Vielä kymmenen vuotta sitten kenellekään ei olisi tullut mieleenkään perustaa laadukasta kahvila-cocktailbaaria Tampereen Tammelaan. Tampereen keskusta-alue on kuitenkin jo pidemmän aikaa valunut radan yli itään, ja nyt siellä sijaitsee kaupungin kiinnostavin baariuutuus Pitkän Päivän Ilta.
Yrittäjät Juho Ronkainen, Juho Tuppurainen ja Pekka Saarenheimo ovat seuranneet alueen kehitystä jo pitkään.
”Tammela on kehkeytymässä Tampereen uudeksi ravintolakaduksi. Lähistöllä on jo paljon ravintoloita ja tapahtumapaikkoja. Tämä on vähän kuin Tampereen Kallio”, Tuppurainen arvioi ja vertaa Tammelaa Helsingin trendialueeseen.
Radan tällä puolella tapahtuu paljon, Ronkainen sanoo. Hän näkee Tammelassa edelleen potentiaalia kasvuun: alueella on käynnissä isoja rakennusprojekteja, jotka tulevat ohjaamaan liikennettä uudelleen. Monet tapahtumapaikat kuten Tampere-talo, Nokia-areena, Tavara-asema ja Tammelan stadion ovat kivenheiton päässä.
Saarenheimon mukaan esimerkiksi Ilveksen peliä käy katsomassa keskimäärin yli 5 000 ihmistä, eli porukkaa alueella liikkuu. Tuppurainen kokee Tammelan olevan samaan aikaan keskustaa ja lähiötä, ja se vaikuttaa ihmisten oleskeluun.
”Täällä käyskennellään rauhallisemmin. Keskustassa vedetään hirveää vauhtia kauppakeskukseen.”
Rentoutta Kaurismäen ja Ishiguron hengessä
Yrittäjäkolmikon mukaan Pitkän Päivän Ilta on moderni pohjoismaalainen kahvila-cocktailbaari, jonka yhteydessä on Vesa Ritolan ja Jaakko Ojasen omistama skeittikauppa Mañana.
Tuppurainen ja Ronkainen ovat aiemmin työskennelleet yhdessä arvostetussa Tiima-cocktailbaarissa, ja oman baarin perustaminen on ollut pitkään mielessä. Alunperin olikin tarkoitus avata pelkkä baari, mutta liiketilan myötä konseptia laajennettiin.
”Tämä oli yksi harvoista tiloista, joihin baarin saisi rakennettua. Meinasimme ensin jättää tämän välistä, mutta sitten Vesa keksi muuttaa skeittikauppansa tänne, jotta saadaan tilaa jaettua ja järkevöitettyä”, Tuppurainen kertoo.
Päivisin auki olevan skeittikaupan kaveriksi kaivattiin muutakin toimintaa, ja Saarenheimo hyppäsi mukaan pyörittämään kahvilapuolta. Palvelumuotoilua opiskelleella Saarenheimolla on kokemusta niin kahviloissa työskentelystä kuin kahvin paahtamisesta.
Mutta miksi baarin nimi on Pitkän Päivän Ilta? Kolmikon mukaan nimen keksiminen on baarin perustamisen vaikein osuus.
”Se on vähän kuin hyvä bändin nimi. Pitää valita se, joka vituttaa vähiten”, Ronkainen heittää vitsillä.
Lopulta oikea nimi löytyi juuri uudistetun konseptin perusteella: koska baarissa on toimintaa sekä päivällä että illalla, haluttiin molemmat puolet mukaan. Pitkän Päivän Ilta on alunperin Kazuo Ishiguron vuonna 1989 ilmestyneen romaanin nimi. Kirjassa seikkailee ikääntyvä hovimestari.
”Kirjassa sivutaan hospitality-meininkiä, se sopii kivasti yhteen”, Tuppurainen toteaa.
Pitkään Tampereen cocktailskenessä vaikuttaneille Ronkaiselle ja Tuppuraiselle oli tärkeää luoda cocktailbaari ilman elitismiä.
”Haluttiin tuoda touhua lähemmäs kansaa. Tehdään huipputason cocktailia, mutta tänne voi tulla myös bisselle”, Ronkainen kertoo.
Tuppuraisen mukaan baarin meininki on rennompaa kuin mitä cocktailbaareissa on totuttu näkemään. Palveluun ja tuotteisiin panostetaan silti pieteetillä. Rentous näkyy myös katukulttuuria ja kaurismäkeläistä estetiikkaa yhdistävässä sisustuksessa, jonka monet elementit ovat puuseppänäkin työskentelevän Ronkaisen käsialaa.
”Täällä on tietyllä tapaa kaurismäkeläinen tunnelma, kuitenkin vähän päivitettynä ja positiivisemmalla twistillä. Tila on myös hyvin erinäköinen päivisin ja iltaisin”, Tuppurainen kertoo.
Paikallisuutta lasissa ja lautasella
Tuotteessa uskotaan paikallisuuteen niin cocktailien raaka-aineissa kuin kahvilan tarjonnassa.
”Olemme löytäneet hyviä paikallisia tuottajia, joiden kanssa tehdä yhteistyötä”, Saarenheimo toteaa.
Kahvilabaarin ruokatuote on laajuudeltaan pieni, mutta laadukas. Viisimetrisen vitriinin sijaan tarjolla on tarkkaan valikoituja tuotteita.
”Itselleni on tärkeää, että tunnen ne ihmiset tuotteiden takana. Se helpottaa keskustelua siitä, mitä uutta voisimme kehittää yhteistyössä. Tämä kuplii vahvasti pinnan alla: meillä on esimerkiksi useampi leipäjuttu viritteillä.”
Pitkän Päivän Illalla ei ole omaa valmistuskeittiötä. Korvapuustit tulevatkin Artesaanileipomo Puustista, leivät Fillarileipurilta ja kakut Magicakesiltä. Leipien täytteet Saarenheimo pyrkii pitämään yksinkertaisina, jotta raaka-aineiden maut tulevat esille.
Iltaisin on tarjolla pientä baarinaposteltavaa.
Saarenheimo haluaa omalta osaltaan tehdä pienpaahtimokahveja helpommin lähestyttäväksi. Kahvin noussut markkinahinta haastaa, mutta kokeneena kahviasiantuntijana Saarenheimo osaa valita oikeat tuotteet.
”Pienpaahtimokahvin ei tarvitse olla hienostelua, vaan vain hyvää kahvia.”
Jos asiakas on kiinnostunut kahvista, uppoutuu Saarenheimo kuitenkin mielellään keskusteluun tai valmistaa kahvin pour over -menetelmällä. Pitkän Päivän Iltaan kahvit tulevat Pirkanmaan Paahtimolta.
Cocktaileissa pohjoismaista eksotiikkaa ja huumoria
Pitkän Päivän Illan cocktailit ovat ulkonäöltään minimalistisia, mutta maultaan suuria.
”Tuodaan näyttävyyttä krumeluurin sijaan pienillä asioilla, kuten tyylikkäillä laseilla ja hienoilla jäillä”, Tuppurainen kertoo.
Baarituotteesta vastaavat Tuppurainen ja Ronkainen. He ovat nähneet paljon vaivaa sen eteen, että juomat on itse serviisissä nopea valmistaa mausta tinkimättä. Näin jää enemmän aikaa asiakaspalvelulle.
”Suurin työ tehdään misa-aikana.”
Ronkainen kertoo itse olevansa kyllästynyt siihen, että yhtä juomaa varten tarvitsee ottaa kymmenestä pullosta pipetillinen.
”On hyvä fiilis, että voit keskittyä siihen serviisiin eikä mene kaikki aika korkkien availuun.”
Makujen puolesta Pitkän Päivän Ilta luottaa pohjoismaiseen eksotiikkaan, mutta ei kuitenkaan orjallisesti.
”Ei ole täysin lyöty lukkoon, että pitää käyttää vain puolukkaa. Käytämme harkiten myös trooppisia raaka-aineita, mutta pääpaino on siinä, mitä meiltä löytyy täältä pohjolasta”, Tuppurainen summaa.
Turhan tosissaan ei oteta myöskään cocktaillistan laatimista, jolloin drinkille voi antaa nimeksi vaikka “Viikset kiisseliin” tai “Puhtaat valkeat lakanat”. Tuppuraisen mukaan lähipiiristä ja henkilökunnasta löytyy huumori-ihmisiä, ja moni cocktailin nimi on lähtenyt sisäpiirivitsistä.
”Ne ovat hauskoja muillekin, ja sillä saa pientä tarinaa juoman ympärille.”
Ronkaisen mukaan kaikessa pyritään siihen, ettei homma olisi liian vakavaa.
”Vaikka tämä on vakavasti otettavaa toimintaa, emme mieti itseämme liikaa.”
Tuppuraisen ja Ronkaisen mukaan Tampereen cocktailskene kehittyy pikku hiljaa. Vielä kahdeksan vuotta sitten cocktailien juominen oli vaihtoehtona outo.
”Ihmiset ovat nyt avoimemmin mielin ja kokeilevat uusia ja vähän erikoisempiakin juttuja. Se antaa meillekin liikkumatilaa työssä, kun ei tarvitse miettiä, että tilaako näitä kukaan, jos juomat ovat vähän erikoisia”, Ronkainen iloitsee.
Lue myös: Baari kuin kotibileet – Helsingin luonnonläheinen Moss on laatucocktaileja tarjoileva bailupesä
