Paistetut muikut ovat suomalaista katuruokaa parhaimmillaan. KUVA Kaisa Paavilainen

Kukoista ja muikuista kebabiin – katuruoalla on Suomessa pitkät perinteet

Erilaiset kukot, rieskat ja piiraat ovat suomalaisen katuruoan perusta.

Suomessa ei syntynyt suuria kaupunkeja samaan tapaan kuin Keski-Euroopassa, väestöä oli vähän ja se asui hajallaan, joten katuruoan synty ei täällä liity niin leimallisesti kaupungistumiseen.

Meillä on kuitenkin paljon perinneruokia, joita käytettiin kuten katuruokaa. Erilaiset kukot, rieskat, avo- ja suljetut piirakat ovat kaikki erinomaista katuruokaa, ja näitä myytiin ja myydään edelleen toreilla ja markkinoilla. Paistetut muikut, makkarat ja letut edustavat suomalaista katuruokaperinnettä myös tämän päivän toreilla ja ruokakojuissa.

Ruokakioskista snagariksi

Tunnetuin katuruokakojumme on 1800-luvulta kotoisin oleva ruokakioski. Makkaran myyntiin erikoistuneet nakkikioskit eli snagarit alkoivat yleistyä kuitenkin vasta 1920- ja 30-luvuilla. Nakkikioskilla ruoka ojennetaan ulkona odottavalle asiakkaalle etuikkunassa olevan luukun kautta.

Tyypillisiä nakkikioskiannoksia ovat lihapiirakka kahdella nakilla, kahden desilitran maito ja pillimehut. Annosten kyytipoikana käytettiin aikoinaan vain sinappia ja ketsuppia, ja jälkimmäistäkin vasta 1960-luvulta alkaen.

Amerikan herkut Suomessa

Suomen ensimmäinen hampurilaiskoju avattiin Helsingin Linnanmäelle 1950-luvun alussa, ja siellä myytiin myös uutta trendijuomaa, Coca-Colaa. Hampurilaiset yleistyivät kuitenkin vasta 1970-luvun loppupuolella hampurilaisravintoloiden myötä, ja 1980-luvulle tultaessa niistä tehtiin yhä useampia versioita perinteisissä grillikioskeissa.

Ranskalaiset perunat tulivat Suomeen vuonna 1959, kun Helsingissä Ylioppilastalojen välisellä aukiolla ylioppilaat myivät tätä uutta herkkua. Tämän takia aukion epäviralliseksi nimeksi vakiintui Perunatori. Samassa paikassa lanseerattiin myös uudentyyppinen hampurilainen, jonka välissä oli porilaista sipulimakkaraa, joten nimeksi tuli porilainen.

Koko kansan kebab

Kebab rantautui Suomeen 1980-luvulla ja nousi nopeasti suosituksi katuruoaksi. Nykyään kebabravintoloita on Suomessa yli 500. Eniten niitä on kaupungeissa, kuten Turussa, Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Vantaalla ja Porissa. Kebabia onkin usein sanottu Suomen suosituimmaksi katuruoaksi.

Tamperelaiset erikoisuudet

Tamperelaisten katuruokien klassikko mustamakkara on verimakkara, jonka juuret ulottuvat vuosisatojen päähän. Sitä nautitaan Tampereella niin toreilla kuin hotelliaamiaisillakin.

Erikoisesti nimetty pärämäts tuli tamperelaiseen Linkosuon leipomoon siellä aikoinaan työskennelleen Mönever Saadetdinin mukana. Tämän tataarien perinneleivonnaisen alkuperäinen nimi on peremec, mutta tamperelaisten suussa se muuttui pärämätsiksi. Mausteisella jauhelihalla täytetty, päältä hieman avoin piiras paistetaan voissa ja syödään tulikuumana mausteiden kera.

Pärämäts
Pärämäts tuli tamperelaiseen Linkosuon leipomoon siellä aikoinaan työskennelleen Mönever Saadetdinin mukana. KUVA Anikó Lehtinen

Lihapiirakka kaikilla mausteilla

Lihalla täytetty piiras, lihapiirakka, on tullut Suomeen Venäjältä. Sen lähisukulaisia ovat itäsuomalainen lörtsy ja lappeenrantalaisten kinkulla ja kananmunalla tuunaamat vety ja atomi. Parhaimmillaan lihapiirakka on ollut Suomen suosituin katuruoka. Helsingin Rautatientorin snagarilla Möttönen-nimistä isoa lihapiirakkaa myytiin 1970-luvulla tuhansia kappaleita päivässä.

Lue myös: Katuruoan ihmemaa: 8 suosittua herkkua Osakasta

Lue myös: Berliinin ravintolatrendit 2025: Ravintolat, baarit ja kahvilat