Tekoäly tekee mainoksia ennätyshalvalla – mitä se tekee ravintolan brändille?

Yhä useampi yritys hyödyntää tekoälyä markkinoinnissaan. Savonlinnalaisravintolan mainos nosti ilmiön näkyvästi esiin ja herätti vilkkaan keskustelun siitä, missä vaiheessa säästö muuttuu yrityksen imagolle haitaksi.

Alienmuikkuja, lohikeitto havuneulasilla, Pieksämäen aseman WC-tiloissa kasvatettuja savolaisia sokeritoukkia, kaktuksilta näyttävät täytetyt paprikat ja limapötköranskalaiset.

Tällaiselta näyttäisi Reilu-ravintoloiden Kesäpuffan ruokalista, jos se koostettaisiin viestipalvelu Threadsin kommenttien perusteella.

Sosiaaliseen mediaan postattu mainos on herättänyt vilkasta ja kriittistä keskustelua tekoälyllä tuotetuista mainoksista. Se on julkaistu Uusi-Saimaa-lehdessä, joka on ravintolayrittäjien rahoittama ilmaisjakelulehti.  

Keskusteluketju on kerännyt satoja kommentteja ja yli 21 000 näyttökertaa. Julkaisun saatesanoissa todetaan, että ”tämän lehtimainoksen perusteella en olisi vielä huolissani siitä, että AI vie graafisen alan työpaikat”.

Reilu-ravintola ei halunnut kommentoida mainosta Avecmedialle.

”Mainos meni yli”

Reilu-ravintola ei ole ainoa yritys, joka on valjastanut tekoälyn mukaan talkoisiin.

Aalto-yliopiston markkinoinnin professori Johanna Frösénin mielestä mainoksessa on menty metsään jo ennen tekoälyn varsinaista käyttöönottoa.

”Ensimmäinen haaste on se, että kuluttajaa on lähdetty tietoisesti johtamaan harhaan esittämällä tuotekuvissa jotakin muuta kuin oikeaa tuotetta. Se on tie, joka helposti helposti itseään vastaan”, Frösén summaa.

Toisaalta Frösénin mukaan voi olla aiheellista kysyä, onko tässä tapauksessa erehtymisen vaara todellinen. Esimerkiksi kuvissa näkyvät kalat eivät muistuta todellista ruokaa.

”Ei kukaan varmasti odota todellisuudessa saavansa katkaravun näköisiä silakoita. Sillä tavalla mainos meni nyt yli.”

Kuvituskuvia tai muokattuja kuvia on käytetty ravintoloidenkin mainoksissa jo ennen tekoälyn tuloa.

”Muokkausten tavoitteena on yleensä tehdä tuotteesta houkuttelevamman näköinen. Tässä mainoksessa ruoka ei kuitenkaan näyttänyt ruoalta”, Frösén huomauttaa.

”Mikäli tavoitteena oli kertoa uudesta konseptista, samaan tavoitteeseen olisi päästy myös totuudessa pysyen yksinkertaisesti listaamalla ruuat sanallisesti. Tai vaikka ottamalla itse kännykkäkameralla kuva buffetpöydästä. Kustannukset olisivat varmasti olleet melko samat, eikä vaikuttavuuskaan todennäköisesti olisi ainakaan kärsinyt.”

Mahdollisuuksia ja sudenkuoppia

Tekoäly mullistaa monta eri alaa. Se tarjoaa valtavia mahdollisuuksia, mutta myös sudenkuoppia.

Brändiasiantuntija Frösén sanoo, että kuluttajat kyllästyvät nopeasti tekoälyn tekemään sisältöön.  

”Kuluttajat ovat jo aika hyviä erottamaan, mikä on AI:n tuotos ja mikä ei.”

Hänen mukaansa ilmassa saattaa tällä hetkellä olla innostusta, kun yhtäkkiä kuka tahansa voi saada ainakin jonkinlaisen graafisen esityksen aikaan nopeasti hyvinkin pienin kuluin. Hyöty katoaa kuitenkin nopeasti, kun kuluttajat kyllästyvät tekoälyn tuottamaan kuvastoon – ja pahimmillaan tuntevat itsensä petetyiksi.

Frösénin mukaan tekoälyn käytöstä mainonnassa on toki paljon hyviäkin esimerkkejä: esimerkiksi monet kiinteistövälittäjät käyttävät nykyään tekoälyä sisustuskuvien luomisessa paitsi läpinäkyvästi myös kustannustehokkaasti.

“Geneerinen tekoälykuvasto jää kilpailutilanteessa helposti ihmisen tekemien oivallusten varjoon.”

Voisiko aidosti omaperäinen visuaalinen ilme olla jopa kilpailuetu? Kyllä ehdottomasti, vastaa Frösén.

Huumoria mukaan

Markkinointikustannukset voi pitää matalalla monella eri tavalla. Frösén mainitsee esimerkin mökkinsä lähistöllä sijaitsevasta kalasavustamosta, jonka omistajalla oli tapana postata perjantaisin sosiaaliseen mediaan yksinkertainen, kännykkäkameralla kuvattu esittely siitä, mitä tiskissä kulloinkin oli tarjolla.

“Tämä on mielestäni hyvä esimerkki varsin pienin resurssein toteutetusta, silti kohderyhmän hyvin tavoittavasta informatiivisesta mainonnasta, joka jätti yrityksestä välittömän ja sympaattisen kuvan.”

Frösénin mukaan juuri tällaiset aidot ja persoonalliset ratkaisut jäävät asiakkaiden mieleen paremmin kuin geneerinen tekoälykuvasto.

”Huumoriakin voi käyttää, mutta annettu lupaus on pidettävä.”

”Jäljet ovat aika lyhyet”

Matkailu – ja Ravintolapalvelut Mara ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi ei ota kantaa sinänsä Reilu-ravintoloiden mainokseen, mutta pohtii hänelle sinänsä uutta ilmiötä yleisesti.

”Jäljet ovat aika lyhyet, jos mainonta ei ole totuudenmukaista. Harhaan johtaminen ei ainakaan lisää asiakastyytyväisyyttä tai lisää todennäköisyyttä, että asiakas palaisi uudelleen”, Lappi pohtii.

Lappi muistuttaa Mainonnan eettisestä neuvostosta. Se antaa lausuntoja siitä, onko mainos tai muu menettely kaupallisessa markkinoinnissa hyvän tavan mukaista vai ei.

Mainonnan eettisen neuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja siitä, onko mainos tai muu menettely kaupallisessa markkinoinnissa hyvän tavan vastaista tai tunnistettavissa markkinoinniksi.

Lappi sanoo sinänsä ymmärtävänsä, että varsinkin pienet ravintolayrittäjät yrittävät karsia kustannuksia vaikeassa tilanteessa.

”Kustannukset ovat kasvaneet, esimerkiksi raaka-aineet ovat 30 prosenttia kalliimpia kuin ennen koronaa. Voi sanoa, että kaikki muu on noussut paitsi kysyntä.”