Mikko Heinosta harmittaa. Hakaniemen väliaikaisen kauppahallin olisi voinut siirtää Kasarmitorille, jossa olisi sen myötä talvellakin voinut järjestää ravintola- ja muita tapahtumia.
Hakaniemen torilla seissyt väistöhalli myytiin huutokaupassa Vesa Keskiselle, joka siirrättää sen kyläkauppansa tiluksille Tuuriin kesän jälkeen. Keskinen kertoi Iltalehdelle, että hinnaksi tuli 440 000 euroa purkukuluineen.
”Se on halpa hinta. Vähän hakkaan tästä itseäni. Olimme liian hitaita”, Heinonen manaa Avecille.
Mikko Heinonen on ravintolayrittäjä, jonka johtama Olo Collection omistaa keskustassa Michelin-palkitun Olon ja viisi muuta ravintolaa. Tiistaina yritys ilmoitti ostavansa punavuorelaisen Forza-pizzerian ja avaavansa Kaartinkaupunkiin uuden italialaisen ravintolan.
Heinonen on syntyperäinen helsinkiläinen, jolle keskustan eläväisyys on tärkeää bisneksen kannalta ja muutenkin.
”Se vaatii rohkeutta ja satsauksia. Olen tyytyväinen siinä vaiheessa, kun maailmalla Helsinki asetetaan samalle viivalle Kööpenhaminan, Tukholman tai Oslon kanssa. Tähän saakka olemme jääneet niihin verrattuna vähän pikkusisaruksen asemaan. Helsinkiä markkinoidaan kansainvälisesti, mutta mielestäni teot ovat parasta markkinointia. Linnanmäet ja Allas Seapoolit ovat hienoja hankkeita, mutta kierroksia pitää pystyä lisäämään paljon. Helsingin keskustan pitää olla aktiivinen, houkutteleva ja täynnä tapahtumia.”
Heinonen odottaa mielenkiinnolla uutta Makasiinirannan aluetta tapahtumatiloineen ja museoineen. Kauppatorin ja Senaatintorin välissä paraatipaikalla sijaitsevista Torikortteleista hän siirtäisi kaupungin konttorit sivummalle.
”Torikorttelit voisivat olla kuin Trasteveren kaupunginosa Roomassa: täynnä artesaanikauppoja, käsityöläisputiikkeja, baareja, ravintoloita, pieniä hotelleja ja paljon katutapahtumia.”
Kuka pyörittäisi terassia?
Senaatintorille kesällä 2020 rakennetulla ravintoloiden yhteisellä jättiterassilla kävi satojatuhansia asiakkaita. Kesäksi 2021 terassi siirrettiin Kasarmitorille. Sekin oli menestys.
Kesien 2020 ja 2021 terassihankkeet olivat kaupungilta kädenojennus koronan piinaamille ravintolayrittäjille. Jättiterassin rakentaminen ei ole halpaa, toreille kun on järjestettävä sähköt, vedet, vessat ja muut puitteet. Pandemian taltuttua Helsinki väänsi rahahanojaan tiukemmalle ja siirsi toriterassien järjestämisvastuun kaupungilta yrittäjille. Jättiterasseja ei ole kesän 2021 jälkeen saatu järjestettyä, pienempiä terasseja kyllä.
Senaatintorille aukeaa heinäkuussa 410-paikkainen neljän ravintolan yhteisterassi. Heinonen on tyytyväinen tapaan, jolla se saatiin järjestymään yhdessä kaupungin tiloja hallitsevan yrityksen kanssa.
”Mekin tulemme siellä olemaan Baobao-tuotteella, yhdessä ravintola Valkoisen salin kanssa. Olen iloinen ja Helsingin kaupunkitilojen puolesta ylpeä, että ratkaisu saatiin nopealla aikavälillä tehtyä.”
Varsinainen jättiterassi Senaatintorilta jää tänä kesänä toteutumatta. Kaupunki alkoi etsiä terassille toteuttajaa vasta tammikuussa, jolloin oli jo myöhäistä. Heinosen mukaan suurterassin kaltainen hanke vaatisi noin vuoden mittaiset valmistelut.
Tohinaa toreille
Torien infrastruktuuriin Heinonen toivoisi suurempaa panostusta kaupungilta, jotta tapahtumien järjestämisestä tulisi edullisempaa. Varsinkin, jos toreille haluaa elämää myös kesäsesongin ulkopuolella.
”Suomessa pitää käyttää luovuutta, jotta toreilla voi järjestää talvellakin tapahtumia. Hakaniemen siirtohalli olisi voinut tarjota siihen jonkin aivan uuden mallin”, Heinonen aprikoi.
Helsingin torit seisovat suurimman osan vuodesta tyhjinä ja tuulisina. Kesällä ne täyttyvät telttakojuista. Heinonen kaipaa tähän muutosta.
”Esimerkiksi Rauman torilla on pysyviä rakennelmia, jotka toimivat sekä sateella että auringonpaisteessa. Varsinkin kauppatorille voisi harkita tällaisia. Joku ehkä rakastaa oransseja telttoja, mutta arkkitehtonisesti onnistuneet rakennukset voisivat saada turistin sanomaan, että vau mikä tori.”
Tori- ja tapahtumarakentamisessa Heinonen kääntää katsettaan kumppanihankintaan.
”Käytetäänkö puolivillaisia kojuja, joita kuljetellaan Tuomaan markkinoiden ja muiden tapahtumien välillä? Vai lähdetäänkö tekemään esimerkiksi Stora Enson tai muun kotimaisen toimijan kanssa laadukasta designia, joka kertoo samalla Suomesta? Olen varma, että löytyy kumppaneita, jotka ovat valmiita investoimaan.”
Torien infrastruktuuriin investoiminen maksaisi kaupungille itsensä pidemmässä kaavassa takaisin, Heinonen uskoo. Toriterasseja ja tapahtumia on helpompi ja halvempi järjestää, kun puitteet ovat kunnossa.
Riittää jo räksytys
Helsingin kaupunki investoi keväällä Esplanadin uudistukseen: autoja ohjattiin sivummalle ravintolaterassien ja pyöräliikenteen tieltä. Heinosen mielestä Espan uudistus vaikuttaa lupaavalta, mitä nyt päätöksenteossa ravintoloitsijoita ja kauppiaita olisi voinut kuulla perusteellisemmin.
”Nyt uudistuksesta tuli vähän puiston jatke.”
Somessa keskustelut Helsingin keskustan elävyydestä tapaavat muuttua huutokilpailuksi autoilun puolesta ja sitä vastaan. Heinonen kavahtaa jyrkkää vastakkainasettelua.
”Pitää löytää keinot, joilla molemmat voidaan toteuttaa. Autolla pitää päästä helposti keskustaan ja huoltoliikenteen täytyy toimia. Kävelykatujen lisääntyminen ei tarkoita automaattisesti saavutettavuuden heikentymistä”, Heinonen iskostaa.
Hän pitää Kööpenhaminaa malliesimerkkinä elävästä kaupunkikeskustasta, joka palvelee kaikkia. Kööpenhaminassa on laajennettu kävelykeskustaa vähitellen.
”Kovin kauas ei tarvitse mennä ottamaan mallia siitä, miten asiat yhdistetään. Pitää tehdä kompromisseja, mutta ei saa sulkea toista pois.”
Yhteistyö on voimaa kaupungin keskustan kehittämisessäkin. Jos haluaa muutosta, sen eteen täytyy toimia.
”Itseäni häiritsee sellainen, että vain räksytetään siitä, kuinka joku tekee tai ei tee. Meillä on myös vastuu asioista. Se tarkoittaa, että halutaan käydä keskusteluja kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. Ilahduttavasti kiinteistönomistajatkin ovat ottaneet viestin vastaan. He ovat valmiita satsaamaan sekä rahaa että henkistä pääomaa, jotta saadaan erilaisia hankkeita tyhjille toreille ja kaupunki pysyy elävänä.”
Asenteella on suuri merkitys.
”Meidän ravintoloitsijoiden pitää yhdistää voimamme niin, että yhdessä tehdään esimerkiksi ruokatapahtumia ja pidetään keskusta elinvoimaisena. Pitää olla uteliaisuutta ja innostuneisuutta, kukaan ei voi levätä laakereillaan. Olen aavistuksen kateellisena seurannut, kuinka Turku on julistanut itsensä Suomen ruokapääkaupungiksi. Siellä on tehty äärimmäisen hienoa työtä ja saatu esimerkiksi Michelin-gaala Turkuun.”
LUE MYÖS: Kauppakeskus Redin iso investointi etenee Helsingissä: uusien ravintoloiden lista julki
LUE MYÖS: 75 vuotta täyttävä Juhani Merimaa Avecin haastattelussa: Helsingin keskustan elinvoima huolettaa
LUE MYÖS: Turku on Suomen nouseva ruokapääkaupunki, hehkuttaa BBC
Juttua korjattu 3.7.23 klo 15.08: Senaatintorin terassilla ei ole yli 500, vaan 410 asiakaspaikkaa.
