Bisnes

Nuoren skeittarin starttiraha aiheutti lumipalloefektin – Nyt Timo Aalto johtaa Pohjoismaiden suurinta tapahtumatoimistojen konsernia

Kun Timo Aalto oli parikymppinen, hän marssi Riihimäen työvoimatoimistoon hakemaan starttirahaa. Innostuneen skeittarin mielessä kupli mahtava idea: hän alkaisi järjestää nuorille elämyksellisiä seikkailuviikonloppuja.

Starttiraha myönnettiin – tosin eri syystä kuin Aalto luuli.

”Virkailija kertoi äidilleni, että Timon idea kuulosti niin epätoivoiselta, että annoin varmuuden vuoksi täyden starttirahan”, Aalto nauraa.

Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Aalto on Pohjoismaiden suurimman tapahtumatoimistojen konsernin Liwligin toimitusjohtaja. Yhtiön juuret ovat vahvasti Suomessa ja maan suurimmassa tapahtumatoimistossa Tapauksessa, josta kasvu ja kansainvälistyminen kohti muita Pohjoismaita lähtivät käyntiin.

Vaikka bisnes on kasvanut, rakkaus tapahtumatuotantoon, aktiivisuus ja kehittymisen halu ovat edelleen vahvasti läsnä Aallon johtajuudessa.

”Moni hyvä asia on tapahtunut sitä kautta, että olen vain alkanut tehdä itse asioita.”

Skeittaamisen Aalto löysi, kun laji oli Suomessa vielä marginaalinen. Hän voitti rullalautailun Suomen mestaruuden vuonna 1990. Aallon kotikylässä Riihimäen Ryttylässä ei kuitenkaan ollut sisäramppia, joten Aalto kavereineen rakensi sellaisen latoon.

Timo Aalto
Timo Aalto haluaa johtajanakin kohdata ihmiset ihmisinä. Inhimillisyys ja vastuullisuus ovat hänen johtamansa Liwligin toiminnan ytimessä. KUVA Johanna Erjonsalo

”Se oli silloin Suomen suurin ja ainoa half pipe sisätilassa. Ryttylään tultiin skeittaamaan Helsingistä, Tampereelta ja Oulusta asti.”

Samat periaatteet kantavat

Vuonna 1994 Aalto perusti ensimmäisen toiminimensä. Siitä kehittyi tapahtuma-alan yritys Elämystaikurit, joka toi esimerkiksi benjihyppyä Suomeen ensimmäisten joukossa.

Elämystaikureissa olivat mukana myös Timo Aallon veli Juha Aalto ja hänen ystävänsä Tero Leppänen ja Petri Roivainen. Yrityksen ensimmäisiä asiakkaita olivat seurakunnat ja erilaiset nuorisoprojektit.

”Sitten menimme Helsinkiin messuille, ja sieltä löytyi ensimmäinen elämyspalveluista kiinnostunut yritysasiakas. Oivalsimme, että firmoilla on eri tavalla rahaa kuin kaupunkien nuorisotyöprojekteilla.”

Elämystaikureiden bisnes oli alkuvuodet enemmän innostunutta heittäytymistä kuin strategian hiomista ja exceleitä. Yrityksen arvoja ei mietitty tietoisesti.

”Kun Elämystaikureiden perustamisesta tuli 30 vuotta ja kokoonnuimme muistelemaan menneitä 50 ihmisen voimin, huomasimme Elämystaikureiden toiminnassa olleiden periaatteiden kantaneet meitä elämässä eteenpäin.”

”Tällä alalla ollaan intohimoammatissa. Ongelma on se, että välillä osa tekee työtä liikaa ja liialla intohimolla.”

Nöyryys ja asiakaslähtöisyys ovat Elämystaikureiden ajoilta juontavia arvoja, jotka ovat Aallolle edelleen tärkeitä.

”Porukassamme saattoi olla base-hypyn harrastajia, mutta kun asiakas uskalsi laskeutua viidestä metristä turvavaljaissa, ylistimme häntä. Emme sanoneet, että olemme itse hypänneet kalliolta. Ymmärsimme, että teemme tätä asiakasta, emme itseämme varten.”

Liwligissä intiimit tiimipäivät ovat kasvaneet jopa tuhansien osallistujien tapahtumiksi. Aalto kuitenkin haluaa, että Liwlig on asiakasta ymmärtävä ja tukeva partneri, ei pelkkä tapahtumien toteuttaja.

”Haluamme ratkaista asiakkaiden keskeisiä haasteita. Esimerkiksi sitä, miten pitää yllä suhdetta henkilöstöön ja asiakkaisiin etätyön yleistyttyä.”

Aallon mielestä kasvokkaiset kohtaamiset luovat työhön merkitystä. Henkilöstötapahtumassa jopa käpyjen heitteleminen puunrunkoon voi olla hauskaa, jos vetäjä on inspiroiva. Hulppeat elämykset taas voivat latistua, jos järjestäjä ei ole innostunut työstään.

Aalto on kokenut ilmiön myös omalla urallaan. Elämystaikurit muuttui vuonna 2006 Louderiksi, joka ei ollut vain tapahtumatuottaja vaan täyden palvelun markkinointitoimisto. Aalto teki Louderissa myynti- ja suunnittelutyötä kuusi vuotta.

”Tärkeintä on pitää kuva kirkkaana ja keskittyä ihmisiin, ei tehdä asioista liian monimutkaisia.”

”Niihin vuosiin mahtui ikimuistoisia asioita ja ihania ihmisiä, mutta se oli henkisesti työurani synkintä aikaa.”

Aalto on sielultaan tapahtumatuottaja, eikä muu markkinointi innostanut häntä. Lopulta hän koki, etteivät hänen ja yrityksen intressit enää kohdanneet. Aalto irtisanoutui. Kokemuksesta tuli yksi hänen uransa avainhetkistä.

”Jos yritys tai ihminen vaihtaa elämänsä suuntaa, se on mielestäni poikkeuksellisen hieno asia.”

Paluu juurille

Aalto palasi juurilleen ja perusti tapahtumatoimisto Tapauksen Joonas Pataman kanssa vuonna 2012. Aluksi ajatuksena oli tehdä kivoja juttuja pienellä tiimillä.

”Luulin aidosti, että pieni koko on sama asia kuin hyvinvoiva työyhteisö.”

Tapaus kasvoi kuitenkin vauhdilla. Aalto oppi, että isokin työyhteisö voi olla hyvinvoiva, kun sen jäsenet ovat innostuneet työstään. Oma uupumiskokemus herkisti hänet myös muiden hyvinvoinnille.

”Tällä alalla ollaan intohimoammatissa. Ongelma on se, että välillä osa tekee työtä liikaa ja liialla intohimolla.”

Vuonna 2018 Aalto kokeili Tapauksessa sähköpostikieltoa. Työntekijät eivät päässee maileihinsa iltakuuden ja aamukahdeksan välillä. Aluksi osa protestoi kieltoa vastaan, mutta lopulta kokemus oli myönteinen, kun työntekijät huomasivat nukkuvansa paremmin.

Kyseinen vuosi oli tärkeä Aallolle myös muuten. Hän huomasi työintonsa alkaneen laantua, vaikka Tapaus teki huipputulosta ja oli kasvanut alan ykköseksi Suomessa.

”En ole luonteeltani säilyttäjä vaan eteenpäin menijä. Mietin, että tässäkö tämä oli.”

Aalto lähti yhtiökumppaneidensa Joonas Pataman ja Petri Roivaisen kanssa Varsovaan viettämään viikonloppua strategian parissa. Ravintolassa kolmikko alkoi miettiä, mikä on Tapauksen pitkän tähtäimen suunnitelma. Aalto pyysi tarjoilijalta kynää ja paperia. Suunnitelmat kirjattiin ylös ja allekirjoitettiin.

”Kun kohtaa ihmisen ihmisenä, asiat menevät keskimäärin hyvin ja parempaan suuntaan.”

Strategian kirkastaminen ja konkreettiset tavoitteet kannattivat. Lapulle listattuja tavoitteita olivat muun muassa ulkomaille laajentuminen ja sadan miljoonan euron liikevaihto. Vuonna 2020 Tapaus osti ruotsalaisen Eventyrin, ja vuonna 2022 liikevaihto lähenteli sataa miljoonaa.

”Oivalsin, että jääkaapin ovessa olevat unelmakartat eivät ole turhia.”

Suurin Pohjoismaissa

Liwlig-brändi luotiin vuonna 2022, ja vuonna 2023 Aalto nimitettiin Liwlig Groupin toimitusjohtajaksi.

Nyt organisaatioon kuuluu seitsemän pohjoismaista tapahtuma-alan yritystä yhdeksässä toimipisteessä. Liwligillä on toimistot kaikissa Skandinavian maissa ja yhteensä 320 työntekijää. Vuoden 2024 liikevaihdon arvioidaan olevan noin 120 miljoonaa euroa.

Konsernin referensseihin kuuluvat esimerkiksi viime kesänä Norjassa pidetyn Naton ulkoministerikokouksen ja Finnairin 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumajärjestelyt.

Aallon päivät kuluvat pääosin palavereissa tytäryhtiöiden toimitusjohtajien ja konsernin talousjohtajan kanssa. Viiden ihmisen tiimin johtaminen jännitti Aaltoa Tapauksen alkuaikoina, mutta kokemus on opettanut, ettei suurenkaan yrityksen johtamisen tarvitse olla monimutkaista.

Timo Aalto
Timo Aalto perusti tapahtumatoimisto Tapauksen vuonna 2012. Ajatuksena oli tehdä kivoja juttuja pienellä tiimillä. Tapaus oli kuitenkin alku yli 300 työntekijän kansainväliselle konsernille. Tapauksen toimisto sijaitsee nykyään Otaniemessä. KUVA Johanna Erjonsalo

”Se ei ole kryptistä, ellei siitä tee sellaista. Olen myös huomannut, miten paljon hyvä talousjohtaja helpottaa tämän kokoisen firman elämää, kun kaikkea ei tarvitse tehdä itse.”

Kollegoidensa mukaan Aalto on vahvimmin arvojohtaja. Hän itse kokee johtavansa ihmisläheisesti.

”Kun kohtaa ihmisen ihmisenä, asiat menevät keskimäärin hyvin ja parempaan suuntaan.”

Inhimillisyys ja vastuullisuus ovat konsernin toiminnan ydintä. Liwlig haluaa olla paitsi tapahtumatuotantojen mainioin työpaikka myös yhteiskunnallinen toimija ja alan suunnannäyttäjä vastuullisuudessa.

Palkittua vastuullisuutta

Konserni on järjestänyt Suomessa ja Ruotsissa Pitkä peli Ukrainalle -hyväntekeväisyystapahtumia, jotka palkittiin keväällä Evento Awardsissa kahdella palkinnolla. Liwlig on luonut myös tapahtuma-alan hiilijalanjälkimittarin, joka löytyy yrityksen nettisivuilta. Ilmaisen mittarin avulla voi laskea, miten esimerkiksi osallistujamäärä ja majoitus- ja ruokavaihtoehdot vaikuttavat tapahtuman päästöihin.

”Suurin haaste on se, miten vastuullisuusasiat saadaan jokaisen työntekijän dna:han, etteivät ne jäisi muutaman intohimoisesti asiaan suhtautuvan ihmisen kontolle.”

Vastuullisuuden huomioiminen alkaa kuitenkin olla tapahtuma-alalla standardi. Asiakkaat vaativat tapahtumatuottajilta vastuullisuusasioissa paljon, ja se, että Liwlig on vastuullisuustyössä etukenossa, on ollut etu yhtiön kasvun kannalta.

Laajentuminen Euroopan ulkopuolelle ei ole Aallon mielestä mahdoton ajatus. Kehittymisen halu pitää yllä hänen liekkiään, ja se tekee myös yrityksestä elinvoimaisen.

Kehittyminen ei kuitenkaan ole aina mukavaa ja helppoa. Johtajan pitää jaksaa motivoida itseään ja alaisiaan vaikeinakin hetkinä. Toisinaan pitää tehdä ikäviä päätöksiä ja vetää rajoja. Huomioitavaa riittää palautteen-antotaidoista ympäristö- ja talousasioihin.

Aalto ei kuitenkaan neuvoisi 20-vuotiasta itseään tekemään erilaisia valintoja.

”Tärkeintä on pitää kuva kirkkaana ja keskittyä ihmisiin, ei tehdä asioista liian monimutkaisia.”

Vaikka Aallon työskentelyä ohjaavat periaatteet ovat hyvin samanlaisia kuin 30 vuotta sitten, yksi olennainen asia on muuttunut.

”Skeittaamisen olen vaihtanut itsesuojelullisista syistä sauvakävelyyn.”

LUE MYÖS: Tapahtumatoimistot yhdistivät voimansa Ukrainan hyväksi – Evento Awards -voittajien vinkit hyväntekeväisyystapahtumien järjestämiseen


Vastuunkantoa yhteisöistä

Pohjoismaiden suurimman tapahtumakonsernin Liwligin tavoite on tuoda ihmiset yhteen ja tarjota heille merkityksellisiä kohtaamisia. Sosiaalinen ulottuvuus on tärkeä osa konsernin vastuullisuustyötä ja toimitusjohtaja Timo Aallon johtajuutta.

Arjen tasolla sosiaalinen vastuu tarkoittaa esimerkiksi työntekijöiden jaksamisesta huolehtimista. Aalto ei halua, että ihmiset työskentelevät sairaana.

”Joskus olen ohjannut työntekijöitä niin sanotusti narikan puolelle ja kotiin toipumaan.”

Täydellistä ilta- ja yöajan sähköpostikieltoa Liwligissä ei enää ole, koska korona yleisti etätyötä ja muutti etenkin asiantuntijatöiden kulttuuria. Sähköpostikielto on silti konsernissa edelleen yksi työkalu, jonka avulla esihenkilöt voivat edesauttaa työntekijöiden palautumista.

Liwlig on ottanut ensimmäisten joukossa käyttöön myös whistleblowing-kanavan. Se on anonyymi ja luottamuksellinen viestintäkanava, jonka kautta organisaation jäsenet ja yhteistyökumppanit voivat tehdä ilmoituksen, jos he havaitsevat asiatonta tai epäeettistä toimintaa.

Whistleblowing-kanava voi helpottaa sosiaalisesti vaikeiksi koetuista ongelmista kertomista. Se parantaa myös suurten yleisötapahtumien osallistujien mahdollisuuksia raportoida epäkohdista.

Hiilijalanjälkilaskurin tavoin whistleblowing-kanava löytyy Liwligin nettisivuilta ja on kaikkien käytettävissä. Kaikille avoimet ja maksuttomat työkalut ovat yksi tapa, jolla konsernin vastuullisuusperiaatteita siirretään teoriasta käytäntöön.

”Olemme alan suunnannäyttäjä emmekä tee vain minimijuttuja siksi, että on pakko. Yritämme luoda vastuullisuuden työkaluja ja käytänteitä, joita kuka tahansa voi käyttää, jotta koko ala kehittyy.”


  • Tilaa Lehti

    Evento
    Kohtaamisia ja tukea kasvuun tapahtumien tekijöille ja toimistoille.

    Tilaa Evento