Garden Helsinki havainnekuva
Garden Helsinki -kokonaisuutta suunnitellaan Helsingin Taka-Töölöön. Vanhasta jäähallista tulisi osa uutta tapahtuma-areenaa. KUVA Arkkitehtuuritoimisto B & M

Pääkaupunki­seudulle suunnitellaan kolmea jättiareenaa – tutkimme, mikä on hallihankkeiden tilanne

Hallihankkeet olivat kesän kuumin media-aihe. Tutkimme kolmen pääkaupunkiseudun hallin statuksen. Yhden toteutuminen näyttää toiveikkaalta.

Lady Gaga astelee maailmantähden elkein lavalle ja huutaa mikrofoniin:

”Good evening, Helsinki!”

Ihmiset hymähtelevät hyväntahtoisesti yleisössä. Osa saattaa hieman irvistääkin. Ollaanhan nyt Vantaan puolella.

Vantaan kaupunginjohtoa ja Kivistön Arena 3.3:n johtohenkilöitä ei paikkakuntakömmähdys suuremmin haittaa. Lady Gagan keikasta syntyvät tulovirrat kun jäävät Vantaalle.

Edellä kuvattu on mahdollinen lähitulevaisuuden skenaario. Tällä hetkellä näyttää todennäköisimmältä, että Suomen ensimmäinen yli 20 000 katsojan sisäareena nousee Vantaan Kivistöön, Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän kainaloon.

Ja sellaisen pääkaupunkiseutu tarvitsee, jotta Lady Gagan kaltaisia maailmantähtiä on mahdollista saada houkuteltua tänne Pohjolan perukoille. Tällä hetkellä isojen tähtien Euroopan kiertueet yltävät lähimmillään Tukholmaan. Siellä Avicii Areena (entinen Globen) vetää konsertteihin noin 16 000 henkeä ja katettavat jalkapallostadionit 3Arena ja Strawberry Arena jopa 40–65 000 henkeä.

Helsingin Veikkaus-areenan ja Tampereen Nokia-areenan kapasiteetit jäävät ratkaisevasti tuon alle. Molempien yleisöennätys on 14 500 katsojan tienoilla. Tämän kokoluokan areenat voisivat kelvata monelle isolle artistille, jos ne sijaitsisivat kätevästi Keski-Euroopassa. Täällä Euroopan pussinperällä tarvitaan kuitenkin isompaa ja parempaa.

”20 000 on kansainvälisiltä markkinoilta saatu tieto, että sen yli pitäisi sisäareenan kapasiteetin olla, jotta tänne saadaan vähän isompia staroja”, Arena 3.3:n hankejohtaja Pepe Perkiö sanoo Vantaan Sanomien haastattelussa.

Arena 3.3 havainnekuva
Pääkaupunkiseudullesuunnitelluista hallihankkeista pisimmällä on Vantaan Kivistön Arena 3.3, johon mahtuisi jopa 21 000 katsojaa. KUVA One Architects

Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulle on vireillä kolme tämän kokoluokan tapahtuma-areenaa: Arena 3.3 Vantaalle sekä Garden Helsinki ja Suvilahden areena pääkaupunkiin.

Rahoituskuviot nousivat otsikoihin

Pääkaupunkiseudun areenahankkeet ovat olleet kesän kuuma puheenaihe erityisesti rahoituksen näkökulmasta. Garden Helsingille myönnetty 35 miljoonan euron ehdollinen valtiontuki nostatti kohun, jonka myötä eduskunta kutsuttiin kesälomiltaan töihin äänestämään hallituksen sekä pääministeri Petteri Orpon luottamuksesta. Orpo ja hallitus säilyttivät luottamuksensa, mutta Garden-hankkeen ehdollinen valtiontuki vedettiin pois.

Samalla hallitus päätti käynnistää selvitystyön, jonka tavoitteena on, että vastaavien hankkeiden valtiontuen hakemiselle määritellään yhdenmukainen ja selkeä väylä sekä kriteeristö.

Garden-hanketta edistetään nyt ilman valtiontukea. Garden Helsingin taustaorganisaatio keskittyy rakennusluvan valmisteluun, areenan operointia koskevien yhteistyö- ja kumppanuusneuvottelujen edistämiseen sekä hankkeen rahoituksen varmistamiseen. Idea Gardenista on ollut olemassa jo liki parikymmentä vuotta.

Myös Kivistön Arena 3.3:n rahoituskuviot ovat nousseet otsikoihin. Ylen MOT:n selvityksessä Arena 3.3:n taustahenkilöltä paljastui kytkös laajoihin huijausepäilyihin Yhdysvalloissa. Areenahanketta johtava Pepe Perkiö kuitenkin sanoo, että huijauksista epäilty kansainvälisen sijoitusyhtiön EPower Capitalin johtajana esiintyvä Lucia Harris ei suoraan liity Arena 3.3:n rahoittajiin.

Arena 3.3 on jo jättänyt rakennuslupahakemuksen, ja Vantaan kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti rakentaminen on tarkoitus aloittaa tänä vuonna. Areenan on arvioitu valmistuvan vuoden 2028 loppuun mennessä.

Kivistön areenan yhteyteen on suunnitteilla myös 310 huoneen kongressihotelli ravintolapalveluineen. Konserttien lisäksi Arena 3.3 tarjoaa puitteet suurille urheilutapahtumille.

Jättiareenan toivotaan houkuttelevan maailmantähtiä

Helsingin Taka-Töölöön suunnitteilla olevan Garden Helsingin hankeyhtiö Projekti GH sen sijaan ilmoitti toukokuussa, että hankkeesta riisutaan pois hotellit, toimistot ja asunnot.

Projekti GH:n operatiivinen johtaja Emilia Ottela painottaa, että areena on koko ajan ollut projektin sydän. Nyt keskitytään puhtaasti siihen, sillä maailmanluokan areenaa Helsinki kipeästi tarvitsee.

”Kööpenhaminassa, Oslossa ja Tukholmassa on kaikilla areenat ihan eri luokkaa kuin meillä”, Ottela toteaa.

Billie Eilish teki viime vuonna laajan areenakiertueen Euroopassa. Se alkoi viiden keikan kokonaisuudella Ottelan luettelemissa kaupungeissa: Tukholma, Oslo, Kööpenhamina.

Juuri Eilishin kaltaisia esiintyjiä Helsingin pitäisi Ottelan mukaan pystyä houkuttelemaan.

”Ollaan realistisia siinä, että ihan maailman top-5-artistit eivät välttämättä tule tänne millään, mutta heti seuraavan kategorian esiintyjiä voisimme saada kiinni, jos Helsingissä olisi 20 000 katsojan areena”, Ottela pohtii.

Garden Helsinki havainnekuva
Garden Helsingin konsertteihin tulisi mahtumaan noin 19 000 katsojaa. KUVA Arkkitehtuuritoimisto B & M

Mutta onhan Helsingissä Olympiastadion? Sen konserttikapasiteetti yltää parhaimmillaan jopa 50 000:een. Silti stadionin kalenterissa ei ole tälle vuodelle yhtä ainutta isoa konserttia.

Arena 3.3:n Pepe Perkiö selittää joidenkin maailmantähtien vieroksuvan ulkoilmakonsertteja. Suomessa tilannetta pahentaa vielä se, että lämpimiä ilmoja on tarjolla hyvin rajoitetusti.

Areenakiertueita tekevät musiikin jättiläiset jättävät Suomen väliin osin samoista syistä kuin sisäareenakiertueillakin: sijainti on syrjäinen, eikä tarjolla ole niin hyvää esiintymispaikkaa, että se houkuttelisi koukkaamaan Suomen kautta.

”Olympiastadion on paikkana tosi hieno. Mutta se on urheilustadion, sitä ei ole suunniteltu monitoimiareenaksi”, Perkiö toteaa.

Vantaan halli logistisesti strategisella paikalla

Tästä päästään Perkiön lempiaiheeseen. Vantaan Kivistö ei kilpaile Olympiastadionin ympäristön tai Helsingin Suvilahden kanssa siinä, miten upea alue se on. Eikä Arena 3.3 ole tavoittelemassa arkkitehtuurin Finlandia-palkintoa.

Kivistön areenalla ja sen ympäristössä kaikki tehdään toimivuuden ehdoilla.

”Kun neuvottelee maailmalla rahoituksesta, niin areenan logistiikka on yksi tärkeimmistä asioista, joista eri toimijat ovat kiinnostuneita”, Perkiö sanoo.

Hän selvittää, miten Arena 3.3:n pihaan mahtuu kerrallaan 30 rekkaa, joista 10 on tarvittaessa koko ajan kiinni lastauslaiturissa. Kun konsertti loppuu ja yleisö on poistunut, keikan purkutoimet käynnistyvät sutjakkaasti. Paljon sutjakkaammin kuin kaupunkikeskusten areenoissa, Perkiö painottaa.

Wc-kapasiteettiin ja ruokapisteiden määrään sekä niiden sijoitteluun kiinnitetään erityishuomiota.

Yleisö pääsee paikalle kätevästi niin omalla autolla kuin bussilla tai junalla. Ulkomaisille konserttivieraille sijainti on optimaalinen: kaksi pysäkinväliä junalla Helsinki-Vantaalta. Ja areenan yhteyteen tulee oma hotelli.

Artisteille Perkiö haluaa Arena 3.3:n olevan paikka, jonne on niin mutkatonta tulla ja vetää keikkansa, että he eivät enää ensimmäisen esiintymiskerran jälkeen halua muualla Suomessa esiintyäkään.

Ja tämä onkin oleellista, koska Perkiö myöntää itsekin, ettei usko pääkaupunkiseudulle mahtuvan nykytilanteessa kahta taloudellisesti kannattavaa 20 000 katsojan areenaa. Arena 3.3:n voitonmahdollisuudet lepäävät siinä, että se ehtii valmiiksi selvästi ennen Garden Helsinkiä ja on ehtinyt jo vakiinnuttaa paikkansa siinä vaiheessa, kun kilpailija tulisi peliin mukaan.

Suvilahden areenan kohdalla vielä monta kysymysmerkkiä

Pääkaupunkiseudulla on vireillä myös kolmas iso tapahtuma-areena. Mikä on Suvilahden areenan tilanne?

”Olemme käyneet keskusteluja Helsingin kaupungin kanssa sekä meille että kaupungille sopivasta paikasta. Keskustelut ovat vielä kesken, mutta vielä tämän vuoden aikana sijaintiratkaisu pitäisi saada aikaan”, kertoo Suvilahden Areena oy:n toimitusjohtaja Timo Nieminen.

Areenalle on etsitty paikkaa ensin Suvilahdesta, sitten Hanasaaresta ja viimeisimpänä Tukkutorin ympäristöstä.

Suvilahden areena havainnekuva
Suvilahden areenaa on kaavailtu Suvilahteen, Hanasaareen tai Tukkutorille, mutta toistaiseksi siltä puuttuu paikka. KUVA Suvilahden areena oy

Nieminen luottaa siihen, että areena voisi edelleen valmistua vuosina 2031 tai 2032. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 300 miljoonaa euroa. Yleisökapasiteetiksi on kaavailtu 22 000 katsojaa.

Myös Turkuun on suunnitteilla monitoimiareena, mutta kooltaan se olisi pääkaupunkiseudun halleja puolet pienempi. Turun Ratapihan areenan yleisökapasiteetti olisi reilut 10 000 paikkaa. Areenan kustannuksiksi on arvioitu noin sata miljoonaa euroa.  

Arena 3.3.

  • Sijainti: Vantaan Kivistö
  • Yleisökapasiteetti: n. 21 000 
  • Hinta-arvio: 160 miljoonaa euroa
  • Arvioitu valmistumisvuosi: 2028
  • Tämänhetkinen tilanne: Rakennuslupa jätetty alkuvuodesta, rakentamisen suunnitellaan alkavan tänä vuonna

Garden Helsinki

  • Sijainti: Helsingin Töölö
  • Yleisökapasiteetti: n. 19 000
  • Hinta-arvio: 400–500 miljoonaa euroa.
  • Arvioitu valmistumisvuosi: 2031
  • Tämänhetkinen tilanne: Rakennuslupahakemus valmisteilla, rahoitus vielä auki

Suvilahden areena

  • Sijainti: Ei varmistettua sijaintia
  • Yleisökapasiteetti: n. 22 000
  • Hinta-arvio: n. 300 miljoonaa euroa
  • Arvioitu valmistumisvuosi: 2031–2032
  • Tämänhetkinen tilanne: Sijainti ja rahoitus vielä auki

Lue myös: Veikkaus-​areena teki vahvan paluun – ”En olisi osannut ennustaa, että tällainenkin vetää areenan täyteen”

Lue myös: Keikkajärjestäjä: Helsinki tarvitsee keskikokoisia tapahtumatiloja

Lue myös: Testasimme 20 000 ja 15 000 ihmistä vetävät Tallinnan jättiareenat – yllätys odotti VIP-​alueella – Avec