Helsingissä on kasvava ravintolailmiö. Enää ei ole epätavallista, että ravintola ilmoittaa verkkosivuillaan huonekalujen brändin, sisustussuunnittelijansa, tai että pöytävarauksen voi tehdä suoraan taideteoksen äärelle.
Ruoka ja design kietoutuvat yhteen, kertoo yliopistonlehtori Sami Koponen Helsingin Uutisille. Helsingin yliopiston lehtori on tutkinut ruoan kulutusta ja ravintolakulttuuria.
”Hyviltä ravintoloilta odotetaan usein kokonaisvaltaista tarinankerrontaa, jossa ruoka on vain yksi osa”, hän sanoo.
Ravintola voi käyttää designia keinona kertoa itsestään ja arvoistaan, hän lisää.
Helsingin ravintoloista esimerkiksi Cafe Savoy, Teller, Finnjävel ja Boulevard Bar & Seafood kertavat nettisivuillaan, kuka sisustussuunnittelija tai suunnittelutoimisto on vastannut ravintolan sisustuksesta.
Cafe Savoyn nettisivuilla on kokonainen välilehti, jossa esitellään ravintolan designia. Välilehdellä kerrotaan myös ravintolan arvoista, yhdessä sisustusvalintojen kanssa.
Kalusteet, materiaalivalinnat, suunnittelija ja taideteokset kuvaillaan omina osioinaan.
Ravintola kertoo sivuillaan tarinamaisesti, miksi erilaisiin sisustusratkaisuihin on päädytty.
Ravintola Tellerissä pöydän voi varata suoraan seinillä olevien taideteosten ääreltä ravintolan loungesta. Sosiaalisesta mediasta voi helposti huomata, että moni Tellerin asiakas haluaa juuri Stefan Bummin taideteokset osaksi täydellistä Instagram-kuvaansa.
Ravintola kertoo nettisivuillaan, että suunnittelutoimisto ja sisustusarkkitehti ovat ”auttaneet ravintolaa sen brändistrategiassa”.
Ravintolan taideteokset on esitelty ravintolan sivuilla.
”Löysimme ne (seinällä olevat suuret taideteokset) kun matkustimme aurinkoisessa Mallorcassa”, ravintolan omistajat kertovat nettisivuillaan kahdesta taideteoksesta.
Teller kysyy myös verkkosivuillaan: ”Oletko miettinyt mistä hankimme kauniit kukkamme?” Tämän jälkeen on kerrottu luonnollisesti kukkien tarkka ostopaikka.
Ravintola Finnjävel kertoo sivuillaan, että sisustus on astioita ja esineitä myöten tunnettujen muotoilijoiden ja arkkitehtien käsialaa.
Koposen mielestä designin ja ruoan kietoutuminen toisiinsa on osa laajemmin vuosikymmenten aikana tapahtunutta kehitystä.
”Raja-aidat aiemmin enemmän erillään olleiden yhteiskunnallisten lohkojen välillä hälvenevät.”
”Esimerkiksi taide sekä ei-taide tai kaupallisuus. Tiede ja taide. Ravintolakenttä sekä design ja taide”, hän luettelee.
Hän kertoo, että viime vuosina maailmalla ja myös Helsingissä on ollut muutakin liikehdintää ravintolan, taiteen ja designin rajapinnoilla.
”Tätä esimerkiksi Kozeen Shiwanin tekemiset kuvaavat.”
Shiwanin The Room- ravintola pyrkii tarjoamaan kokonaisvaltaisen elämyksen kaikille aisteille. Minimalistinen sisustus, hämärä valaistus ja eteerinen taustamusiikki ovat osa tarkkaan mietittyä kokonaisuutta.
Michelin-ravintola The Roomin annokset ovat taiteellisia, ja osa niistä tarjotaan myös taideteoksia muistuttavista astioista.
Näyttävät annokset ovat yksi tapa saada huomiota esimerkiksi Instagramissa.
”Mutta ravintolan sisustuksella ja designilla voi yhtä lailla kerätä huomiota”, Koponen sanoo.
Hän kertoo myös, että tiettyjen ravintoloiden kuluttajajoukossa ja designista ja taiteesta kiinnostuneissa kuluttajissa on paljon yhtäläisyyksiä. Se osaltaan mahdollistaa huomion keräämiseen ravintolalle designin ja sisustuksen kautta.
”Design ja taide ovat yleisesti ottaen arvokkaaksi koettuja asioita kulttuurissamme. Liittämällä näitä ravintolaan voidaan pyrkiä nostamaan ravintolan kulttuurista arvostusta.”
Katajanokalle aukesi kesäkuussa uusi ravintola Luppo.
Kun ravintolasta otettiin yhteyttä Helsingin Uutisten toimitukseen, viestissä kerrottiin jopa tarkemmin Artekin tuoleista ja skandinaavisesta sisustuksesta kuin itse ruoasta.
Tunnetusti myös merkittävä joukko turisteja tulee Suomeen ja Helsinkiin design mielessään, Koponen sanoo.
”En lähde arvelemaan ravintoloiden motiiveja, mutta voi ajatella, että designiin panostaminen on yksi keino houkutella kyseisiä turisteja juuri omaan ravintolaan.”
