Ravintola Solitary nousi metsän keskeltä Suomen parhaiden ravintoloiden joukkoon

Etanoita. Niitä Remi Trémouille poimi pienenä siskonsa kanssa eteläranskalaisessa Altillacin kylässä kesäisin. Saalis kiikutettiin sisarusten ranskalaiselle isälle Joel Trémouillelle, joka toimi kylän parhaassa bistrossa keittiömestarina. Etanat pannulle ja siihen ranskalaiset kylkeen. Muuta ei herkkuun tarvittu.

Lapsuuden makumuisto lämmittää yhä rantasalmelaisen Solitaryn ravintoloitsijan mieltä. Etelä-Savon sydänmailla Kuru Resortin yhteydessä toimiva ravintola Solitary avasi ovensa kaikelle kansalle syyskuussa 2022. Se kannatti.

Vuonna 2025 Solitary nousi Suomen 50 parasta ravintolaa -listalla kärkikymmenikköön. Se on kova temppu muutaman vuoden auki olleelta fine dining -ravintolalta, varsinkin kun äänestystulos oli alan ihmisten tekemä ja sijainti on kaukana kaupunkien sykkeestä.

”Kokki elää kiitoksista, ja Solitaryn rakettimainen nousu listalla lämmittää mieltä. Se on tunnustus kaikille ravintolaa tehneille ihmisille ja osoittaa, että elämää on myös isojen kaupunkien ulkopuolella”, Trémouille sanoo.

Solitary keskittyy alueen raaka-aineisiin ja kokkaa niistä näyttävästi ja ennakkoluulottomasti.

”Michelin-tähdistä en haaveile, mutta Michelinin tarkastajat ovat aina tervetulleita meille”, Trémouille kertoo.

Remi Trémouille syntyi Etelä-Ranskassa vuonna 1992. Kaksivuotiaana hän muutti suomalaisen äitinsä kanssa Suomeen. Trémouillen ollessa seitsemänvuotias he asettuivat Rantasalmelle, jossa elo jatkui metsästäen, kalastaen ja metsän antimia keräillen.

”Ranskaa en ehtinyt oppia isältäni mutta intohimon hyvään ruokaan kyllä. Äidinäiti Hilja Korhonen piti Kainuussa huolen sitä, että ruoka oli todella hyvää ja se tehtiin paikallisista raaka-aineista. Myös äitini oli hyvä kokki, joten sain kokin uralle mahtavat lähtökohdat”, Trémouille muistelee.

Trémouille jätti lukion kesken ja hakeutui armeijan jälkeen Savonlinnan ammattikouluun kokkilinjalle. Sittemmin työkokemusta on kertynyt niin Ylläksen rinneravintoloista kuin Helsingin Michelin-keittiöistä.

Farangissa työskennellessään Trémouille oli tavannut tulevan vaimonsa Lauran. Yhteisellä reppureissullaan he tutustuivat balilaiseen ravintoloitsijaan. Tremouille päätyi auttamaan tätä ravintolansa pyörittämisessä, ja visiitti Balilla venyi vuoden mittaiseksi.

Helsinkiin palattuaan Tremouille painoi hommia Olossa, Jordissa ja Askissa. Hän kaipasi takaisin ulkomaille ja työskenteli tovin Australian Sydneyssä. Suurkaupungin hälinä ei kuitenkaan tuntunut omalta, joten he muuttivat Lauran kanssa takaisin Suomeen.

”Ei meillä sen kummempaa suunnitelmaa ollut. Tein catering-firmassa kiinnostavia töitä. Sattuma puuttui peliin, kun Markus Heiskanen soitti vuonna 2020 ja kertoi uudesta Kuru Resortista Rantasalmella Järvisydämen naapurissa. Sinne kaivattiin pätevää kaveria vetämään ravintolaa”, Trémouille kertoo.

Trémouille pohti asiaa puolisonsa kanssa. Luonnonläheisyys, kunnan hyvät palvelut, pienet asuinkustannukset ja Saimaalla virinnyt optimismi houkuttivat, joten pariskunta päätti kokeilla elämää Rantasalmella.

”Lisäksi kokkina minua kiinnostivat ainutlaatuiset lähiraaka-aineet. Toimin aluksi palkattuna keittiömestastarina Kuru Resortissa. Elokuussa 2022 ostimme Lauran kanssa ravintolan liiketoiminnan ja avasimme Solitaryn.”

Uhkia

Osaavan henkilökunnan löytäminen 3 000 asukkaan Rantasalmelle on Solitaryn suurin haaste. Nuorten varaan on vaikea laskea, kun etelän kaupunkien vetovoima on suuri. Lisäksi elämä Rantasalmella on vaikeaa ilman autoa.

”Olemme tulleet työpaikalla auton hankinnassa niin paljon vastaan kuin mahdollista, mutta ilman autoa elämä työajan ulkopuolella on hankalaa, vaikka Savonlinna on vain puolen tunnin ajomatkan päässä ja Varkaus ja Mikkelikin lähellä”, Trémouille sanoo.

Kaikille Rantasalmi ja luonnon rauha eivät sovi.

”Ymmärrän sen hyvin, kun itse piti päästä näistä ympyröistä aikoinaan pois”, Trémouille kertoo.

Solitary on onnistunut pitämään töissä valtaosan sinne hakeutuneesta kansainvälisestä työvoimasta. Heidän osuutensa palkatuista on noin 85 prosenttia.

”Ne, jotka jäävät Solitaryyn, ovat hyvin motivoituneita”, Trémouille kiittelee.

Mahdollisuuksia

Solitaryn voima on läheltä tulevissa raaka-aineissa: riistassa, järvikalassa, luonnonantimissa ja pientilallisten tarjonnassa. Niitä Trémouille kehuu estoitta, ja ne tekevät kokin työstä Solitaryssa harvinaisen kiinnostavaa.

Keittiöön saatetaan saada paikallista maa-artisokkaa tai kriikunaa – usein ilmaiseksikin, kunhan niistä tehdään jotain hyvää.

”Solitary on koko Rantasalmen yhteinen asia, siltä ainakin tuntuu. Saimaan alueelta saan kaikkea hyvää keittiöön. Ostan usein keittiöön tavaraa, vaikka en tiedä, mitä niistä kokkaan. Siksi Solitaryssa ei kerrota esimerkiksi netissä, mitä seuraavana päivänä syödään. Eihän sitä tiedä, saadaanko ammuttua tarpeeksi majavaa tai rusakkoa. Haluan muutenkin pitää keittiön päivän tarjonnassa kiinni.”

Haasteita

Niin luonnon keskellä kuin Solitaryssa eletäänkin, pykälät ovat pykäliä. Trémouille yritti turhaan saada lupaa maa- ja metsätalousministeriölta räkättirastaiden hyödyntämiseen ruokana.

”Räkättirastaat ovat suurta herkkua Italiassa ja Kyproksella, missä niitä pyydystetään verkoilla. Suomessa niiden kaupallinen hyödyntäminen ei käy. Niitä kyllä ammutaan yleisesti, mutta ne on jätettävä hyödyntämättä. Hyvää ruokaa niistä saisi. Tämä tietysti koskee monia muitakin eläimiä”, Trémouille harmittelee.

Trémouille ei keskity luomuun. Hän tietää, että luomuun liittyy pientilallisille raskasta byrokratiaa ja itse merkkikin maksaa tuottajalle.

”Puhtautta raaka-aineessa on oltava, mutta sen ei tarvitse olla luomua. Etelä-Savossa tuottajat usein toimivat kuin luomutuotannossa, mutta merkkiä he eivät ole hakeneet. Näen kyllä toimitettavasta tavarasta, onko se kunnossa, oli se kukkakaalia, perunaa tai jotain muuta.”

Vahvuuksia

Solitaryn ruokafilosofia perustuu hyvin paikallisiin raaka-aineisiin, maailman makuihin ja eri maiden tekniikoihin Ranskasta Aasiaan. Kokkaamisessa Trémouille hyödyntää kokemuksiaan eri puolilta maailmaa ja toivoo, että ne myös maistuvat lautasella.

Solitaryn perusfilosofia ei ole avauksen jälkeen muuttunut, mutta ruoka on hieman suoraviivaisempaa kuin ennen. Myös aukioloaikoja on laajennettu.

”Olemme nykyään auki viikon jokaisena päivänä aamiaisella ja illallisella, jotta pystymme palvelemaan Kuru Resortin majoittujia paremmin. Minä vastaan keittiöstä, Laura salista. Yrittäjän vastuun jakaminen tuntuu hyvältä, sillä meillä molemmilla on omat vahvuutemme ja ne täydentävät hyvin toisiaan. Olemme hyvä tiimi.”

Lue myös: Helsingin ravintola Boreal on fermentoinnin tyyssija