Taivaalla pörräävät ja kameralla varustetut droonit ovat olleet viime vuosina tuttu näky kesäisissä ulkoilmatapahtumassa ja varsinkin festivaaleilla. Useimmiten niillä halutaan välittää juhlatunnelmaa sosiaalisen median kanaviin tai tallentaa kuvamateriaalia myöhempää käyttöä varten.
Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että samalla saatetaan syyllistyä ilmailurikokseen. Jos drooni painaa yli 250 grammaa tai se on varustettu kameralla, on sen käyttäjän rekisteröidyttävä operaattoriksi. Hänen on lisäksi läpäistävä teoriakoe, jossa käydään läpi droonin lennättämisen pelisäännöt.
Isommissa yleisötapahtumissa droonien lennättäminen on kielletty jo turvallisuussyistä, sillä teknisen vian tai lentäjän virheen takia yleisön joukkoon putoava alus voi tehdä pahaa jälkeä. Viime kuukausien uutisointi on nostanut esiin myös mahdolliset hybridiuhat.
Halpa hupi houkuttaa
Droonit ovat pörränneet vuosia myös Seinäjoella kesäkuun lopulla järjestettävillä Provinssi-festivaaleilla.
Festivaalilla on sopimukset muutamien kuvaajien kanssa, joilla on ilmakuvauksiin asianmukaiset luvat. Törnävänsaaren ilmatilassa on kuitenkin havaittu festivaalien aikaan myös muita drooneja, jotka on useimmiten laitettu matkaan tapahtuma-alueen välittömästä läheisyydestä.
Festivaalijohtaja Ville Koiviston mukaan ilmiö alkoi yleistyä vuosikymmenen vaihteen jälkeen, kun droonien hinnat laskivat ja lennättämisestä tuli entistä useamman ajanvietettä.
”Samalla aloimme oivaltaa, että niihin liittyy yleisön kannalta myös tapaturma- ja vahinkoriskejä. Olisi suoranainen ihme, jos drooni ei pudotessaan osuisi yhteenkään festivaalikävijään”, Koivisto kertoo.
Provinssi alan etujoukoissa
Viime kesänä tätä luvatonta lennätystä päätettiin hillitä Securitaksen Validrone-palvelun avulla. Kyseinen valvontapalvelu tunnistaa droonien ohjaussignaalit ja paljastaa samalla myös lentäjän sijainnin.
Koiviston mukaan tulokset olivat hyviä. Drooneja näkyi ilmassa aiempaa vähemmän ja valvontateknologia sai kiitosta myös esiintyjien puolelta.
”Etenkin ulkomaisten esiintyjävieraiden turvallisuushenkilöstöltä tuli kehuja, sillä olimme tässä kohtaa selkeästi etujoukoissa. Monissa maissa drooniriskeille aletaan heräillä vasta nyt, kun niitä koskeva uutisointi on lisääntynyt”, festivaalijohtaja toteaa.
Jatkossa lennätystä saattavat rajoittaa myös tiukentuvat kuvauskäytännöt ja yksilönsuoja. Moni artisti on jo kieltänyt keikkataltioinnit ja yleisön kännykät kerätään talteen jo sisääntuloporteilla. Se voi tietää jossain vaiheessa loppua myös ulkoilmatapahtumien ilmakuvauksille.
”Meillä kyse on ennen kaikkea tapahtuman turvallisuudesta. Toisaalta myös yleiset asenteet ovat muuttuneet. Taivaalla pörrääviin ilma-aluksiin suhtaudutaan nyt huomattavasti epäilevämmin kuin pari-kolme vuotta sitten”, Koivisto lisää.
Kiinnijäämisriski kasvaa
Securitaksen myyntipäällikön Mika Aron mukaan Provinssin kaltaisiin droonihaasteisiin törmätään monissa muissakin yleisötapahtumissa. Niitä näkee väkijoukkojen yläpuolella edelleen, vaikka lennättämiseen tarvitaan Traficomilta haettu lupa ja tarkasti laadittu lentosuunnitelma.
Lentokieltoalueita ovat myös kriittisen infrastruktuurin ja muun muassa lentokenttien ympäristöt.
”Valvonta ja luvattomasti operoivan lentäjän löytäminen on kuitenkin haastavaa. Drooni sujahtaa laskeutumisen jälkeen nopeasti reppuun ja lentäjä saattaa kadota saman tien väkijoukkoon tai kokonaan muihin maisemiin”, Aro toteaa.
Securitaksen Validrone-valvontajärjestelmä ei sinällään estä droonin luvatonta lennättämistä, mutta se lisää huomattavasti lentäjän kiinnijäämisriskiä.
”Kun havaitsemme ilmatilassa olevan vieraan droonin, pystymme paikantamaan ohjaussignaalin lähtöpaikan. Samalla löytyy ja paikantuu myös lentäjä”, Aro kertoo.
Luvaton lentely voi käydä lentäjälle myös kalliiksi. Seurauksena on aina sakkorangaistus ja myös drooni voi mennä takavarikkoon.
