Peruskoulujen oppilaille jää edelleen liian vähän aikaa lounasruokailuun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimman TEA-tiedonkeruun perusteella vain joka kolmannessa koulussa oppilailla on aikaa ruokailla vähintään 25 minuuttia. Joka kymmenennessä koulussa aikaa ruokailuun jää alle vartti.

Asian nosti esille Savonia-ammattikorkeakoulu tiedotteessaan maanantaina.

”Kiireinen ruokailu heikentää oppimista ja hyvinvointia. Ja näkyy lopulta myös kuntien kustannuksissa”, erityisasiantuntija Kaisa Kähkönen Savoniasta sanoo.

Kouluruokailusuosituksen mukaan kouluruokailu on osa opetusta ja hyvin rytmitettyä koulupäivää. Riittävä, rauhallinen ruokailuaika on perusedellytys sille, että lapset ehtivät syödä, jaksavat keskittyä ja omaksuvat terveyttä tukevia ruokailutottumuksia.

”Erityisesti yläkouluikäisillä liian lyhyt ruokailuaika voi johtaa siihen, että ruokailuun ei osallistuta lainkaan, ruokakasvatuksen asiantuntija Saila Paavola Ruokakasvatusyhdistys Ruukusta kertoo samassa tiedotteessa.

”Ei ole motivoivaa käyttää suurta osaa ruokailuajasta jonottamiseen. Jos ruokailuhetkestä tulee aikapaineessa toteutettu suoritus, jäävät rauhallinen tauko ja ruokapöytäkeskustelut puuttumaan. On myös viitteitä siitä, että riittävä ruokailuaika voi vähentää ruokahävikkiä”, Paavola jatkaa.

”Kun oppilas voi luottaa siihen, että lisää ehtii halutessaan hakea, lautasta ei ole tarpeen kasata kukkuroilleen. Varmuuden vuoksi rohmuttujen kalapuikkojen päätyminen biojätteeseen ole kenenkään etu.”

Kouluruokailu on myös taloudellinen mahdollisuus. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa, HYTE-kerroin, palkitsee kuntia konkreettisista toimista lasten ja nuorten arjessa. Yksi arvioitava osa-alue on kouluruokailusuosituksen noudattaminen kunnan kouluissa, jossa otetaan huomioon myös ruokailuun käytettävä aika ja lounaan tarkoituksenmukainen ajankohta.

HYTE-kerroin vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon kunta saa peruspalvelujen valtionosuuksia.

”Kyse ei ole pienistä rahoista: onnistunut hyvinvoinnin edistäminen on tuonut joillekin kunnille satojen tuhansien eurojen lisärahoituksen, kun taas heikosti menestyneet ovat jääneet selvästi pienemmälle osuudelle,” Kähkönen toteaa.

”Silti TEA-tiedonkeruu osoittaa, että kouluruokailuun varattu aika on yksi heikoimmin toteutuvista kouluruokailusuosituksen osa-alueista. Tämä on ristiriitaista, sillä juuri tähän kunta voi vaikuttaa suoraan omilla päätöksillään.”

Savonian tiedotteen mukaan kouluissa on usein liian ahtaat ruokailutilat. Kun tilaa ei ole, saatetaan ensimmäistä ruokailuvuoroa aikaistaa tarpeettoman varhaiseksi. Myös lukujärjestyksen suunnittelu ja opettajien valvontavuorojen rytmittäminen haastavat kouluja.

”Monissa kouluissa ruokailuja on onnistuttu rauhoittamaan porrastamalla ruokailuvuoroja entistä tiheämmin. Myös luokkaruokailu voi olla yksi mahdollisuus”, Paavola kertoo.

”Ennen kaikkea riittävän suuri ruokailutila ja sitä kautta riittävä aika tulisi kuitenkin ottaa huomioon koulurakennuksia suunniteltaessa ja peruskorjatessa. Ruokailu on aivan yhtä olennainen osa koulupäivää kuin oppitunnitkin, ja siten ruokailutiloihin tulisi panostaa kuten muihinkin pedagogisesti keskeisiin tiloihin.”

Kouluruokailun järjestämisessä riittää kehitettävää

Vuonna 2025 kouluista 68 prosenttia ilmoitti, että koululounaan ja välipalojen järjestämisessä noudatettiin kouluruokailusuositusta. Kouluista joka kymmenes (10 %) ilmoitti, ettei suositusta ollut noudatettu lainkaan ja joka viides (21 %), ettei sen noudattamisesta ollut tietoa.

Suositus korostaa aterian ravitsemuksellisen laadun rinnalla muun muassa ruokailujärjestelyjä, seurantaa ja arviointia sekä osallisuutta. Suosituksen mukaan sopiva aika lounaan syömiselle on noin kello 11–12 ja vähimmäisajaksi syömiselle suositellaan 30 minuuttia.

Kouluista 14 prosenttia ilmoitti, että lounas tarjotaan kello 11.00 tai myöhemmin ja 17 prosenttia, että se tarjotaan klo 10.45. Yleisin koululounaan syömiseen varattu aika oli 16–25 minuuttia (56 % kouluista). Yli 25 minuuttia ruokailuaikaa oli kolmasosassa (33 %) kouluja.

Lähde: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa – TEA 2025 (THL 12.5.2026)

Lue myös: Linnan juhliin kutsuttu Marjo Sundström tietää, miten kouluruoasta tehdään astetta parempaa