Yleensä laadukkaan viinisadon kypsyminen uusien köynnösten istuttamisen jälkeen ottaa aikaa, mutta Nauvossa onnistuttiin heti.
”Saimme hyvälaatuisen taimiston, koska heti ensimmäisen sadon rypäleistä tuli ihan mielettömän makuisia. Maussa on suklaata, lakritsia, chiliä ja mustaa marjaa. Kuoresta tuli poikkeuksellisen paksu”, Chateau Nagun viinitilaa puolisonsa Annika Haapmanin kanssa pyörittävä Herman Haapman kertoo Avecille.
Muissa Pohjoismaissa Cabernet Sauvignonia ei Haapmanin mukaan ole vielä viljelty, vaikka esimerkiksi Ruotsi on Suomea edistyneempi viinimaa.
Vuonna 2022 perustetulla Chateau Nagu -tilalla on puoli hehtaaria kasvihuoneita. Niissä kasvaa 3 000 jaloviiniköynnöstä, ja ensi vuonna tulee 2 000 köynnöstä lisää.
”Seuraavana vuonna viiniä saadaan jo 500–1 000 litraa, parin vuoden päästä 5 000 litraa ja viiden vuoden päästä kymmenen tuhatta litraa”, Haapman ennustaa.
Chateau Nagu haluaa profiloitua vihreäksi vaihtoehdoksi. Edellinen omistaja oli lämmittänyt kasvihuoneita raskaalla polttoöljyllä, mutta nyt lämmitys hoituu aurinkoenergialla. Aurinko lämmittää kasvihuoneen jo huhtikuussa 20-asteiseksi. Kasvukausi jatkuu pitkään.
”Kasvuympäristö on parempi kuin esimerkiksi Bordeaux’ssa”, Haapman sanoo ja korostaa pitkää kasvukautta kilpailuetuna: rypäleet keräävät itseensä enemmän mineraaleja ja makua. Kasvihuoneessa sade ei pääse rypäleiden niskaan.
Chateau Nagun tiloissa ei ole vielä kypsytyslaitteistoa, joten ensimmäinen Cabernet Sauvignon -sato kypsytellään Noita Wineryn tiloissa Fiskarsissa. Kahdenkymmenen tammitynnyrissä vietetyn kuukauden jälkeen viini pullotetaan.
Luksustuote
Ensimmäisestä sadosta tulee alle sata pulloa, ja ne myydään lähinnä keräilijöille. Kappalehinta voi nousta jopa 1 500 euroon.
Kuluttajahinnat putoavat tuotantovolyymin kasvaessa, mutta jatkossakin pullollisen ulosmyyntihinta tulee pysymään sadan euron yläpuolella. Tuotantokustannukset ovat korkeat ja suomalaisen työvoiman käyttö maksaa.
Tuotetta voidaan tehdä lähestyttävämmäksi lisäämällä valikoimaan puolikas tai kahden desilitran pullo, Haapman miettii. Perimmäinen fakta on kuitenkin se, että Chateau Nagussa tehdään luksustuotetta.
”Suomessa on paljon hyvätuloisia ihmisiä, ja he ovat ensisijaista kohderyhmäämme”, Haapman sanoo.
Viinitilan yhteyteen rakennetaan Paratiisi-nimistä taidekeskusta, ja siellä Haapmanien on tarkoitus järjestää viinitastingeja. 1600 neliömetrin kokoisen taidekeskuksen on määrä avautua juhannuksena.
Chateau Nagussa viljellään kuutta rypälelajiketta. Cabernet Sauvignonista, Merlotista ja Pinot Noirista tehty sekoitus onnistui Haapmanin mukaan loistavasti.
”Blendin Brix-luku eli sokeriprosentti oli keskiarvoltaan 23. Parhaat rypäleet ylsivät 26:een, joka on huippuviinin tasoa”, Haapman iloitsee.
Teossa on myös Riesling-rypäleestä tehty makea jälkiruokaviini, johon on käytetty ranskalaista jalohomekantaa.
Koska Suomea ei ole määritetty EU:n viinituottajamaaksi, suomalaista rypäleviiniä ei saa myydä viininä. Haapman uskoo ja toivoo hallituksen vievän asiaa eteenpäin niin, että Suomesta tulee tuottajamaa vuonna 2028. Lue lisää tästä artikkelista: Suomalaisen viinipullon etiketissä ei saa lukea viini – vielä ainakaan
LUE MYÖS: Suomessa onnistuttiin viljelemään aprikooseja – ja niistä tuli melkoisia möhkäleitä
