Sisustusarkkitehti Aino Brandt on yksi suunnittelutoimisto Koko3:n perustajaosakkaista. Yritys on suunnitellut yli 25 vuoden ajan sisustuksia tapahtumatiloihin, toimistoihin ja ravintoloihin. Yksi viimeisimmistä töistä on Helsingissä sijaitsevan hotelli Paasitornin tapahtumatilojen sisustus.
Brandt kertoo inspiroituvansa tiloja käyttävistä ihmisistä: asiakkaista ja työntekijöistä.
”Ympäristön suunnittelu lähtee liikkeelle ihmisistä. Haluan luoda parempia ja toimivampia ympäristöjä ja tehdä näin ihmisten kohtaamisista mahdollisimman sujuvia ja mieleenpainuvia.”
Brandt painottaa, että tilojen tulee olla helposti lähestyttäviä ja saavutettavia. Siihen satsaamalla varmistetaan, että kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat luontevia ja tilassa on helppo asioida.
”Tilojen lähestyttävyys on vähintään yhtä tärkeä asia kuin asiakaspalvelu ja tarjooma.”
Brandt nostaa julkisten tilojen sisustussuunnittelussa olennaiseksi myös elämyksellisyyden.
”Asiakaspalvelu- ja tapahtumatilojen tulee olla elämyksiä, jotka tarjoavat irtiottoa arjesta ja vievät ajatukset pois työpöydän äärestä.”
Ideoita tapahtumatilojen tyyliin voi toisinaan ammentaa myös muilta elämysten aloilta. Hyvä esimerkki tällaisesta elämyksestä on Brandtin suunnittelema baari Bob’s Laundry Helsingin Punavuoressa. Brandt kuvailee baarin sisustusta ”jamaikalaisen mummon pitämäksi itsepalvelupesulaksi, jossa on David Lynchin surrealistista tunnelmaa”.
”Kertakäyttökulttuurista luopuminen vaatii luovaa ajattelua ja omien standardien muuttamista.”
Pysyvä vai väliaikainen tila?
On luonnollisesti eri asia suunnitella sisustusta pysyvään tilaan kuin lyhytaikaiseen käyttöön, kuten messuhallin näyttelyosastolle. Samat periaatteet ja lainalaisuudet koskevat kuitenkin kaikkia tiloja, oli kyse sitten ravintolasta, messuhallista tai toimistosta.
Sisustuksessa pitää huomioida värit ja valaistus, joilla molemmilla on suuri vaikutus tilojen tunnelmaan ja saavutettavuuteen. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota kalusteiden ja kulkuväylien mittoihin.
Niiden mitoituksella tehdään tiloista esteettömiä ja huomioidaan erilaisia käyttäjiä. Saavutettavuuteen liittyy olennaisesti myös tilan akustiikka. Jokaisella on kokemuksia tiloista, joissa kaikuu tai joissa on mahdotonta kuulla toisen ihmisen puhetta.
”Akustiikka on lempiaiheeni. Emme käyttäjänä aina havainnoi sitä, mutta sillä on merkittävä vaikutus tunnelmaan.”
Aina kaikkia akustiikkaan liittyviä asioita ei ole mahdollista huomioida suunnitteluvaiheessa, mutta onneksi tiloihin voidaan tarvittaessa lisätä akustisia elementtejä.
Suojellut ympäristöt ovat haaste, mutta myös mahdollisuus
Brandt työskentelee pitkälti saneerauskohteiden parissa, ja niissä pitää huomioida jo olemassa olevat puitteet. Suojellut ympäristöt ovat omanlaisensa haaste, mutta myös mahdollisuus.
Kun suunnitellaan uutta sisustusta suojeltuun ympäristöön, kuuluu pakettiin aina myös valvonnan näkökulma. Suunnittelija keskustelee paljon erilaisten tahojen, kuten kaupunginmuseon ja rakennusvalvonnan, kanssa.
”On hyvä päästä pohdiskelemaan asioita laajemmalla joukolla ja useammasta näkökulmasta. Näin kulttuuri muuttuu keskustelevammaksi.”
Joskus voi olla vaikeaa yhdistää nykytekniikkaa ja suojeltua ympäristöä. Suojeltua kohdetta saneerattaessa pitää pohtia, mitä vanhasta halutaan ja täytyy säilyttää ja miten uudet elementit asettuvat vanhan rinnalle.
Brandt haluaa huomioida sisustuksessa aina sekä tilan oman persoonan että visuaalisuuden.
”Esimerkiksi Paasitornissa on upeat historialliset raamit. Teimme sinne valintoja, jotka istuvat historialliseen kokonaisuuteen ilman, että tila on museaalinen.”
Ekologisuus huomioidaan hyvin tapahtumatilojen suunnittelussa
Ekologisuus ja ympäristöarvot huomioidaan nykyään hyvin tapahtumatilojen suunnittelussa. Sisustuksessa Brandt näkee järkevänä käyttää mahdollisimman paljon jo olemassa olevia kalusteita ja materiaaleja.Jos sisustukseen hankitaan jotain uutta, pyritään löytämään ekologisin vaihtoehto.
”On tärkeää ymmärtää, että tuotamme lastia rakennetulla ympäristöllä”, Brandt sanoo.
Brandt tekee pääasiassa saneerauskohteita, ja niissäkin vihreät arvot ovat tärkeä lähtökohta. Tilojen elinkaarta pyritään pidentämään.
Samat arvot ovat läsnä myös väliaikaisia tiloja suunniteltaessa. Brandt suosittelee hankkimaan tapahtumiin mahdollisimman paljon asioita, jotka ovat useaan kertaan hyödynnettävissä.
”Tämä haastaa meitä kaikkia. Kertakäyttökulttuurista luopuminen vaatii luovaa ajattelua ja omien standardien muuttamista.”
Sisustus on toiminnallisuutta, visuaalisuutta ja ergonomiaa sekä oman persoonan esille tuomista, Brandt kiteyttää. Näitä voidaan ilmentää tapahtumatiloissa monin tavoin: akustiikalla, muunneltavalla kalustuksella ja valaistuksella sekä AV- ja esitystekniikalla. Kaikki liittyvät olennaisesti tilan toiminnallisuuteen ja tarjoavat tilalle erilaisia käyttömahdollisuuksia.
”Tilalla voi olla paljon erilaisia tarpeita, ja sisustus nivoo ne yhteen.
Sisustusarkkitehdin vinkit tapahtumajärjestäjälle
1. Ohjaa osallistujat oikeisiin paikkoihin opasteilla, roll-upeilla, banderolleilla tai viireillä. Muista, että ihmisen pitää aina olla vastaanottamassa osallistujia tilaan.
2. Varaa riittävästi tilaa vaatesäilytykselle ja nimikylttien jakamiseen.
3. Esiintymislavan on hyvä olla korotettu tila, jonka näkee kaikkialta.
4. Varmista, että esiintyjillä on mukavat oltavat: panelisteilla hyvät tuolit istua, riittävä valaistus ja
näkymä digitaalisille pinnoille, muihin esiintyjiin ja yleisöön.
5. Huomioi myös yleisö hyvällä valaistuksella ja osallistamalla heitä kiertävällä mikrofonilla.
6. Mieti katsomon kalustus vuorovaikutukselliseksi. Voisiko perinteistä auditorioasetelmaa rikkoa? Elämäni biisi -ohjelma on hyvä esimerkki siitä, miten ihminen saadaan osaksi tilaa, ei vain katsojaksi.
7. Tuo brändisi visuaalinen ilme osaksi kaikkea rekvisiittaa: heijasta visua digitaalisille pinnoille ja printtaa brändisi mukaisia kankaita.
8. Satsaa pysyviin elementteihin ja mieti, missä ja miten niitä on paras säilyttää.
