Tarja Palomäki, 62, oletko tämän ajan Sedu Koskinen?
”En ole, ihan oma itseni olen”, Palomäki hymähtää Helsingin Uutisille. Hän on kuullut viittauksen Onneloistaan tunnettuun ravintolayrittäjään aiemminkin.
Palomäestä on tullut ravintolamoguli, jonka ravintoloissa juodaan, syödään, tanssitaan diskopallon alla ja pöytien päällä – ja pariudutaan.
”Seuraahan ravintoloista tullaan hakemaan. Sitä kaikki lopulta haluaa, Palomäki toteaa yli 30 vuoden kokemuksellaan ravintolaelämän ytimestä.”
Palomäki omistaa sekä yhdessä sisarensa kanssa että itsenäisesti yritykset, jotka pyörittävät niin Helsingin kuin Tampereen Rymy-Eetuja, legendaarista Storyvilleä sekä Hietalahden ravintola Maljaa.
Viimeisin tulokas ravintolaperheessä on kauppakeskus Triplan kesäterassi Hard Day’s Night.
Palomäki sanoo kasvaneensa ravintoloissa.
Isä Jorma Railonkoski oli aikoinaan perustamassa noin kymmentä ravintolaa eri puolille Helsinkiä.
Tunnetuin niistä lienee 33 vuotta sitten perustettu Storyville, joka koki muutoksen Palomäen isän kuoltua vuonna 2022.
Nyt paikka ei ole enää pelkkä jazz-klubi. Etenkin Storyvillen diskolauantait houkuttelevat 40–60-vuotiasta bilekansaa.
Palomäki sanoo, ettei ohjelmapolitiikan muutos ei olisi onnistunut isän eläessä.
”Hän tykkäsi itse niin paljon jazzista. Osa asiakkaistakin on ollut sitä mieltä, että jazzia pitäisi olla enemmän.”
Palomäki kertoo ottaneensa diskoillat ohjelmistoon taloudellisista syistä.
”Perinteinen asiakaskunta alkoi yksinkertaisesti olla niin vanhaa.”
Keski-ikäisten diskopaikalle sen sijaan näyttää olevan selvästi kysyntää.
Toiset kymmenkunta ravintolaa isä perusti yhdessä tyttäriensä kanssa.
Ravintoloita on tullut ja mennyt, Palomäki toteaa, mutta 18 vuotta sitten perustetun Oktoberfest-teemaisen Rymy-Eetun konsepti on pysynyt samana vuodesta toiseen.
Paikka tunnetaan myöhäisillan bilepaikkana, jossa bilebändien tahdittama meno yltyy pöydillä tanssimiseksi.
”Omalla vastuulla”, ravintoloitsija huomauttaa.
Hietalahdenrannan Malja taas pyrkii erottumaan monipuolisena viihdekeitaana, jossa on tarjolla ruokaa, hienoja drinkkejä, aurinkoterassi meren äärellä ja jättiscreeni, jolta katsellaan klassikkoelokuvia, jääkiekkoa, jalkapalloa ja vapaaottelua.
Ravintoloitsijan näkövinkkelistä perinteikkäät ravintolat ovat siinä mielessä parempi bisnes, että niissä käyvillä asiakkailla on rahaa ja halua juoda alkoholia vapaailtanaan.
Nuorempi asiakaskunta taas ottaa pohjia kotona, ravintolan tiskiltä ostetaan 1–2 juomaa.
Palomäki ei näe, että ravintoloissa käyvien nuorten alkoholinkäyttö olisi merkittävästi vähentynyt.
”Heillä vain on vähemmän rahaa käytettävänä kuin vanhemmilla asiakkailla.”
Ravintoloissa kasvaneella Palomäellä ei tuota ongelmaa ollut.
”Käytännössä olen ollut ilmaisen viinan äärellä 18-vuotiaasta alkaen”, Palomäki naurahtaa.
Hän kertoo aloittaneensa ravintolatyöt 15-vuotiaana Lauttasaaren Rosmariini-ravintolassa, joka oli nykyisen Casa Maren paikalla.
Monia elämänvaiheitaan Palomäki muistelee omien tai perheensä ravintoloiden kautta.
Esimerkiksi oman elämän vilkkaimmat bilevuodet osuivat vuosituhannen taitteeseen.
”Se oli sitä aikaa, kun meillä oli On the Rocks ja asuin itsekin Mikonkadulla”, Palomäki muistelee
Tuolloin pinnalla oli esimerkiksi hotelli Hesperian Siperia-klubi, jossa hän tapasi käydä.
Syrjähyppy ravintola-alalta oli työskentely mainosalalla noin kymmenen vuoden ajan.
Palomäki tuntee nyky-Helsingin ilta- ja yöelämän haasteet.
”En ymmärrä tätä arjen tylsyyttä Helsingissä. Sitä, ettei käydä missään!” hän ihmettelee ja vertaa tilannetta esimerkiksi espanjalaiseen ravintola- ja baarikulttuuriin.
Hän on jo pitkään viettänyt osan talvesta Espanjan Torreviejassa.
”Tietenkin meidän kovalla alkoholiverotuksella on vaikutusta tähän”, hän toteaa.
Verotuksen ohella ravintoloitsijan asiakasvirtojen tiellä ovat kännykät ja suoratoistopalvelut, jotka tuovat ihmisille viihdykettä kotiin.
”Tuntuu, että ihmiset pitää raapia kotisohviltaan ilta- ja yöelämään.”
Ravintoloissa ideoidaan ja kehitellään jatkuvasti tapahtumia ja täkyjä, joilla saada ihmiset liikkeelle.
Trendeistä on oltava perillä. Isä Railonkosken olisi varmasti mahdotonta ymmärtää, että tapahtuma kuin tapahtuma tarvitsee tänä päivänä kuvausseinän vieraiden sosiaalisen median päivitysten tekemiseen.
Palomäen oma iltaelämä alkoi hiipua 2000-luvun alussa sen jälkeen, kun hän tapasi tulevan aviomiehensä Markon.
”Tietenkin baarissa Kalliossa”, hän naurahtaa.
Se taas oli sitä aikaa, kun hänellä oli ensimmäinen oma ravintola Arizona.
Pojan syntymän jälkeen ravintoloissa käyminen väheni entisestään.
Nyt poikakin on jo baari-ikäinen ja mukana ravintoloiden pyörittämisessä.
”Taitaa olla verenperintönä meillä”, Palomäki tuumaa.
Tosin isoisä Jaakko Railonkoski oli harras kristitty ja Helsingin tuomiokirkon rovasti.
Millainen ravintolassa kävijä Palomäki on itse tällä hetkellä?
”En ehdi enkä jaksa käydä juurikaan muissa kuin omien ravintoloiden tapahtumissa, joissa olen hostaamassa asiakkaita”, Palomäki toteaa ja tunnustaa itsekin viettävänsä vapaa-aikaa mielellään ihan vain kotona Netflixin äärellä.
Mikä on ravintoloitsijan oma suosikkijuoma?
”Valkoviini tai lonkero, olutkin kelpaa.”
Drinkeistä hän ei perusta.
”En ole koskaan pitänyt siitä, että juomia sekoitetaan.”
Entä milloin Rymy-Eetun omistaja on itse viimeksi tanssinut pöydällä?
”En enää uskalla kiivetä pöydälle, mutta Rymy-Eetun penkillä tanssin viimeksi helmi–maaliskuussa.”
Biisi, joka saa ravintola-mogulin nousemaan penkille, on Shanghain valot.
”Siis se bileversio”, Palomäki tähdentää.
Lue myös: Darts-huuma väreilee – näin baarit Helsingissä ja Tampereella ovat panostaneet suosittuun lajiin
Lue myös: Virheistään oppinut Joakim Parkkonen paljastaa, miten luodaan menestyvä ravintola
