaa paljonkin, sillä kasvava aasialainen keskiluokka on iso. Se vaikuttaa etenkin premium-tason viineihin, saatavuuteen ja hinnoitteluun. Kuinka paljon samppanjan hinnat vielä räjähtävät?”

Suomalaiset kuluttajat panostavat kuohuviinejä valitessaan laatuun. 10–12 euron hintaluokassa kuohuviinien litramyynti on laskenut huomattavasti. Sen sijaan yli 50 euron pullojen myynti on noussut.

”Ihmiset juovat vähemmän ja harvemmin, mutta kun juodaan, halutaan panostaa laatuun. Samppanjalla menee siis Suomessa edelleen hyvin”, Lindström sanoo.

Myös kohtuuhintaisissa kuohuviineissä on menestyjiä, sillä 12–20 euron hintaluokassa myynnin lasku on ollut niin sanottuja kyykkyviinejä vähäisempää.

Kuohuviinitrendiä vahvistaa nuorten aikuisten suhde kuohuviin.

”Nuorille kuohuviini on yleisjuoma. Pullon avaamiseen ei tarvita juhlahetkeä, vaan jos he haluavat nauttia alkoholia, he valitsevat usein kuohuvan muuten vaan.”

Viinirypäleet
Kuohuviinejä tehdään sekä vaaleista että tummista rypäleistä. KUVA Frank Bauer

Samppanja

Kuohuviinimaailman kruununjalokivi. Samppanjassa on kyse alueesta, perinteistä, historiasta ja ovelasta markkinoinnista. Samppanjaa pidetään maailman ensimmäisenä alkoholijuomana, jota on ylipäätään markkinoitu. Samalla samppanja edustaa äärimmilleen vietyä laatua, jonka hiomiseen käytetään käsittämätön määrä aikaa.

Tyylien kirjo samppanjan sisällä on laaja. Perinteisesti samppanjan teossa on suosittu kolmen rypäleen eli Chardonnayn, Pinot Noirin ja Meunierin yhdistelmää, mutta sallittuja ovat olleet myös harvinaisemmat Pinot Blanc, Pinot Gris, Arbane ja Petit Meslier.

Viime vuonna myös Chardonnay Rosé hyväksyttiin samppanjarypäleeksi ja PIWI-rypäle Voltis pitkään kokeiluun. Erityisesti trendikkäissä tuottajasamppanjoissa korostuu yhden lajikkeen käyttö.

Aiemmin samppanjaa pidettiin sitä hienompana, mitä isompi samppanjatalo oli sen takana. Isot toimijat ovat perinteisesti ostaneet ison osan Champagnen rypäleistä ja tehneet niistä tasalaatuisia, tyylilleen ominaisia samppanjoita.

Ajattelu on kuitenkin muuttunut 2010-luvulta lähtien, ja yhä useampi kasvattaja on ryhtynyt tekemään itse samppanjaa omista rypäleistään. Näiden tuottajasamppanjoiden nousu on samppanjan isoin trendi 2020-luvulla.

Miksi samppanja? Samppanja on klassikko, johon ihastuu aina uudelleen. Loputon variaatio ja lyömätön gastronominen valinta.

Lue myös: Pienten samppanjatalojen suosio ajaa jo isojen brändien ohi

Crémant

Crémant on tuotantomenetelmä, joka tarkoittaa, että kuohuviini on valmistettu perinteisellä eli samppanjamenetelmällä. Jo 90-luvulla kuvauksesta on poistettu rajaus Ranskaan. EU:ssa on määritelty, että crémantia saa valmistaa PDO-luokitelluilla viinialueilla.

Ranskassa on kahdeksan crémant-aluetta, tunnetuimpina Burgundi ja Alsace. Lisäksi crémantia voi tehdä Luxemburgissa, Belgiassa ja Saksassa. Crémantiin käytettävät rypäleet vaihtelevat alueittain, esimerkiksi Burgundissa käytetään Pinot Noiria ja Chardonnayta, Alsacessa Auxerrois-rypälettä.

Miksi crémant? Herkullinen, laadukas, vaihteleva makumaailma.

Lue myös: Samppanja ja miten sitä kannattaa ravintolassa myydä – tunnetko jo crémantin

Corpinnat

Corpinnatia voisi luonnehtia vastalauseeksi cavan ylivallalle Espanjassa. Pene­dèsin alue Kataloniassa on ollut merkittävä cavan tuottaja-alue, mutta sillä ei ollut aidosti alueesta ja alkuperästä viestivää omaa kuohuvaa. Kaksi vuotta sitten esitelty corpinnat-viinien luokka on EU:n suojaama tuotemerkki, jossa tuottajat ovat sitoutuneet tarkkoihin sääntöihin.

Viinit tulevat Penedèsin historialliselta ydinalueelta, jonka terroiria eli maaperää ja olosuhteita ne ilmentävät. Tuotannon on oltava luomua, rypäleet on poimittava käsin, rypäleiden on oltava pääosin perinteisiä Välimeren alueen lajikkeita, viinit on valmistettava alueella tuottajan omissa kellareissa ja viinejä on pullokypsytettävä hiivasakan kanssa vähintään 18 kuukautta.

Miksi corpinnat? Laatu maistuu.

Cava

Cava on Espanjan tunnetuin kuohuviini. Peräti 98 prosenttia cavasta tulee Kataloniasta. Cava on hieno historiallinen tuote, jonka tuottajat ovat olleet avainasemassa perinteisten menetelmien kehittämisessä. Cavassa käytetyt rypäleet ovat Macabeo ja Parellada sekä Xarel-lo.

Cava menetti paalupaikkansa proseccolle joitakin vuosia sitten. Sitä jäytää myös Espanjan sisältä alkanut murros. Vastalauseena isolle, jossain määrin epämääräiselle cava-termille Penedèsin alueella on syntynyt oma, tiukemmin säädelty kuohuviinin laatuluokitus corpinnat.

Miksi cava? Ryhdikkäät kuplat myös ruoan seuraan.

Kuohuviinipullot
Pullokypsytyksen aikana pulloja käännellään käsin tai koneellisesti. KUVA Oliver Rüther

Sekt

Saksalainen kuohuviini eli sekt on kotimaassaan nouseva tyyli. Sekt on kattotermi, jonka alla on paljon eri tyylejä tankkimenetelmällä tuontirypäleistä valmistetuista edullisista sekteistä hintavampiin Winzersekteihin.

Saksalaiset viinintekijät ovat luoneet laadukasta sektiä 80-luvulta lähtien, ja vuonna 2020 saksalaisten laatuviinien VDP-järjestelmään hyväksyttiin ensimmäisenä puhtaasti sektiin keskittyvänä viinitilana alan pioneeri Raumland.

Suomessa esimerkiksi Alkon valikoima on vakiintunut alle 30 tuotteeseen, joista monet edustavat nimenomaan laadukkaita Winzersektejä. Näiden valmistus on säädeltyä ja noudattaa perinteistä samppanjavalmistusmenetelmää. Saksan parhaat tuottajat kypsyttävät sektejään hiivasakan päällä vähintään 12 kuukautta, usein paljon pidempäänkin. Tuotteilla on potentiaalia yltää samppanjan veroisiin makuelämyksiin.

Sektin rypälelajikkeiksi hyväksytään niin perinteinen samppanjan kolmikko kuin vaikkapa sataprosenttinen Riesling. Rieslingin aromaattisten ominaisuuksien esiin tuominen parhaalla mahdollisella tavalla on nuorten sektintekijöiden tämänhetkinen kiinnostuksenkohde.

Miksi sekt? Laadukas sekt on ryhdikäs vaihtoehto ja tarjoaa jotain uutta kaiken maistaneelle.

Prosecco

Italian tunnetuin kuohuviini prosecco valmistetaan Glera-rypäleestä Veneton alueella. Proseccoa on eri laatuluokkia, kuten Cartige, Valdobbiane ja Colfondo (methode ancienne). Suurin osa proseccosta nautitaan kulutustuotteena. Leimaa-antavaa proseccolle on Glera-rypäleelle ominainen päärynäisyys.

Proseccon tähteä on kirkastanut 2020-luvun alussa käynnistynyt pinkkien juomien trendi. Prosecco ei mene koskaan pois muodista, sillä sitä tarvitaan aina baarissa spritz-juomasekoitusten tekemiseen.

Miksi prosecco? Tuttu ja turvallinen makumaailma – paitsi jos annat itsesi yllättyä hintavamman pään proseccoista.

Muut Pohjois-Italian kuplat

Jos toiveena on jotain muuta kuin proseccoa, Veneton naapurialueilta löytyy vastaus. Yleisesti Pohjois-Italian kuplat ovat kivan hintaisia, hyvälaatuisia ja mielenkiintoisia. Tyypillisesti niissä maistuu tuottajan tyyli ja pohjoisen raikkaus.

Franciacorta, Lombardia

Franciacorta on tunnetuin ja isoin vaihtoehtoisista kuohuvista. Se on myös eteläisin, ja sille on tunnusomaista hedelmäinen, pyöreä tyyli. Valmistuksessa käytetään samoja lajikkeita kuin samppanjanvalmistuksessa. Franciacortat ovat aina vuosikertakuohuviinejä.

Trento DOC, Trentino – Alto Adige

Trento DOC -merkitty kuohuviini tulee pohjoisesta Alppien juurelta. Trento DOC -kuohuviineille on ominaista puhtaus, raikkaus, korkea hapokkuus ja tyylikäs, kepeä paahteisuus. Alueen isoin tuottaja on Ferrari.

Alta Langa DOCG, Piemonte

Piemontessa valmistetaan DOCG-laatuluokiteltua kuohuviiniä 400 metriä merenpinnan yläpuolella viljellyistä rypäleistä. Chardonnay ja Pinot Noir ovat lähtökohtana viineille, joille ominaista on puhtaus ja raikkaus. Pitkä kypsytysaika, 30 kuukautta sakan päällä, takaa tyylikkään paahteisen lopputuloksen. Alta Langa DOCG:n alueelta voi löytää hyvään hintaan laadukasta kuohuviiniä.

Moscato-pohjaiset makeat kuohuviinit

Moscato on aromaattinen, rypäle- tai rusinavivahteinen lajike, jota käytetään makeisiin kuohuviineihin esimerkiksi Italian Astissa. Siitä syntyy oivallisia, raikkaita ja usein matala-alkoholisia jälkiruokaviinejä, jotka sopivat nykytrendin mukaisten raikkaiden ja keveiden jälkiruokien pariksi.

Roseekuohuvat

Vaaleanpunaista kuohuviiniä valmistetaan eri tavoin. Champagnessa roseesamppanja tehdään segné-menetelmällä sekoittamalla samppanjaan alueen punaviiniä. Vaihtoehtoisesti voidaan ottaa tummia rypäleitä kuorineen mukaan puristukseen roseeviinin valmistuksen tapaan.

Roseekuohuva on suosittu ryhmä, jolle on paljon kysyntää vuodenajasta riippumatta. Muista ainakin roseesamppanja ja roseeprosecco. Ne ovat tyylikäs vaihtoehto myös pikkujouluihin, sillä punamarjaisuus toimii monien eri makujen kanssa. Roseesamppanja toimii jopa liharuokien kanssa.

Lue myös: Paras lasi kuohuviinille? Asiantuntijat laittavat lasit järjestykseen

Lue myös: Helsinkiläinen samppanjabaari palkittiin maailman parhaasta listasta