Tallinna kiehtoo matkakohteena juuri nyt ennen kaikkea ruuan takia. Viro sai vastikään ensimmäiset Michelin-ravintolansa, kun toukokuussa ilmestynyt Michelin-opas noteerasi yhteensä seitsemän ravintolaa joko tähdellä tai Bib Gourmand -merkinnällä. Yhtä Bib Gourmand -ravintolaa lukuun ottamatta ne kaikki sijaitsevat Tallinnassa.
Ruokamatkailun vetovoima on pantu merkille Tallinnan matkailutoimistossa.
”Nostamme Tallinnan ravintolakulttuuria esille kaikessa mitä teemme”, Visit Tallinnan projektipäällikkö Silja Hurskainen vakuuttaa.
”Michelin-oppaan tulo lisää varmasti mielenkiintoa virolaista ruoka- ja ravintolakulttuuria kohtaan. Opas on hieno kunnianosoitus pitkäjänteiselle työlle, mitä täkäläisen ravintola-alan ammattilaiset ovat vuosikausia tehneet. Samalla pääsy Michelin-oppaaseen velvoittaa ravintolakenttää kehittymään entisestään”, Hurskainen jatkaa.
Virolaisille tyypillinen ripeys on tyypillistä myös tallinnalaiselle ravintolakulttuurille. Uusia ravintoloita ja innovaatioita syntyy kaiken aikaa, mikä osaltaan pitää matkailijoiden mielenkiintoa yllä.
LUE MYÖS: Kolme Tallinnan kiinnostavinta ravintolaa juuri nyt: Lee, Tsunft ja Rudolf
Suomalaiset, tulkaa takaisin
Suomalaisten matkailijoiden ja Tallinnassa yöpymisten määrä lähti huippuvuoden 2016 jälkeen tasaiseen laskuun, joskin vielä vuonna 2018 Helsinki–Tallinna-reitillä kulki 8,8 miljoonaa matkustajaa, ja yöpymisen sisältäneitä matkoja tehtiin noin miljoona.
Vuonna 2019 lasku taittui, mutta sitten tuli koronapandemia, joka käytännössä lopetti muun paitsi rahtiliikenteen Viroon. Matkustajamäärien ei odoteta palaavan pandemiaa edeltävälle tasolle vielä ainakaan pariin vuoteen, mutta positiivisia merkkejä on jo ilmassa.
Tallinnan matkailutarjoajat pyrkivät korjaamaan pandemian synnyttämää matkailijakatoa systemaattisella yhteistyöllä laivayhtiöiden kanssa. Päämääränä on tehdä Tallinnasta taas trendikäs ja entistä houkuttelevampi matkakohde suomalaisille.
Teksti jatkuu kuvien jälkeen.
Onko Kopli uusi Telliskivi?
Tänä päivänä Tallinna uudistuu voimakkaasti, mutta uudisrakentaminen tehdään vanhaa kunnioittaen. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kalamajan alue.
Kalamajan historia ulottuu keskiajalle, jolloin siellä asui kalastajia, satamalaivureita ja luotseja. Se on siis yksi Tallinnan vanhimpia asuinalueita. Sittemmin Kalamajasta kasvoi kehittyvä teollisuusalue, mutta toisen maailmansodan jälkeen se pääsi neuvostoikeen alla rapistumaan pahoin.
Kalamajan potentiaali löydettiin uudestaan 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla, ja viimeisen 12 vuoden aikana kaupunginosa on noussut uuteen kukoistukseen. Kalamajan innoittamana myös Noblessnerin satama-alueesta on kehittymässä arkkitehtoonisesti mielenkiintoinen kulttuuri- ja asuinalue.
Tällä hetkellä mielenkiinto kohdistuu kuitenkin pahamaineiseen Koplin alueeseen. 1970-luvulla Tallinnan pohjoisosiin levittäytyvän Koplin annettiin ränsistyä. Neuvostovuosina alueesta muodostui rikollisuuden, prostituution ja huumekaupan tyyssija. Rappion jäljet ovat yhä näkyvissä lyhyen raitiovaunumatkan päässä keskustasta.
Viron itsenäisyyden aikaan Kopli on suurimmaksi osaksi rauhoittunut, mutta edelleenkin siellä kehotetaan välttämään liikkumista pimeällä.
Onko kehotus tarpeen, mene ja tiedä. Nyt Koplista on kasvamassa yksi Tallinnan mielenkiintoisimmista kaupunginosista. Esimerkiksi Põhjala-tehdas Koplin niemimaan kärjessä (Marati 5) on kovaa vauhtia kehittymässä Telliskiven kaltaiseksi luovaksi keskukseksi.
Teksti jatkuu kuvien jälkeen.
Tehtaan uusi elämä
Põhjalan vanhan kumitehtaan kiinteistö kätkee sisäänsä taiteilijoiden ja käsityöläisten studioita, gallerian, leipomon, paahtimon, ravintoloita ja vihreitä puutarhoja. Syyskuussa täällä järjestetään Tallinna Black Food Festival.
Tehtaan alue on rujon kaunis ja sen uudistamista tehdään pikkuhiljaa vanhan rakennuskannan ehdoilla. Miljöö tuo mieleen 1960-luvun hippiliikkeen ihanteet tai Telliskiven alkuajat reilun vuosikymmenen takaa. Nimestään huolimatta tehtaalla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä Viron tunnetuimman pienpanimon kanssa.
Alueen vetonaula on puutarhabaari Botik, jossa kelpaa viettää kesäpäiviä ja -iltoja ainutlaatuisessa lähes viidakkomaisessa ympäristössä massiivisten puiden ja villien kasvien keskellä. Ravintolan puutarhassa on ulkokeittiö, jossa annokset valmistuvat odottaessa.
Lähimatkailussa vastuullisuus korostuu
Matkailun megatrendeihin kuuluu lähimatkailun kasvu. Samalla kun trenditietoinen matkailija pyrkii omilla valinnoillaan tukemaan paikallisia elinkeinoja ja yrittäjiä, hän haluaa myös vähentää matkailun aiheuttamaa ympäristörasitusta.
Tallinna on houkutteleva lähimatkakohde suomalaisille. Laivamatka lahden yli taittuu alle kolmessa tunnissa. Viroon liikennöivät varustamot panostavat päästöjen vähentämiseen muun muassa logistiikkaa sujuvoittamalla, jotta laivat pääsisivät matkaan noin 15 minuuttia ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa.
”Vartin lisäys matka-aikaan pienentää polttoaineen kulutusta kymmenellä prosentilla”, Eckerö Linen M/S Finlandian kapteeni Robert Strömberg sanoo.
Litroiksi muutettuna kymmenen prosentin säästö Helsingin ja Tallinnan välisellä matkalla tarkoittaa karkeasti tuhatta litraa dieseliä. Kun väli taitetaan jokaisella laivalla neljästä kuuteen kertaan päivässä, puhutaan vuositasolla jopa kahden miljoonan litran säästöstä alusta kohden.
Merenkulkualan keskeisimpänä tavoitteena on merenkulun päästöjen vähentäminen ja koko alan kehittäminen entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Kaikki kolme Tallinnaan liikennöivää varustamoa ovat ottaneet vastuullisen merenkulun osaksi strategiaansa.
Teknisiä innovaatioita ovat muiden muassa nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttö, koneiden tuottaman hukkalämmön kierrätys hyötykäyttöön sekä polttoaineen kulutusta vähentävä potkuriteknologia.
Matkustajille näkyviä käytännön tekoja ovat MSC-sertifioidut kalat ja äyriäiset sekä aktiivinen pyrkimys ruokahävikin minimoimiseen. On siis oivallettu, että ruoka jos mikä on ympäristökysymys. Lisäksi varustamot tukevat Itämeren suojelutyötä merkittävillä summilla vuosittain.
Tallinnassa puolestaan kestävä kehitys näkyy kauppojen hyllyillä, ravintoloissa, kahviloissa ja monissa arjen toiminnoissa. Virolainen ajatusmaailma on suoraviivaista ja käytännöllistä; vähemmän on enemmän.
Vehreät keitaat
Kesällä ruokamatkan Tallinnassa voi yhdistää myös luontoon ja ulkoiluun. Eväskori täyttyy vaikkapa Asematorilla (Balti Jaam Turg), mistä sopii suunnata raitiovaunulla suoraan Kadriorgin puistoon.
Vähemmän tunnettu mutta sitäkin vaikuttavampi puisto löytyy Piritasta Teletornin kupeesta. Tallinnan kasvitieteellinen puutarha käsittää kaiken kaikkiaan 8500 kasvilajia, joista 6500 on avoimessa puistossa. Myös sinne voi mennä päiväretkelle eväskorin ja viinipullon kanssa.
Sisällä kasvihuoneissa 2000 kasvin ympäröimä polku on elämysmatka tropiikkiin ja aavikoille. Elämystä vahvistaa huoneissa elävät trooppiset linnut ja ainakin yksi punakorvakilpikonna.
Laajassa puistossa vierähtää vaikka koko päivä. Portilta kannattaa pyytää mukaan suomenkielinen audio-opas. Siitä selviää mielenkiintoisia yksityiskohtia eri kasvilajeista, kuten että Virossa kasvaa kaikkiaan 166 eri voikukkalajia.
