Rantaraitti on monelle espoolaiselle tärkeä osa kotikaupunkia ja ylpeyden aihe. Espoon kaupunki omistaa osan kahvila- ja ravintolakiinteistöistä, jotka elävöittävät neljäkymmentä kilometriä pitkää reittiä. Niiden vuokrat jäävät monissa tapauksissa poikkeuksellisen mataliksi.
Rantaraitin kohteiden vuokria ei voi suoraan verrata tavanomaisiin ravintolaliiketilojen markkinavuokriin, sanoo Espoon tilapalvelut -liikelaitoksen toimitusjohtaja Taneli Kalliokoski Länsiväylälle. Tilapalvelut-liikelaitos hallinnoi kaupungin kiinteistökantaa.
”Rantaraitille on pyritty löytämään vuokralaisia, jotka vastaavat osana vuokrasuhdetta normaalia laajemmin rakennusten korjauksista, ylläpidosta ja käyttökustannuksista. Vuokran määrää ei voida tarkastella irrallaan näistä velvoitteista.”
Kalliokosken mukaan yksittäisten kohteiden osalta ei kuitenkaan ole arvioitu, voisiko avoimella kilpailutuksella saada nykyistä suurempia vuokratuloja samoilla ehdoilla.
”Kilpailutamme kohteita muutostilanteissa silloin, kun kilpailuttaminen arvioidaan tarkoituksenmukaiseksi.”
Osa vuokrasuhteista perustuu yli vuosikymmenen vanhoihin sopimuksiin, joita ei ole kilpailutettu uudelleen.
Esimerkiksi Haukilahden rannassa toimivan Cafe Mellstenin vuotuinen vuokra on kaupungin asiakirjojen mukaan 3 500 euroa. Yli 280 neliömetrin rakennuksessa tämä tarkoittaa runsaan euron kuukausivuokraa neliöltä.
Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus on vuodelta 2010. Kaupunki ei ole kilpailuttanut kohdetta tämän jälkeen.
Vuokralaiselle kuuluu kohteessa useita velvoitteita, Kalliokoski kertoo.
”Cafe Mellstenissä vuokralainen vastaa osana toimintaansa myös huoltorakennuksen sekä kuntalaisten käytössä olevien WC- ja pukuhuonetilojen palveluista niin kesä- kuin talviuimareille.”
Ylläpitoa ja jatkuvuutta
Myös muiden Rantaraitin kohteiden vuokrat ovat maltillisia.
Cafe Merenneidon noin 190 neliömetrin rakennuskokonaisuuden vuokra on 500 euroa kuukaudessa. Sopimus tehtiin vuonna 2021.
Hirsihuvila Villa Pentry puolestaan vuokrattiin vuonna 2012 Espoon Pursiseuralle 9 000 euron vuosivuokralla.
Vuokrat on aikanaan asetettu tietylle tasolle, koska rakennukset olivat erilaisessa kunnossa silloin, kun sopimukset tehtiin, Kalliokoski perustelee.
”Vuokrien nykyistä tasoa arvioitaessa tulee huomioida rakennuksen kunto vuokralaisen aloittaessa toimintansa kohteessa sekä vuokralaisen vuokra-aikana tekemät investoinnit.”
Kaupungin omistamien ravintoloiden sekä kahviloiden korjaukset ja remontit ovat menneet vuokralaisen piikkiin vuosien aikana.
Vaihtoehtona olisi ollut, että kaupunki olisi itse rahoittanut rakennusten korjaukset ja ylläpidon. Kalliokosken mukaan kaupungin rajalliset määrärahat panostetaan tiloihin, joilla tuotetaan lain vaatimia palveluja kuntalaisille.
Kalliokosken mukaan taloudellisten näkökulmien lisäksi kohteiden kilpailutusta arvioitaessa vaakakupissa painavat pitkäaikaisen vuokralaisen osoitettu kyky ylläpitää kohdetta, vastata palveluiden jatkuvuudesta ja hoitaa sille asetetut velvoitteet.
Kalliokoski muistuttaa myös, että Rantaraitin ravintoloiden ja kahviloiden toiminta on monelta osin kausiluonteista, painottuen kesäkuukausiin. Tämä on otettu huomioon vuosivuokrissa.
Länsiväylä kysyi myös Espoon kaupungin elinkeinojohtaja Teemu Haapalehdolta, kohtelevatko tällaiset vuokrajärjestelyt yrityksiä tasapuolisesti. Hän ei halunnut kommentoida asiaa ja vetosi siihen, ettei elinkeino-tulosyksikkö hallinnoi vuokrasopimuksia.
Lue myös: Huvilaravintola avautui tunnettujen veljesten komennossa Espoon saaristossa ”koko elämäksi”
