Finavia ja lentokentän toimijat puhuvat yhteen ääneen siitä, miten matka alkaa jo lentoasemalta. Se, että lentokentällä syödään, ei enää olekaan pakollinen paha vaan tapa aloittaa hyvä matka.
Lentoasemayhtiö Finavia kehittää Helsinki-Vantaan ravintolapalveluita yli kymmenen ravintolakumppanin kanssa. Osa kumppaneista on globaaleja toimijoita, toiset mukana yksittäisellä ravintolalla. Suurimpia toimijoita ovat HMS Host Finland ja SSP Finland, molemmat toimialan kansainvälisiä jättejä.
Syyskuussa 2015 avautunut kaksikerroksinen Pier Zero on HMS Hostin kruununjalokivi Suomessa. Myös Finavian näkökulmasta se on yksi palvelukonseptin ankkuri, sillä se edustaa skaalan yläpäätä, tasokasta à la carte -ravintolaa. Se edustaa myös tyyliä, josta Finavia on erityisen tyytyväinen: uniikki, Helsinki-Vantaalle räätälöity ravintola, jossa on paikallista tatsia.
”Pier Zero tarjoaa täyden palvelun lisäksi paikan nautiskeluun ja rauhoittumiseen. Tätä tuomme ensi vuoden aikana lisää lentoasemalle”, HMS Hostin hankinnoista vastaava johtaja Laura Moisio kertoo Avecille.
Keittiömestari Ilkka Toiviainen kertoo, että menu rakentuu vuodenaikojen mukaan, ajanmukaisia tekniikoita ja tyylejä hyödyntäen.
”Yksi lähtökohtani on ollut, mitä itse haluaisin syödä lentoasemalla. Tässäkin painavat erilaisten matkailijaryhmien erilaiset toiveet: usein matkustavalle tärkeintä voi olla terveellisyys, unelmalomaansa aloittavalle taas herkullisuus”, Toiviainen toteaa.
Syysmenussa korostuvat juurekset ja niiden värit, joiden säilymiseen kirkkaina Toiviainen panostaa. Menussa on aina mukana lohi, josta tehdään muun muassa tilliöljyllä viimeistelty lohikeitto, yksi ravintolan myydyimmistä annoksista. Kaikki annokset valmistetaan tilauksesta, ja ne voi ottaa myös mukaan. Lentokoneeseen voi siis viedä esimerkiksi äyriäisrisottoa ja ankkaconfit’n. Toiviainen lupaa, että suolaa on sopivasti, jotta annokset maistuvat myös yläilmoissa.
”Tuotteiden mukaan otettavuus on yksi juttu, johon pyrimme lentoaseman tarjonnalla vastaamaan. Kun lentoyhtiöt ovat vähentäneet palveluita lennoilla, yhä useampi haluaa ostaa ruokaa mukaan, ja kuten kaikessa, myös tässä näkyy kuluttajien laatutietoisuus”, Helsinki-Vantaan kaupallinen johtaja Nora Immonen Finaviasta kertoo.
Yksi HMS Hostin konsepteista on Non-Schengen-alueen Asia Street Cooking, joka pyrkii tuomaan katukeittiön tunnelman, kerroksellisuuden ja tuoreuden lentokentälle. Päivän kala on todellakin joka päivä tuore päivän kala.
Oak Barrel uudistuu, mutta ei liikaa
SSP Finland operoi tällä hetkellä 17 ravintolaa Helsinki-Vantaalla. Niistä ehdottomasti tunnetuin on Oak Barrel, jossa nautittu olut on suomalaisten virallinen tapa aloittaa matka, oli kello mitä tahansa.
Oak Barrel on muuntautunut vuosien varrella yhä laajemmaksi kokonaisuudeksi. Se ei ole joutunut vaihtamaan paikkaa, vaan lattiasta voi yhä nähdä alkuperäisen baaritiskin paikan.
”Oak Barrel on ikoninen kohtaamispaikka, johon on paketoitu lähdön tunnelma. Tiloja on muutettu vuosien varrella, mutta suunnittelun lähtökohtana on ollut, että matkustaja ei huomaisi, että on tehty remonttia. Joka kerta on pyritty säilyttämään visuaaliset elementit, joista se tunnistetaan”, Immonen huomauttaa.
Uusin lisäys toi Oak Barreliin keittiön ja pubiruokalistan. Kunnollinen valmistuskeittiö tarkoittaa, että esimerkiksi burgerit valmistetaan kastikkeita myöten itse paikan päällä.
Finavia toivoo lentokentälle paikalliseen kulttuuriin mukautettuja brändejä. Siihen SSP Finland on vastannut muun muassa luomalla Helsinki-Vantaata varten Kaffet Helsinki -nimisen konseptin, joka henkii suomalaisuutta sisustusta ja tarjontaa myöten. Katkarapu- ja lohileipien virta on ehtymätön, ja myös pullaa menee.
Lentoasemalta voi ottaa mukaansa myös automaatista ostetun artesaanipizzan. Fizzan toimitusjohtaja Alexander Benjamin on tyytyväinen siihen, että Fizza pääsi mukaan uudistetulle Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Pizzakioskeihin perustuva liikeidea toimii ympäri Suomen, mutta ehdottomasti vilkkainta on lentoaseman lähtevien lentojen alueella, jota myös Non-Schengen-alueeksi kutsutaan.
”Laatu ei saa poukkoilla”
Vahva trendi maailmalla on nautiskelu, johon kuuluu pieni luksus. Keskiterminaaliin joulukuussa avautuneen Bubbles, Wine and Seafood -ravintolan kantava teema on laaja samppanjavalikoima.
Toisaalta lentokenttäympäristössä korostuu tietty varmuus ja mukavuudenhalu.
”Moni miettii vähintään alitajuisesti, mistä tulee hyvä ja turvallinen olo lennolle. Esimerkiksi ihan vain sitä, mitä voin syödä, mistä vatsani pitää”, Immonen huomauttaa.
Tähänkin tarpeeseen vastaa yksi uusista toimijoista, second hand -vaatteista ja tunnelmallisista kahviloista tunnettu Relove. Syyskuussa maailman ensimmäisenä lentoasemalle sijoittuvana second hand -myymälänä avautunut Relove palvelee laajaa asiakasjoukkoa ja sen tunnelma vetää puoleensa moninaista joukkoa.
”Kahvilan vegaaniset ja gluteenittomat vaihtoehdot on toteutettu Suomen mittakaavassa todella kunnianhimoisesti ja hienosti. Ne ovat visuaalisesti kauniita, maistuvia ja ammattitaidolla tehtyjä”, Immonen toteaa.
Brändikokemus on varmistettu niin, että lentoasemalla on käytössä sama reseptiikka kuin Helsingin keskustan toimipisteissä.
”Ylipäätään on tärkeää, että kumppanimme kehittävät kokonaisvaltaista asiakaskokemusta ja että se toistuu johdonmukaisesti. Jos syöt hyvän lohileivän nyt, se olisi kiva saada myös puolen vuoden kuluttua ja sen pitäisi olla yhtä hyvää. Laatu ei saa poukkoilla.”
Myös tunnelman luominen on tärkeää.
”Tilojen uudistamisen yhteydessä olemme päässeet kehittämään tunnelmaa isommalla kädellä. Akustiikka ja valaistus otetaan huomioon, ja kun määrittelemme, millaista konseptia haemme, esitämme toiveen, että design kunnioittaa meidän arkkitehtuuriamme. Ohjaamme korkealuokkaisiin materiaaleihin ja designiin”, Immonen kertoo.
Esimerkiksi ensimmäinen kahvila, johon lähtijä lentokentälle saapuessaan törmää, kunnioittaa puusta kumpuavalla suunnittelullaan lähtöaulan ikonista arkkitehtuuria, Ala-arkkitehtien puurimoista muotoilemaa aaltoilevaa kattoa. Myös Starbucksin kaltaiset kansainväliset brändit taipuvat Finavian toivomaan yhteistyöhön.
LUE MYÖS: Mikä suomalaisessa kahvilassa myy ja mikä ei? Kysyimme kolmelta ammattilaiselta
LUE MYÖS: Näin lisäät ravintolasi myyntiä äänen avulla – huippukaiuttimet ovat turha investointi
Omalaatuinen työyhteisö
Finavia vastaa lentoaseman palveluista kokonaisuutena. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös lounget, joita Helsinki-Vantaalla on viisi. Hyvä uutinen on se, että Finnair uudistaa lounge-tilojaan ja kun ne avataan vuonna 2024 uudistettuna, neliöt ovat lisääntyneet merkittävästi. Myös uusiin lounge-tiloihin Finavia hankkii palveluntuottajan kilpailutuksen kautta.
Toinen tärkeä juttu on lentokentän kehittäminen kohteena, jonne voi tulla hengailemaan ja henkimään tunnelmaa. Esimerkiksi lounastajille on tarjolla ilmainen pysäköinti ja Wolt ja Foodora hakevat annoksia saapuvien lentojen aulaan syntyneestä ravintolamaailmasta, joka voitti vastikään FAB Awardsin jakaman Food Hall of the Year 2023 -palkinnon.
”Palvelemme myös isoa joukkoa työntekijöitä, ja he ovat tärkeä asiakasryhmä yleisöpuolella. Lentokenttä työllistää yhteensä 15-20 000 henkeä, joten lounaspaikkoja ja alepoita todella tarvitaan!”
Lentoasemalle on muodostunut omalaatuinen työyhteisö, jossa on paljon pitkiä työuria. Jos joku vaihtaa työpaikkaa, se tapahtuu usein lentoaseman sisällä.
Kaupalliset yhteistyökumppanit valikoituvat etukäteen asetettujen valintakriteerien, tarjouskilpailutusten ja neuvottelujen perusteella, Finavian Nora Immonen kertoo.
”Kun kehitämme lentoaseman kokonaisportfoliota, pyrimme tunnistamaan asiakkaiden tarpeita ja löytämään ravintoloita, jotka tuottavat palvelua, jota kaivataan.”
Immosen mukaan kokonaisuudessa otetaan huomioon hintaskaala ja palvelunopeus – niiden pitää ulottua kattamaan erilaiset tarpeet, joita lentoaseman matkustajilla voi olla.
”Meillä on jatkuvasti tiloja remontissa myös luontaisen elinkaaren kautta. Vuokrasopimuksia päättyy ja alkaa, ja sen myötä meillä on jatkuva uudistuminen käynnissä. Samalla pystymme vastaamaan vaihtuviin matkustajatarpeisiin ja trendeihin”, Immonen summaa.
LUE MYÖS: Helsinkiläisen olutbaarin kaksi yllättävää ongelmaa: ”Otan vanhanaikaiset keinot käyttöön”
