Juttu on osa Aromin Tiskillä-sarjaa, jossa julkisuuden henkilöt kertovat kokemuksiaan ja näkemyksiään ravintoloista ja asiakaspalvelusta. Vuorossa on koomikko ja näyttelijä Sami Hedberg.
Sami Hedberg jäi keikkatauolle stand up -kiertueensa jälkeen joulukuussa. Vuodesta 2024 on luvassa työntäyteinen, muun muassa käsikirjoitusten ja sisällöntuotannon parissa. Töiden lomassa Hedberg aikoo antaa itselleen aikaa myös nautiskeluun, kuten illallisiin ystävien kanssa.
Käytkö usein ravintoloissa?
Olen vähän sellainen nautiskelijapersoona ja käyn ravintoloissa aika usein. Korona-aikana ravintolakäynteihin tuli pakotettu tauko, jonka jälkeen vapaa-aikani on ollut työkiireiden takia vähissä. Sillä välin pääkaupunkiseudulle on tullut paljon uusia ravintoloita, joissa en ole ehtinyt käydä, ja joihin pitää mennä tutustumaan. Ravintolakäynti on minulle nautinto, mutta myös sosiaalinen tapahtuma.
Mitkä ovat suosikkiruokiasi ja -juomiasi ravintolassa?
Olen vahvasti Italia- ja viini-ihminen ja oikea herkuttelija, jos sille päälle ryhdyn. Ihan joka viikko ei ehdi ravintoloissa käydä, joten se on sellainen spesiaalijuttu ja herkkuhetki, jolloin on kiva ottaa vähän arvokkaampaa viiniä, kuten hyvää baroloa tai amaronea.
Jos listalla on itse tehty tiramisu, niin minun on pakko kokeilla se. Olen kerran saanut Italiassa niin hyvän tiramisun, että siihen aina pitää verrata. Lapissa taas kunnon poronkäristys on ihan ykkönen. Aitoon voihin ja maitoon tehty perunamuusi, jossa on vähän sattumia seassa, ja siihen kylkeen suolakurkkuja ja metsästä poimittu puolukkasurvos, niin onhan se kova.
Minne palaat aina asiakkaaksi?
Olen kotoisin Helsingin Lauttasaaresta, ja siellä lapsuudestani asti on ollut ravintola Casa Mare. Casa Maren Nikos (Nikolaos Gkotzampasis) voitti pari vuotta sitten Pro-palkinnon parhaana asiakaspalvelijana, ja ihan syystä. Siellä on aina erittäin lämmin vastaanotto.
Kiertueilla on muutamia lounasravintoloita, joissa pyrin aina pysähtymään. Esimerkiksi Tertin kartano on aika kiva paikka Kuopiontien varrella. Keikkatyöläisenä Manalasta on tullut yksi vakiopaikoistani Helsingissä, kun siellä on keittiö niin pitkään auki. Siksi siitä on tullut taiteilijoiden ja esiintyjien suosikki.
Mihin viet kaverisi syömään?
Veisin heitä mielelläni enemmänkin syömään, ja toivottavasti keikkatauko sen sallii. Olen tiiliseinien ja tunnelmallisen miljöön ystävä, ja aika usein etsin paikan, josta saa varata oman kabinetin. Jos näen viinikellarin, jossa on kynttilät viinitynnyrin päällä, niin olen aika lähellä varausta. Tykkään itsekin sisustaa ja pidän siitä, että tilassa on hyvä tunnelma.
Millainen asiakaspalvelu sytyttää?
Ne ovat loppujen lopuksi aika pieniä asioita, jotka ovat minulle tärkeitä, kuten se, että asiakas huomioidaan heti sisään tullessa ja lähtiessä. Vaikka olisi kiire, niin voi silti huomioida katsekontaktilla ja tervehdyksellä. Itsellänikin on paljon kokemusta asiakaspalvelusta, sillä olen ollut hotellissa seitsemän vuotta töissä. Kokousisännän työssä tuli opittua, kuinka tärkeää on asiakkaan kohtaaminen ja ne pienet asiat.
Mikä on paras ravintolamuistosi?
Kahden Michelin-tähden ravintola Oriole Chicagossa teki vaikutuksen heti kättelyssä. Sisäänkäynti oli ihan tavallisella jenkkiläisellä kujalla kerrostalojen keskellä. Sieltä avautui ovi vaatimattomaan aulaan, jossa oli vanha metallinen työmaahissi. Meidät otti vastaan tyylikkäästi pukeutunut hovimestari, ja kun pöytämme oli valmis, koko takaseinä aukesi lattiasta kattoon ja eteemme avautui 30-paikkainen ravintolasali valkoisine liinoineen: upea avokeittiöravintola, johon mentiin kuin salakapakkaan. Se oli todella hieno ja ainutlaatuinen kokemus.
Jos voisit matkustaa ajassa taaksepäin, mihin ravintolaan menisit?
Olen historian ystävä, joten menisin Itävaltaan Wieniin vuonna 1447 perustettuun ravintola Griechenbeisliin. Olen käynyt siellä kerran, ja siellä on yksi huone, jonka katto on täynnä historiallisia nimikirjoituksia Karl Marxista Beethoveniin. Siellä on myös Mozartin nimmari, ja hänen kanssaan olisi mukava syödä vähän wienerschnitzeliä, ottaa pari viinilasillista ja jutella musiikista ja elämästä.
Oletko joskus pettynyt ravintolassa?
Viimeisen 30 vuoden aikana Helsingin ravintoloissa on tapahtunut ihan huikea muutos. Kun ennen oli vain jokunen pihvipaikka ja ketjuravintoloita, nyt olemme skandinaavisen keittiön huippuosaajia. Todella harvoin tulee pettymyksiä. Toisaalta olen myös se asiakas, joka ei pysty edes lähettämään pihviä takaisin, jos se tulee liian kypsänä pöytään.
Suurin pettymys oli ulkomailla, kun haistoin heti, että pihvi on pilaantunut. Tarjoilija ei kuitenkaan myöntänyt sitä, otti lautasen takaisin ja tokaisi, että sinä et varmaan syö sitten mitään. Tuollaista jos tapahtuu, niin pitäisi osata pahoitella ja hyvitellä. Vaihdoimme sitten ravintolaa.
Missä syöt keikkamatkoilla?
Keikkamatkailu on pitkälti huoltoasemilla pysähtymistä. Jos matkan varrella on pieniä kahviloita tai lounasravintoloita, missä tarjotaan kotiruokaa ja itse leivottua pullaa, niin se on aina hieno juttu.
Mitä syöt grillillä?
Kyllä se on porilainen jahtisiivulla ja kaikilla mausteilla – ja maito. Grillit huurussa -ohjelmaa tehdessä käytiin kolmessa vuodessa 136 grilliä läpi. Parhaita ovat paikat, joissa tehdään itse majoneesit ja kastikkeet ja käytetään tuoreita raaka-aineita. Mitä vähemmän pakasteita, sen parempi. Se on yksinkertainen resepti parempaan grilliruokaan.
LUE MYÖS: Krisse Salminen ei halua tarjoilijan liimautuvan pöytään, mutta tykkää jos lempiviini muistetaan
