Pét nat
Jännittävää vaihtelua klassisille kuohuville tuo kupliva alkuviini pét nat.
Pét nat pullotetaan kesken alkoholikäymisen, ja sen kuplat syntyvät, kun viini käy pullossa loppuun. Käymisestä syntyvä sakka jätetään useimmiten pulloon, mikä tekee juomasta hieman samean. Toisin kuin monet muut kuplivat, pét nat ei parane vanhetessaan, joten sitä ei kannata unohtaa viinikaappiin happanemaan.
Kuplia kohtuuhinnalla
Kuohujuomien suosiolle ei loppua näy. Kun käyttörahaa on vähemmän, moni vaihtaa samppanjan edullisempiin kupliin. Oiva vaihtoehto samppanjalle on crémant. Samppanjamenetelmällä Ranskassa valmistettu crémant on hienostunut, moniulotteinen ja hinnaltaan huomattavasti samppanjaa edullisempi.
Myös Espanjan cavat ja suomalaisten rakastamat italialaiset proseccot pitävät pintansa. Proseccon suosiota on siivittänyt muun muassa pirskahtelevien spritz-cocktailien suosio. Kesän tullen terasseilla kilistellään taas Aperol Spritzillä, Hugolla ja sitruksisella Limoncello Spritzillä.
Aika on otollinen myös englantilaisille kuohuviineille. Ilmastonmuutoksen myötä saarivaltion olosuhteet ovat rypäleille suotuisammat, joten brittiviinien laatu on kohentunut. Englantilaisten kuohuviinien tuottajat suosivat samoja rypäleitä ja valmistusmenetelmiä kuin ranskalaiset esikuvansa. Hyvä laatu ja kova kysyntä nostavat brittikuohuvien hinnat lähelle samppanjan tasoa.
Rieslingin haastajat
Suomalaiset rakastavat rieslingiä, mutta sen rinnalle kaivataan myös jotain uutta. Alko nostaa Rieslingin haastajiksi muun muassa Grüner Veltliner- sekä Albariño-rypälelajikkeet.
Tölkkiviinit tulevat
Lähes puolet viinipullon ympäristökuormasta muodostuu pakkauksesta. Suurin hiilijalanjälki on lasipullolla, joten vaihtoehtoisille pakkausmuodoille on kysyntää. Kovenevat vastuullisuuden vaatimukset ovat jo kasvattaneet muovipullojen osuutta suomalaisilla markkinoilla, ja nyt maailmalla yleistymässä ovat alumiinitölkkeihin pakatut viinit. Erityisen suosittuja ne ovat Yhdysvalloissa.
Metallinen viinitölkki on helppo kierrättää, ja se vastaa myös pienempien pakkauskokojen tarpeeseen. Pieni tölkki on kätevä ottaa mukaan vaikka piknikille, ja se soveltuu ravintolakäyttöön. Myös moni lentoyhtiö on ottanut viinitölkit valikoimiinsa. Tölkkeihin pakataan yhä laadukkaampia viinejä – myös kuohuviinejä.
PiWi-rypäleet
Viinintuottajat ovat alkaneet jalostaa rypälelajikkeita, jotka kestävät paremmin kasvitauteja ja pärjäävät pienemmällä vesimäärällä. Uusia lajikkeita kehitetään, jotta viininviljely olisi ekologisesti kestävämpää ja ylipäätään mahdollista ilmastonmuutoksen kiihtyessä. Niin sanottujen PiWi-rypäleiden viljelyyn tarvitaan vähemmän kemikaaleja, ja rypäleet kypsyvät usein perinteisiä lajikkeita nopeammin.
Valkoisista PiWi-lajikkeista tunnetuimpia ovat Souvignier Gris ja Cabernet Blanc, jotka muistuttavat hieman Sauvignon Blancia ja Pinot Grisiä. Hybridilajikkeet ovat nimensä mukaisesti jalostuksen kautta risteytettyjä omia lajikkeitaan, ja niistä tehdyt viinit omia uniikkeja viinityylejään samaan tapaan kuten riesling tai pinot noir.
Kevyemmät punkut
Jo pidempään jatkunut hyvinvointitrendi vaikuttaa juomatapoihin. Ennen kaikkea se näkyy kiinnostuksena matala-alkoholisiin ja alkoholittomiin juomiin, mutta ilmiö heijastuu myös punaviinien ”muhkeuteen”.
Suomalaisten viehtymys tuhteihin, runsasalkoholisiin ja tanniinisiin punaviineihin on väistymässä kepeämpien viinien tieltä. Esimerkiksi pitkään suosiossa ollut pinot noir ja muut kevyemmät punkut sopivat myös kasvisruokien kaveriksi, ja ne tarjoillaan viilennettyinä.
Paluu juurille
Autenttiset rypälelajikkeet kiinnostavat nyt viinintekijöitä, ja katseet kohdistuvat georgialaisiin, armenialaisiin ja turkkilaisiin alkuperäislajikkeisiin. Myös perinteiset valmistusmenetelmät tekevät uutta tulemistaan, ja saviruukuissa kypsyneet amfora-viinit ja kvevriviinit kiehtovat viiniharrastajia.
Low & no
Sober curious -elämäntapa kiehtoo etenkin Z-sukupolvea, minkä lisäksi alkoholittoman juoman valitsevat yhä useammin myös he, jotka toisinaan alkoholia nauttivat. Alkoholittomien oluiden ja mocktailien lisäksi kysyntää on myös holittomille viineille ja muille ruokien kanssa paritettaville juomille.
Kun viinistä poistetaan alkoholi, sen maku ja suutuntuma muuttuvat merkittävästi, mikä aiheuttaa haasteita sekä viinien tuottajille että sommeliereille. Makua saatetaan tasapainottaa sokerilla, jolloin juomasta voi tulla liiankin makea. Myös käymättömistä rypälemehuista valmistettuihin viineihin jää usein makeutta, mikä hankaloittaa juoman parittamista ruokien kanssa.
Monissa ravintoloissa alkoholiton juomapaketti onkin koottu kokonaan tai osittain mehuista ja teepohjaisista juomista. Kombuchat, itse tehdyt mehut ja kylmäuutetut teejuomat tarjoavat sommelierille mahdollisuuden päästää luovuutensa valloilleen ja löytää jokaiselle annokselle täydellinen makupari. Esimerkiksi mustassa teessä on luonnollisia tanniineja, ja erilaisilla mausteilla siitä voi luoda osuvia juomia ruoille, joiden kanssa tavallisesti tarjottaisiin punaviinejä.
Lue myös: Ravintola voisi tehdä isot tienestit muuttamalla muutamaa asiaa alkoholittomien tarjonnassaan
Lue myös: Somppakoulu, osa 1: Näin kohtaat ravintola-asiakkaan, joka ei tunne viinejä
Lue myös: Somppakoulu, osa 3: Näin kohtaat viinihifistelijän
Lähteet: Alko, Hartwall, Bibendum, The Grape Grind, Forbes, Winelife, PiWi International
