Kun Vuoden kokki julkistettiin perjantaina Messukeskuksessa, kollegat nyökyttelivät: juuri näin sen piti mennä.
”Daniel Romi oli erittäin tasainen läpi kisan, hän oli joka tehtävässä kärkikolmikossa. Se oli ratkaiseva tekijä, kun muilla kilpailijoilla tuli heittoja suorituksiensa välillä”, päätuomari Kalle Tanner kommentoi.
Kaksipäiväistä finaalia ei voitettu yksittäisillä huikeilla vedoilla vaan tasaisella suorittamisella.
Vuoden kokki -kilpailussa oli tänä vuonna yhteensä seitsemän tehtävää – saman verran kuin kolmipäiväisessä Euroskillsissä, jonka voiton Romi kahmaisi vuosi sitten.
Kumpaakaan kisaa ei voi voittaa pelkällä ruoalla, vaan arvostelussa painavat myös keittiötyöskentelyn järjestelmällisyys ja siisteys, ylipäätään koko prosessin hallinta alusta loppuun.
”Särmyys on Daniel Romin vahvuus”, Tanner sanoo.
”Koko kisakauden on näkynyt, että hän työskentelee Palacen tasoisessa paikassa ja on kilpaillut paljon. Järjestelmällisyys, varma työskentely, kaikki kontrollissa. Siihen vielä lisättynä huoliteltu tyyli, detaljien taju ja finessit kohdillaan. Näillä eväillä hän voitti.”
Toistaiseksi Romi on voittanut kaikki kilpailut, joihin on osallistunut. Mistä tämä synnynnäinen voittaja oikein putkahti kokkitaivaalle?
Ruokarakkautta
25-vuotias Romi harrasti ruokaa jo lapsena.
”Kaikki pohjautuu siihen, miten olemme perheen kanssa syöneet nuoresta pitäen. Olen päässyt syömään eri kulttuurien ruokaa ja vanhemmat ovat rohkaisseet maistamaan kaikkea. Olemme matkustaneet paljon ympäri Eurooppaa ja Aasiaa, ja odotin aina reissuilla, että pääsen syömään jotain uutta”, Romi kertoo Avecmedialle.
Kotona oli hyvät puitteet. Kiinnostustaan Romi ruokki katselemalla ruokaohjelmia ja testailemalla juttuja keittiössä.
”Nuoruusvuosiin mahtuu paljon itseopiskelua ja kokeilua. Lukiolaisena testailin annoksia ja otin kuvia. Se oli kiva harrastus, jossa koin olevani hyvä”, hän kuvailee aikaa, jolloin tulevaisuus ei vielä ollut selvillä.
Ollessaan armeijassa lukion jälkeen hän huomasi Perhon jatkuvan haun. Parivuotinen ylioppilaspohjainen kokin koulutus vaikutti mukavan lyhyeltä ”kokeiltavaksi”.
”Ekoista keittiötunneista lähtien huomasin, että tämä on oma juttuni, ja tykkään ja haluan sitoutua tähän. Otin kaiken irti koulusta, sain hyviä vaihto- ja harjoittelupaikkoja. Nälkä myös kasvoi syödessä, halusin koko ajan oppia lisää. Alan suola on, että se on niin laaja. Kun luulee tietävänsä jotain, menee parempaan paikkaan töihin ja huomaa, ettei osaakaan vielä mitään.”
Hyvistä harjoittelupaikoista hän mainitsee erityisesti Palacen Helsingissä, josta tuli sittemmin hänen vakituinen työpaikkansa.
Kisaaminen tuli mukaan vahingossa. Eräällä tunnilla opo kysyi opetuskeittiössä, olisiko ketään alle 22-vuotiasta Taitaja-kilpailuun edustamaan koulua.
”Lupasin käydä katsomassa kisan. Sen voitettuani käynnistyi tavallaan lumipalloefekti. Olen aina sanonut jokaisen kilpailun jälkeen ’ei enää’, sen verran raastavaa hommaa kilpaileminen on, mutta aikamoinen rumba on silti tullut käytyä läpi, hieno matka!”
Parikilpailussa Romi on vienyt voitot Taitajan lisäksi SM- ja PM-kisoissa.
Euroskills-kilpailussa Romi kilpaili ensi kertaa yksilönä. Kisapolulle ovat ohjanneet myös assistentin tehtävät Vuoden kokki -kilpailussa.
Nyt hän voitti kotimaan ykköskisan ensikertalaisena – kuten muun muassa Kalle Tanner, Mattias Åhman ja Piero Silvani aiempina vuosina.
Ruokarakkauden hän jakaa edelleen perheensä kanssa: voittoakin juhlittiin perheen kesken illallisella. Sisko on paras kumppani vaihteleviin projekteihin, joista muistetaan muun muassa japanilainen pop up.
Tavoitteena täydellisyys
Kilpaileminen tarjoaa Romille mahdollisuuden oppia asioita, joita ei ravintolan arjessa tule vastaan.
Romi harjoitteli Vuoden kokkia varten työn ohella niin paljon kuin pystyi ja keskittyi erityisesti tuotekehittelyyn. Kokit saivat hioa suoritustaan ennakkoon annettujen ensimmäisen päivän tehtävien ja toisen päivän soufflén osalta.
”Tiesin, että lisäksi tulee yllätystehtävä. Sen suhteen luotin siihen, että oma tekemiseni on riittävän korkealla tasolla. Luotin, että riittää, kun hioin nämä annokset kuntoon tehtävänannon mukaisesti”, Romi kertoo.
Kun annokset oli hiottu huippuunsa, hän otti kisaa edeltävät kaksi viikkoa vapaata töistä ja käytti ajan täyspäiväisesti kellottamiseen eli harjoitteluun aikaa kellolla mitaten.
Lisäksi Romi mietti soufflé-tehtävää perusteellisesti ja ideoi yhdessä sisustusarkkitehtuuria opiskelevan siskonsa kanssa tarjoilua varten tarjottimen, jonka sisko valmisti.
”Soufflén kanssa piti tarjoilla jäädytetty komponentti ja lämmin kastike pöydässä. Niinpä siskoni teki puisen tarjottimen, jossa oli syvennykset jälkiruokalusikoille. Tällaisilla jutuilla erotuin. Viimeistely ja hienosäätö, todella loppuun saakka mietityt detaljit”, Romi sanoo.
Työ ulottui myös keittiön ulkopuolelle. Viime vuoden kisakuvista pystyi tulkitsemaan keittiön rakenteen ja suunnittelemaan työskentely mahdollisimman organisoiduksi, siistiksi ja helpoksi.
”Nämä taidot tulevat Euroskillsistä, jossa keittiötyöskentelyä painotetaan pisteytyksessä. Se on jäänyt selkärankaan”, Romi kertoo..
”Lisäksi hyödynsin assistenttia mahdollisimman hyvin ja tein hänelle omat misalistat, työohjeet ja raaka-ainelistat valmiiksi. Ensimmäiselle päivälle pystyin tekemään ne etukäteen kellotusten mukaan, toiselle päivälle edellisenä iltana. Kokonaisuuden hallinta helpottaa lähtöä seuraavaan päivään, ja assistenttini Sami Seppänen toimi hyvin, hänellä oli rauhallinen ja hyvä asenne.”
Romi tunsi olonsa läpi kisan varmaksi, ja uskoi sijoittuvansa kärkeen. Etenkin toiselta päivältä jäi juuri oikea fiilis: hektinen, tiukka ja kiireinen. Mysteerimenua rakentaessa hän noudatti less is more -ajattelua, ja se toimi. Tekemistä oli juuri sopivasti.
Arvokasta tukea
Oma työpaikka Palace oli Romin tukena jälleen, samaan tapaan kuin Euroskillsiin valmistautuessa. Hän sai tilata raaka-aineita, käyttää keittiötä ja tukea tuotekehittelyyn.
”On tärkeää, että ruoka näyttää tekijältään, mutta otin Eero Vottosen, Oula-Kustaa Keijälän ja muiden harjaantuneiden kokkien makuaistin avuksi hienosäätäessäni tuotteita, siitä oli iso apu.”
Mahdollisuus ottaa vapaata ja lainata keittiövälineitä ja lautasia auttoivat nekin.
”Vein lautasvalinnat ihan huippuun: sain valikoida omaan silmään hienoimmat lautaset.”
Romi kiittelee myös entistä opinahjoaan Perhoa, joka avasi hänelle jälleen ovensa.
”Viimeiset viikot treenasin Perhon demokeittiössä. Olen aina tervetullut, ja se on kullanarvoista, hieno yhteisö! Tämä on toki molemminpuolista. Jeesailen puolestani itse tulevia kisaajia parhaani mukaan.”
Rakettimainen urakehitys
Daniel Romi valmistui Perhosta vasta kolme vuotta sitten. Nyt hänellä on unelmiensa työpaikka Palacessa. Sinne hänet johdatti kymmenen viikon työharjoittelu vuonna 2022.
Hän ehti kerätä kokemusta Ateljee Sami Tallbergilla Söderlångvikissa sekä Albinassa, Mat Districtissä ja Coucou Vertissä ennen kuin Palacesta soitettiin 2023.
”Mietin juuri silloin, olisiko Grön vai Palace paras paikka, joten valinta oli helppo, kun Palacesta soitettiin”, Romi muistelee.
Hän on viihtynyt Palacessa yli kaksi vuotta, ja on ylpeä ylennyttyään tänä syksynä vuoromestariksi. Nyt Romi vastaa alkupaloista oman tiiminsä kanssa.
Palace tunnetaan paitsi huippukeittiönä, myös kilpailutoimintaan myönteisesti suhtautuvana työpaikkana. Viime vuosina Vuoden kokki -kilpailijoita on tullut Palacen keittiöstä vähän vähemmän, mutta voittojakin on silti osunut tiimiin, viimeksi Jonathan Slottelle muutama vuosi sitten.
Kun puhumme tulevaisuuden haaveista, Romi paljastaa niiden liittyvän vahvasti Palaceen.
”Olisin esimies kolmen tähden ravintolassa Suomessa. Se on Palacessa meidän kaikkien yhteinen tavoite, ja teemme työtä koko Suomen gastronomian puolesta. Olisi hienoa olla siinä tiimissä, joka tekee sen historiallisen teon. En tiedä tuleeko se tai kauanko siinä menee ja olenko itse mukana, mutta se on haaveeni”, Romi paljastaa.
Nykyinen esimiesasemakin on vielä tuore, Romi on vastannut alkuruoista tiiminsä kanssa pari kuukautta. Hän haluaakin lähitulevaisuudessa keskittyä hoitamaan oman osa-alueensa mahdollisimman hyvin.
Hämmentynyt mutta onnellinen
”Menestys on osittain sitä, että haluan näyttää, että lyhyessäkin ajassa voi saavuttaa mitä vain, jos heittäytyy täysillä. Hassua miettiä, että olen tehnyt tämän kaiken kolmessa vuodessa!”
Vuoden kokin titteli uppoaa tajuntaan pikkuhiljaa. Romi on edelleen hämmentynyt voitosta.
”Kisaa edeltävän ajan on niin tärinöissä! Hassua olla vuoden kokki, kun katsoo sitä isojen nimien listaa. Itselläni on vielä pienet kilsat mittarissa. Nyt pitää vaan tajuta, että olen saavuttanut sen mitä tavoittelin. On hienoa olla tässä listauksessa muiden isojen nimien kanssa ja jäädä historiankirjoihin”, Romi pohtii.
Romi kertoo jutelleensa vuoden 2022 voittajan Jonathan Slotten kanssa, jonka assistentti hän tuolloin oli.
”Nyt hän tuomaroi minun annoksiani, joilla voitin. Se sulkee ympyrän, ajatuksen että olen tullut aika pitkälle ja saan olla ylpeä itsestäni. Olen välillä ankarakin itselleni, olen niin määrätietoinen. Mutta tulla nyt suoraan koulukilpailusta big leagueen ja vetää tällainen suoritus, se vaatii kylmähermoisuutta. Tämä ammattilaiskisa realisoi sen, että olen tarpeeksi hyvä. Muilla oli monta vuotta enemmän kokemusta, joten nyt tiedän, että osaan, ja osaan vihdoin olla armollinen itselleni.”
Edustusvuoden aikana hän uskoo sen tajuavansa lopullisesti. Lisäksi hän toivoo edustustehtävien tarjoavan mahdollisuuksia kiinnostaviin uusiin projekteihin. Samalla vahvistuu hänen oma brändinsä.
”Nimi saa nostetta, se on isoin juttu. Mielessäni asia hahmottuu niin, että en ole enää opiskelijakisan voittaja ja tulevaisuuden tekijä, vaan olen jo tulevaisuudessa. Olen esimies Suomen parhaassa ravintolassa ja Vuoden kokki. Se, että olen päässyt tähän pisteeseen, kertoo että olen rautainen ammattilainen. Mitä enemmän pääsee ihmisten tietoisuuteen, sitä enemmän pääsee tekemään uusia juttuja, ja se on kivaa.”
Entä mitkä ovat hänen terveisensä kollegoille?
”Suosittelen kilpailemista, jos vain on halua ja inspiraatiota. Kova duuni palkitsee, ja palkinto voi tulla nopeastikin. Unelmien saavuttamiseen ei aina mene kymmentä vuotta.”
Kun puheeksi tulevat Romin seuraavat mahdolliset kisat, vaikkapa Bocuse d’Or -karsinta, Romi sanoo never say never.
Juuri nyt on aika keskittyä hoitamaan tämänhetkisiä velvollisuuksia esimiehenä ja Vuoden kokkina. Muutenkin hänestä tuntuu siltä, että on hyvä rauhoittaa arki hektisten vuosien jälkeen. Mutta hyville ideoille hän on aina avoin.
Vuoden kokit
- 2026 Daniel Romi
- 2025 Piero Silvani
- 2024 Simo Harrivaara
- 2023 Johan Kurkela
- 2022 Jonathan Slotte
- 2021 Kim Päivästö
- 2020 Lari Helenius
- 2019 Mikko Kaukonen
- 2018 Kalle Tanner
- 2017 Mattias Åhman
- 2016 Toni Kostian
- 2015 Ismo Sipeläinen
- 2014 Heikki Liekola
- 2013 Erik Mansikka
- 2012 Eero Vottonen
- 2011 Henri Kotkavuori
- 2010 Mika Palonen
- 2006-2009 tauko
- 2005 Matti Jämsén
- 2004: Juuse Mikkonen
- 2003: Ari Ruoho
- 2002: Marko Palovaara
- 2001: Henry Tikkanen
- 2000: Peppi Aralehto
- 1999: Markus Aremo
- 1998: Petteri Luoto
- 1997: Michael Björklund
- 1996: Aki Wahlman
- 1995: Pekka Terävä
Lue myös: Vuoden kokki 2026 on Daniel Romi ja Vuoden tarjoilija Leeni Hyvärinen
