Helsinkiläisessä opiskelijaravintola Unicafe Kaivopihassa kuuluu lounasaikaan kova pulina ja kilinä.
Asiakkaat lappaavat linjastolta lautasilleen höyryävää ruokaa ja siirtyvät pöytiin syömään.
Linjaston takaa kuuluu puheensorinaa ja naurua. Äänet kuuluvat työntekijöille.
Helsingin Uutiset vieraili Unicafessa, jossa työntekijöiden rempseä työtapa kiinnittää asiakkaidenkin huomion.
Kuulumiset vaihdetaan työn lomassa, koska muulloinkaan ei ehdi.
Työtä tehdään asiakkaiden silmien alla, ja siksi asiakas saattaa kuulla, milloin työntekijällä on saunavuoro tai kuka on lähdössä minnekin reissuun.
Ravintolapäällikkö Liisa Kuikkaa asia ei haittaa. Hänestä on vain luonnollista, että työyhteisöstä tulee kuin perhettä, kun iso osa valveillaoloajasta vietetään yhdessä.
”Yksi asiakas kerran heitti, että miksi tästä ei tehdä tositelevisiota. Siitä, millaista meidän elämä täällä on.”
Kuikka veikkaa, että osa asiakkaista tykkää kuunnella työntekijöiden juttuja. Asiasta on kuitenkin tullut myös negatiivista palautetta.
”On kysytty, onko kaikki yksityisasiat pakko puhua täällä asiakkaiden kuullen.”
Silloin on sovittu, että osan asioista voi jakaa myös taukohuoneen puolella. Ongelma vain on se, että henkilökunta käy tauoilla usein eri aikaan.
Kun iltavuorolaiset tulevat töihin kello 13, he ovat käytännössä koko työvuoron asiakkaiden edessä ja kuulumisten vaihto tapahtuu työn lomassa. Aamuvuorossa tilanne on eri, kun ruokaa vielä valmistellaan ja ravintola on kiinni.
Henkilökunnan jäsenet pitävät itsekin työyhteisöään rempseänä.
”Se on ihanaakin täällä, kun oma persoona saa ja vähän pitääkin näkyä”, 14 vuotta Unicafella työskennellyt Saara-Leena Sormunen, 35, sanoo.
Hänen mielestään työnantajan viesti työntekijöille on: Ole sellainen kuin olet ja anna sen näkyä.
Yli kymmenen vuotta talossa ollut Carita Vertanen, 49, juttelee työkavereilleen esimerkiksi teatteriharrastuksestaan. Hän pitää luonnollisena sitä, että omista henkilökohtaisista asioista jutellaan työkaverin kanssa myös työtä tehdessä.
Sormunen, Vertanen ja 16 vuotta talossa ollut Tuija ”Tuikki” Saarm, 63, kehuvat kaikki työporukkaansa. Siksi he ovat myös viihtyneet työsuhteissaan pitkään.
Kuulumisia ei vaihdeta vain työntekijöiden kesken, vaan myös asiakkaiden. Asiakaspalvelua rakastava Saarm kertoo yrittävänsä vaihtaa kuulumiset aina tutuimpien asiakkaiden kanssa, vaikka olisikin kiire.
”Tuttujen asiakkaiden kanssa eivät riitä vain fraasit että kiitos ja ole hyvä.”
Asiakkaat ovat sanoneet Saarmille, että opiskelijaravintolassa on aina lämmin tunnelma. Työntekijöitä on kuvailtu iloisiksi ja pirteiksi.
”Yksi päivä asiakas teki käsillään minulle sydänmerkin. Hän sanoi, että hän käy täällä syömässä vain minun takiani.”
Kun Saarm täytti 63 vuotta, eräs tuttu asiakas alkoi laulamaan hänelle onnittelulaulua.
”Muut asiakkaat katsoivat ja nousivat seisomaan. Sitten kaikki lauloivat ja taputtivat minulle.”
”Siinä kohtaa pääsi itku. Tuli todella hyvä fiilis.”
Saarm kertoo olevansa rempseä mutta myös herkkä. Toukokuussa 2027 hänen on määrä jäädä eläkkeellä. Toistaiseksi Saarm on yrittänyt olla ajattelematta asiaa, ettei herkistyisi.
Työarki pyörii paljon myös ruoan ympärillä. Työntekijät ja asiakkaat ovat yllättävän yksimielisiä siitä, mikä on Unicafen paras ruoka: meksikolainen uunimakkara.
Uunimakkarasta tekee meksikolaisen se, että makkaran päälle levitetään tuorejuustopohjainen tahna, jonka päälle tulee vielä jalapenoa ja juustoraastetta. Sitten koko komeus menee uuniin. Ravintolapäällikkö kuvailee ruokaa pehmeän tuliseksi.
Meksikolainen uunimakkara tarjoillaan perunoiden kanssa, eikä muusin. Se johtuu siitä, että ravintolan laitekapasiteetti ei riitä perunamuusin valmistukseen. Muusia ei voi tehdä, vaikka haluttaisiinkin.
Seuraavan kerran meksikolaista uunimakkaraa tarjoillaan Kaivopihan Unicafessa keskiviikkona 3. syyskuuta.
Muitakin ruokasuosikkeja löytyy. Kanaruokien ystäväksi tunnustautuva Saarm kehuu limoncellobroileria. Vertanen pitää kaikkia opiskelijaravintolan jälkiruokia hyvinä.
Opiskelijaravintolassa on tarjolla paljon vegaanisia ruokia. Niistä etenkin kasvispyörykät pippurikastikkeella on monen suosikkiruoka. Myös vegaaninen chorizopasta tekee hyvin kauppansa.
Silti meksikolaisen uunimakkaran voittanutta ei ole.
”Kyllä sen huomaa, kun on sen ruoan päivä”, Saarm sanoo.
Opiskelijahintainen ruoka-annos maksaa 2,95 euroa. Opiskelijaravintolassa voivat käydä syömässä muutkin. Silloin hinta on 9,30 euroa.
Työntekijät pitävät opiskelijoita helppoina ja mukavina asiakkaina.
Nyt syksyllä asiakkaiksi on tullut monia uusia opiskelijoita, myös ulkomailta.
”Nyt on joutunut spiikkaamaan englishia koko ajan”, Saarm huokaisee.
Työntekijät ovat neuvoneet opiskelijoille, miten opiskelijaravintolassa toimitaan.
”Englannin kieleni on kyllä vetreytynyt täällä, ja pidän siitä. Tykkään muutenkin, kun täällä käy ulkomaalaisia”, Saarm sanoo.
Myös työyhteisössä puhutaan päivittäin englantia. Se johtuu siitä, että työntekijöitä on monista eri maista.
”Meillä on vakituista henkilökuntaa esimerkiksi Marokosta, Filippiineiltä ja Nigeriasta.”
Nuorimmat työntekijät ovat 20-vuotiaita ja vanhimmat yli 60-vuotiaita. Yhteensä yksikössä on työntekijöitä noin 20 henkeä.
Kaivopihan Unicafella on laajemmat aukioloajat kuin monella muulla opiskelijaravintolalla. Aamuvuoroon tullaan aamulla puoli kahdeksalta ja iltavuoro päättyy puoli yhdeksältä. Työtä on myös lauantaisin.
Siksi työhön hakeutuvat usein he, joilla perhetilanne sallii vuorotyön, ravintolapäällikkö Kuikka sanoo.
Vuorotyön lisäksi työ on fyysistä ja sosiaalista.
Kuusikymppinen Saarm kertoo olevansa töiden jälkeen usein ihan poikki. Silloin hän ei vastaa edes puhelimeen.
”Täällä Unicafen kassalla kun tulee puhuttua kuin Runeberg”, hän nauraa.
Hän kuvaa itseään duracell-pupuksi, joka touhuaa koko ajan työpaikallaan jotain. Etenkin siisteys on hänelle sydämen asia. Mikään ruoka ei myöskään saa loppua.
Sormunen kuvaa, että kiirehetkinä on toimittava kuin juna, joka ei pysähdy. Kiirettä ei kannata jäädä ajattelemaan.
Työntekijöiden lisäksi ravintolapäällikkö Kuikka on viihtynyt töissään. Hän on ollut Unicafessa töissä koko aikuisikänsä, yli 20 vuotta. Viimeiset neljä vuotta hän on ollut nykyisessä yksikössään Kaivopihalla.
Mikä on saanut hänet viihtymään Unicafessa niin pitkään?
”Tykkään työnantajasta. Arvomaailma kohtaa oman arvomaailmani kanssa.”
Kuikalle vastuullisuus on tärkeää. Samoin se, miten henkilökuntaa kohdellaan. Aina voi olla varma, että ihmisten parasta ajatellaan, hän sanoo.
Työssä ruokitaan myös suuria opiskelijamääriä. Se tuo merkityksellisyyden tunnetta.
”Tiedostamme, että saatamme olla joidenkin opiskelijoiden elämässä päivän ainut ihmiskontakti.”
Lue myös: Koulukeittiöissä on löytynyt toimiva ratkaisu kasvisten lisäämiseen: hybridiruoka
