Garden Helsingille myönnetty 35 miljoonan euron valtiontuki aiheuttaa närää kahden muun ison tapahtuma-areenahankkeen johtohenkilöissä.
Garden ei ole ainoa pääkaupunkiseudulle suunnitteilla oleva noin 20 000 katsojaa vetävä sisäareena. Silti se on ainoa, jolle valtio on myöntänyt tukea.
Suvilahti Areenan ja Arena 3.3:n edustajat edellyttävät valtiolta tasapuolisuutta tukipäätöksissään. Hankkeista Vantaan Arena 3.3. on jo jättänyt rakentamislupahakemuksen, joten se on Garden Helsinkiä pidemmällä.
Taka-Töölöön suunnitteilla olevalle Garden Helsingille myönnettiin ehdollinen valtiontuki hallituksen kevään 2025 puoliväliriihessä. Tapa, jolla valtiontuki junailtiin investointiohjelmaan herätti hämmennystä.
Gardenin tuki nousi listoille yllättäen ilman, että tuelle olisi ollut minkäänlaista hakuprosessia.
”Siellä oli kehysriihen muistiinpanoissa lyhyt maininta tästä tuesta. En itse tiedä, mistä aloite tällaiselle hankkeelle on tullut. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei sitä ole ehdottanut, eli se tuli ikään kuin yllätyksenä”, sanoo ministeriön rakennusneuvos Mikko Helasvuo.
Myös tuolloin liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerinä toiminut Sandra Bergqvist (r.) vahvistaa, että hän ei ollut tekemässä päätöstä Gardenin tukemisesta.
”Se tehtiin hallituksen kehysriihessä”, Bergqvist viestittää.
Garden Helsingin valtiontuki vaatii vielä budjettikäsittelyssä eduskunnan hyväksynnän sekä Euroopan komission hyväksynnän.
EU-notifiointia hallitus haki vasta tämän vuoden helmikuussa. Helasvuon mukaan asian valmistelu vei aikaa, koska lähtökohtana oli käytännössä vain yksi lause puoliväliriihen muistiinpanoissa.
Garden Helsingin takana olevan Projekti GH:n operatiivinen johtaja Emilia Ottela ei itse ollut vielä areenahankkeessa mukana, kun puoliväliriihipäätös tehtiin. Projekti GH:n hallituksen nykyinen puheenjohtaja, kokoomustaustainen Jan Vapaavuori oli tuolloin yhtiön hallituksen jäsen.
Pyysimme Vapaavuorelta kommenttia siihen, miten Gardenin valtiontuki päätyi investointiohjelmaan. Hän ohjasi vastauksen kuitenkin Ottelalle.
”Kyse on mittaluokaltaan niin suuresta investoinnista, ettei sitä ollut luontevaa käsitellä opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahojen kautta. OKM:n budjetissa ei yksinkertaisesti ole mahdollisuuksia tämän kokoluokan hankkeisiin. Vastaavanlainen tilanne nähtiin myös tänä keväänä yleisurheilun EM-kisojen tukikeskustelussa”, Ottela toteaa.
Helsinkiin haetaan yleisurheilun EM-kisoja vuodelle 2030. Hakuprojektille myönnettiin kevään 2026 kehysriihessä 10 miljoonan euron valtiontuki.
Ottela uskoo valtiontuen menevän läpi Euroopan komission seulan vaivattomasti.
”Tampereen areenahanke sai viime vuosikymmenellä niin ikään valtiontuen (18 m€), ja se notifioitiin myös EU:ssa. Sanotaan, että byrokratiaa on vielä jäljellä, mutta ei siinä mitään epävarmuutta pitäisi olla”, hän toteaa.
Valikoidut valtiontuet, jotka voivat vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristävät kilpailua, ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla kiellettyjä.
Valtiontuki voidaan kuitenkin sallia, jos se on perusteltua yleisen edun vuoksi. Garden Helsingin tuen EU-arvioinnissa pohditaan esimerkiksi sitä, onko yleisen edun mukaista saada pääkaupunkiseudulle ison kokoluokan sisätapahtuma-areena.
Tampereen areenan tukea perusteltiin muun muassa sillä, että vastaavia areenoita ei lähistöllä ollut.
Pääkaupunkiseudulla vastaavia hankkeita on Garden Helsingin lisäksi kaksi muutakin.
Projekti GH:n Emilia Ottela ei pidä tätäkään esteenä Gardenin valtiontuen hyväksymiselle:
”Eri suunnitteluasteilla olevien hankkeiden toteutumisesta tai niiden mahdollisesta investointitukikelpoisuudesta on vaikea, käytännössä mahdotonta, tehdä arvioita tässä vaiheessa. On selvää, että kilpailutilanne on yksi komission arviointikriteereistä, mutta sitä ei tarkastella pelkästään paikallisena ilmiönä, vaan osana laajempaa EU-tason markkinaa”, Ottela sanoo.
Sekä Vantaan Arena 3.3:n hankejohtaja Pepe Perkiö että Suvilahti Areena Oy:n toimitusjohtaja Timo Nieminen odottavat, että hankkeita kohdellaan tasapuolisesti.
”Tulemme varmasti hakemaan tukea, kun aika tulee”, toteaa Nieminen.
Miljoonien eurojen kysymys siinä vaiheessa onkin, että miten haet tukea, joka ei ole haettavissa?
”Tämä on nyt vähän tällainen kysymys, johon ei virkamies voi varsinaisesti vastata. Tämä tuki ei ole tullut virkamiesehdotuksesta, vaan se on poliittisesti päätetty. Ja tuota… Ei tälle ole olemassa mitään virallista reittiä. Näin voisi todeta”, OKM:n Mikko Helasvuo sanoo.
Lauantaina julkaistussa Vantaan Sanomien artikkelissa käsitellään pääkaupunkiseudun areenahankkeita perinpohjaisesti (maksullinen).
