Kävin keväällä Kreikassa lomalla. Tapojeni mukaan ruoka sai aimo osan ajastani, ja uunifetaa, tsatsikia ja muita Kreikan herkkuja tuli maisteltua ravintolassa jos toisessa.
Pian ravintoloissa alkoi toistua ilostuttava kaava: asiakas yllätettiin monesti jollain pyytämättä tarjotulla pikkupalalla. Alkupalaksi saatettiin tuoda crudités, vihanneksia dipillä. Toisaalla pieneksi makeaksi tarjottiin jäätelöpallo, sitruunatorttu tai lajitelma hedelmiä.
Paikallinen snapsi tarjottiin aterian päälle, tai pieni pullo oli katettu pöytään jo valmiiksi. Toki asiakkaan tippi saattoi iloisen yllätyksen jäljiltä olla hieman makeampi, mutta toisinaan asiakas yllätettiin herkuin vasta laskun maksun jälkeen, ihan muuten vaan.
Voisi ajatella, että helppohan se on asiakasta näin ilahduttaa turistipaikoissa, joissa hintataso ja volyymi ovat ravintoloitsijan puolella. Mutta huippuravintoloissa ”ilmaisten” herkkujen tarjoaminen vasta taidetaan.
Keittiön tervehdykset ovat olennainen osa pitkää fine dining -illallista. Pisimmän korren vetää newyorkilainen kolmen Michelin-tähden Eleven Madison Park, jossa kuulemma asiakkaille tarjotaan laskun ohella konjakkipullo, josta he voivat nautiskella vapaasti sen verran, mitä laskun sulattelu vaatii.
Jos budjetti on tiukka, asiakkaan yllättäminen vaatii hieman kekseliäisyyttä. Eräs helsinkiläisravintola yllättää annoksia odottavat asiakkaat tuomalla pöytään korttipakan, jossa on hauskoja parisuhdepelin tyylisiä kysymyksiä pöytäseurueen pähkäiltäväksi.
Lähipizzeriamme antaa puolestaan take away -pizzan hakijoille kolan tai pillimehut ilmaiseksi täysin sattumanvaraisesti – koskaan ei tiedä, milloin onni suosii. Jo konvehdista kahvin kanssa tulee yllättävän hyvä mieli.
Voisiko sinun ravintolassasi olla jokin yllätys? Suomalaiset rakastavat kaikkea ”ilmaista” ämpäreistä lähtien, joten lämpimän muistijäljen jättäminen voi lopulta olla yllättävän helppoa.
