1. Kohtele harjoittelijaa kuin omaa lastasi
Nuoret kohtaavat harjoittelupaikoissaan jopa henkistä ja fyysistä väkivaltaa, sanoo PRO-palkittu opettaja Tero Laukkanen.
”Ravintolakeittiön työkulttuuri on monessa paikassa yhä muinaisjäänne, joka ei kestä päivänvaloa. Uskallan väittää, ettei nuoria kohdella yhtä asiattomasti millään muulla alalla.”
Erityisesti Laukkasta hämmästyttää ristiriita työn ja vapaa-ajan välillä. Opiskelijaa huonosti kohtelevalla henkilöllä on monesti kotona samanikäisiä lapsia.
”Miltä tuntuisi, jos heitä kohdeltaisiin samalla tavalla? Hyväksyisitkö asian?”
2. Älä tuijota todistusta
Nuori Tero Laukkanen oli huono käymään koulua. Levoton poika leimattiin tyhmäksi, idiootiksi ja häiriköksi, mikä heijastui myös todistuksissa.
”Töissä olin kuitenkin aina erityisen hyvä”, Laukkanen sanoo ja toteaa olevansa elävä esimerkki siitä, ettei koulumenestys määritä elämää.
Voi siis hyvinkin olla, ettei koulu nappaa, mutta rytmi elämään löytyy töiden kautta.
3. Arvosta kaikkea työtä ja näytä se
Kokin työ on käsityöammatti, johon edetään isommissa ravintoloissa yhä hierarkkisesti askel kerrallaan.
Harjoittelija on nokkimisjärjestyksessä alimpana, mutta se ei tarkoita, että hänen työnsä olisi merkityksetöntä. Kaikki työ on tärkeää, eikä keittiö toimi, jos yksikin linkki puuttuu.
”Autapa, kun tulee se päivä, että tiskaaja on poissa töistä. Siinä on vetelät tuulettimessa”, Laukkanen tiivistää.
Selitä harjoittelijalle kaiken työn arvo ja se, mikä merkitys yksinkertaisimpiinkin tehtäviin perehtymisellä on hänen myöhemmällä urallaan.
”Minäkin olin alkuun patatiskaaja, sitten etenin perunankuorimiseen ja -muotoiluun, sen jälkeen vihannesten käsittelyyn, nuoremmaksi kokiksi ja kalakokiksi. Vasta kokkina sain tehdä liharuokia, mutta kastikkeisiin en tietenkään päässyt, koska niitä tekivät vain supermiehet ja -naiset”, Laukkanen muistelee.
4. Perehdytä ja rohkaise
Ensimmäisenä työpäivänä työnnetään perinteisesti suuri sipulisäkki eteen ja otetaan harjoittelijalta luonto pois, Laukkanen kertoo.
Oikea tapa on kuitenkin toinen. Ensimmäinen työpäivä tulee varata perehdytykseen, jonka aikana muun muassa ohjeistetaan talon tavoille, kerrotaan taukopolitiikasta ja rohkaistaan ilmoittamaan työvuorotoiveista.
”On myös tärkeää ottaa opiskelija heti osaksi tiimiä. Esittäydytään, kerrotaan itsestä ja kutsutaan mukaan tauoille.”
5. Ole paikalla
Harjoittelijat viihtyvät Laukkasen mukaan erityisen hyvin ala- ja yläkouluissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa ja isoissa henkilöstöravintoloissa.
”Työpaikkaohjaajakoulutuksesta on otettu hyvin koppia suurkeittiöpuolella. Sen seurauksena ohjaus, työnkuvat ja prosessit ovat kunnossa.”
Valtaosa ravintola-alan harjoittelijoista on nuoria, usein teini-ikäisiä, joilla ei vielä ole itseohjautuvuuteen vaadittavaa työ- tai muutakaan elämänkokemusta. Jos opiskelijaa ei selkeästi ohjata, hän ei todennäköisesti tiedä, mitä pitää tehdä.
”Valitettavan usein työpaikkaohjaajaksi on valittu keittiömestari tai -päällikkö, joka ei ole paikalla opiskelijan kanssa samaan aikaan. Miten hän silloin voi ohjeistaa tätä tai arvioida tämän osaamista?”, Laukkanen ihmettelee.
Monelta eri taholta tulevat työtehtävät saattavat pahimmillaan olla ristikkäisiä ja hämmentäviä, eikä nuori uskalla välttämättä kysyä lisäneuvoa.
”Nuorelle on selkeintä, että ohjeet ja tehtävät antaa asiallisesti ja ystävällisesti yksi ihminen, jolla on samat työvuorot kuin hänelläkin. Luotettava ja läsnä oleva tukihenkilö työpaikalla on kaiken A ja O.”
6. Salli virheet
Harva on seppä syntyessään. Opiskelija on työpaikalla opiskelemassa asioita, minkä vuoksi hänellä on oikeus tehdä virheitä.
”Jos opiskelija tekee virheen, on kyse lähtökohtaisesti ohjauksen virheestä. Ilman virheitä ihminen ei koskaan kehity tai löydä omaa tietään”, Laukkanen linjaa.
Nuhdella saa, mikäli tilanne niin vaatii, mutta rakentavasta lähestymistavasta ei koskaan ole haittaa.
”Jos työaikojen noudattaminen on hankalaa tai työvaatteet likaiset, emme tiedä, millaisia muuttuvia tekijöitä taustalla on. Nuorella voi olla esimerkiksi haastavat kotiolot, eivätkä ne korjaannu rankaisemalla. Se aiheuttaa päinvastoin vain lisää häpeää.”
7. Ole empaattinen
Opiskelijalähtöisellä ohjauksella sekä lämminhenkisellä, ihmisläheisellä suhtautumisella päästään pitkälle.
”Jos opiskelija painii ongelmien kanssa, annetaan hänelle mieluummin ymmärrystä ja joustoa. Konkreettisesti jousto voi olla esimerkiksi välivuoro, vaikkei sellaisia muuten olisikaan. Pikkuhiljaa siitä päästään etenemään varsinaisiin aamu- ja iltavuoroihin.”
Loppujen lopuksi kyse on työpaikan mittakaavassa varsin pienistä asioista – vaikka aamupalaksi varatusta sämpylästä ja jogurttipurkista. Opiskelijalle niillä ja niistä heijastuvalla suhtautumisella voi kuitenkin olla käänteentekevä merkitys.
”Nuoren syrjäytymisen hintalappu on kaksi miljoona euroa. Siksi on tärkeää, että ongelmat saadaan selätettyä oikeanlaisella tuella ja ymmärtämisellä.”
8. Kasvata itsellesi työntekijä
Ravintola-alan opiskelija suorittaa työpaikalla opiskellen kuusi tutkinnon osaa. Jos työpaikan toimenkuva on riittävän laaja, hän voi parhaimmillaan suorittaa kaikki osat samassa yrityksessä.
Kun harjoittelu sujuu, opiskelija saa näyttää osaamistaan työpaikalla pari kolme vuotta. Kuka silloin palkataan töihin, kun on sen aika? Kuka palkataan jo aiemmin lomien ajaksi, viikonlopuiksi, ekstraksi ja aamiaiskokiksi?
”Työharjoittelussa voittavat kaikki. Siksi kannustan työpaikkoja panemaan siihen paukkuja!”
Kompastutko näihin?
Tittelit
Työharjoittelu on viralliselta nimeltään työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Harkkariksi nimittely ei ole tätä päivää. Tero Laukkanen pitää nimitystä pilkallisena ja väheksyvänä. Harjoittelijaa pitäisi kutsua siksi, mikä hän on – harjoittelijaksi tai opiskelijaksi. Tai ennen kaikkea kutsua opiskelijaa etunimellä, se jos mikä toimii hyvin.
Ilmainen työvoima
Houkutus ilmaisen työvoiman käyttöön saattaa tuntua vastustamattomalta etenkin nyt, kun ravintoloiden resurssit ovat tiukilla. Harjoittelijaa ei kuulu kuitenkaan laskea henkilöstöresurssiin, sillä hän on oppimassa ammattia. Opiskelijan nimi pitää olla listalla työaikalain puitteissa, mutta oman onnensa nojaan jätettävästä ilmaisesta misasta tai tiskaajasta ei ole kyse.
Kiitos
Unohtuuko kiitos? Kiitos on olennainen osa työn arvostusta, hyvinvoivaa työympäristöä ja itsestään selviä käytöstapoja. Sen tulee kuulua viimeistään jokaisen työpäivän lopussa.
Tero Laukkanen
- Työskennellyt ruokatuotannon opettajana Stadin ammatti- ja aikuisopistossa pian 20 vuotta.
- PRO Opettaja 2021 -palkinto.
- Toiminut myös armeijan laivakokkina, rauhanturvaajien muonittajana sekä ravintolakokkina ja keittiömestarina. Maistoi kuuluisuutta Hell’s Kitchen -ohjelman sous-chefinä vuonna 2013.
- Harjoittelee säännöllisesti työelämäjaksoilla.
Julkaistu Aromissa 10/21.