Ravintola-alan haasteet jatkuvat edelleen. Jatkuva raaka-aineiden hintojen nousu vaikuttaa merkittävästi ravintoloiden kannattavuuteen. Samalla inflaatio, YEL-maksujen nousu ja verotuksen muutokset vaikeuttavat ravintoloiden pyörittämistä merkittävästi.
Samaan aikaan kuluttajien ravintolakäynnit ovat vähentyneet ja yleinen luottamus talouteen on heikkoa. Kotitalouksissa karsitaan ensin vapaa-ajan menoista, ja se on vaikuttanut hyvin paljon ravintolavierailuihin kuluneen kesän ja kevään aikana.
Olisiko jo aika tehdä ravintoloiden arvonlisäveroille jotain ja keventää ravintoloissa nautittujen palveluiden ja tuotteiden verotusta? Etenkin alkoholiverotuksen tarkistaminen olisi paikallaan. Nykyään kokonaisalkoholin määrästä vain noin 10 prosenttia myydään ravintoloissa valvotuissa olosuhteissa.
Samalla alaa vaivaa jatkuva työvoimapula. Monella paikkakunnalla on haastavaa löytää osaavia kokkeja ja tarjoilijoita sekä esihenkilöitä. Alan houkuttelevuutta vähentää se, että työ on fyysisesti raskasta, työajat haastavia ja palkkataso matala. Julkisuuteen ajoittain nousevat negatiiviset asiat, kuten heikot työolot ja työntekijöiden huono kohtelu työpaikoilla heikentävät osaltaan alan vetovoimaisuutta.
Alan houkuttelevuutta on parannettava esimerkiksi työoloja ja palkkausta parantamalla ja urapolkua selkeyttämällä.
Olisiko myös meidän alan tekijöiden syytä muuttaa omaa tekemistämme positiivisemmaksi ja tuoda paremmin esille, kuinka hieno tämä ala on ja kuinka paljon alalla on mahdollisuuksia kehittyä ja luoda erilaisia työuria? Kertoa alan opiskelijoille monipuolisista uramahdollisuuksista ja siitä, kuinka ala on kansainvälinen ja luova. Kuinka kaikille varmasti löytyy se oma paikkansa alalla.
On syytä pohtia, onko meidän koulutuksemme tällä hetkellä ajan tasalla, jotta saamme ravintoloihin koulutettua oikeanlaisia työntekijöitä. Vastaavatko uusien valmistuneiden työelämätaidot työnantajan vaateita? Onko koulutus liian teoreettista, jolloin käytännön taidot jäävät liian pieniksi?
Jos yritysten ja kouluttajien välinen yhteistyö ei ole tarpeeksi kiinteää, ei välttämättä tule tarpeeksi tietoa siitä, millaisia tarpeita kentällä on. Monesti opiskelijat lähtevät liian aikaisin harjoitteluihin kentälle, eikä ravintoloissa ole aina tarpeeksi aikaa kouluttaa heitä. Silloin harjoittelijat päätyvät helposti tekemään hanttihommia, kuten tiskausta ja muita helppoja hommia, eikä sellaisen harjoittelun jälkeen mielikuva alasta ole se paras mahdollinen.
Markku Ojala
puheenjohtaja, Suomen Keittiömestarit
Lue myös: Kolumni: Vaadin muutosta tapaan, jolla media Suomessa käsittelee ravintolakulttuuria
