Löydät Aperol Spritzin reseptin tämän jutun lopusta.

Klassinen Spritz Veneziano eli Aperol Spritz valmistetaan grogikatkerosta, kuohuviinistä ja soodasta. Se tarjoillaan yleensä viinilasista jäiden ja appelsiinisiivun kera. Perinteinen spritzin kaava on kaksi osaa katkeroa, kolme osaa kuohuviiniä ja yksi osa soodaa.

Avecmedian ja Suomen baarimestarien yhdistyksen FBSK:n cocktailkoulussa treenataan kymmenen suosikkicocktailia ja tekniikat, joilla ne onnistuvat varmasti. Spritzin valmistuksen opettaa baarimestari Matias Pietarinen.

Spritzin valmistuksessa on Matias Pietarisen mukaan kolme kompastuskiveä: ainesuhteet, jäiden laatu ja kuohuviinin lämpötila. Raaka-aineiden suhteet menevät herkästi epätasapainoon, jos tuotteet kaataa vapaalla kädellä vähän miten sattuu. Huonolaatuiset jäät tuovat drinkkiin liikaa sulavettä, ja siitä tulee laimea. Huoneenlämpöinen tai huonosti viilennetty kuohuviini taas vaikuttaa cocktailin tarjoilulämpötilaan. Kuohuviinin tulee olla kunnolla kylmää, koska lämmin pidentäjä sulattaa jäistä entisestään lisää vettä ja sitä spritz ei kestä.

Kun spritzin valmistaa jäähdytetyistä raaka-aineista laadukkaiden jäiden kera ja keskittyy oikeisiin mittasuhteisiin, on lopputuloksena raikas ja tasapainoinen cocktail.

Miten Aperol Spritz tehdään?

Helppo Aperol Spritz syntyy rakentamalla katkero, kuohuviini ja sooda viinilasiin jäiden kera. Kun raaka-aineet on jäähdytetty, jäät ovat kuivia ja hyvälaatuisia, ja ainesuhteisiin keskittyy kunnolla, valmistuu paras Aperol Spritz. Kuohuviini ja sooda kannattaa lisätä jäiden jälkeen, koska muuten juoma kuohuu voimakkaasti. Siinä sivussa katoavat kuplat. Samasta syystä Spritziä ei tule myöskään sekoittaa liian voimakkaasti, vaan kevyt pyöräytys ja nosto lusikalla riittää.

Mitä Aperol Spritz sisältää?

Spritz Venezianon ainekset ovat Aperolin tai muun katkeron lisäksi kuohuviini ja soodavesi. Kuohuviiniksi kannattaa valita kevyt ja hedelmäinen prosecco, jossa voi olla jopa jäännössokeria tukemassa kokonaisuutta. Kuohuviinin merkitys on iso, koska sitä on spritzissä eniten. Kuivat ja paahteiset cavat, cremantit ja samppanjat eivät sovi spritzin luonteeseen. Erityisesti tammiset kuohuvat ovat ristiriidassa juoman pirskahtelevan makuprofiilin kanssa.

Mikä katkero kannattaa valita?

Aperol Spritziin käytetään yleensä juuri Aperol-nimistä katkeroa. Samasta kategoriasta löytyy muitakin tuotteita, joita voi hyödyntää spritzeissä. Tuotteita on laidasta laitaan: maussa saattaa olla raparperia, mansikkaa, mausteisuutta tai sitruksisuutta.

Pullosta kannattaa etsiä esimerkiksi termiä “aperitivo”, joka yleensä viittaa kevyeen katkeroon. Amaro-sana voi taas tarkoittaa myös väkevämpää mahakatkeroa, jotka ovat alkoholipitoisuudeltaan voimakkaampia ja maultaan yrttisiä, eivätkä sovellu spritzeihin yhtä hyvin kuin grogikatkerot.

Baarimestarin vinkit tuunaamiseen

Perinteisesti spritz sisältää katkeroa, kuohuviiniä ja soodaa. Spritzeistä valmistetaan kuitenkin hyvin erilaisia versioita, joissa saattaa olla pidentäjänä myös tonicia tai muuta virvoitusjuomaa. Kuohuviininkään ei tarvitse olla vaaleaa, vaan juomaan voi kokeilla myös hedelmäistä rosekuohuviiniä.

Erilaiset spritzit ovat suosittuja, ja monissa versioissa käytetään katkeron sijaan likööriä. Limoncello spritziin käytetään katkeron sijaan italialaistyylistä sitruunalikööriä. Hugo taas valmistuu seljankukkalikööristä ja mintusta. Hugo-drinkki on lähtöisin Italian pohjoisosasta, Etelä-Tirolin maakunnasta. Tämän spritzin kehitti vuonna 2005 Roland Gruber. Hugosta on muodostunut yksi moderneista klassikoista, ja se on erityisen suosittu kesäaikaan terassijuomana.

Oma twisti spritzistä: Tee Pimm’s Cup -tyylinen versio sekoittamalla katkeroa, proseccoa ja tuoreita hedelmiä, marjoja ja minttua.

Alkoholiton Aperol Spritz:  Korvaa katkero kylmäpuristetulla puolukkamehulla ja käytä kuohuviininä alkoholitonta versiota.

Erilaiset spritzit eri vuodenajoille: Koristele kesällä juoma tuoreella mansikalla tai vadelmalla, lisää syksyllä mausteisuutta kanelilla.

Mikä on Aperol Spritzin historia?

Spritzit ovat kotoisin Pohjois-Italiasta, erityisesti Venetsian ympäristöstä. 1800-luvulla alue oli vielä Itävallan hallinnassa, ja itävaltalaisilla sotilailla oli tapana nauttia italialaiset viinit vedellä jatkettuna, jotta ne olisivat olleet alkoholipitoisuudeltaan lähempänä heille tuttuja oluita. Näin syntyi spritzer eli valkoviinisooda, josta myöhemmin kehittyi myös kuohuviiniä, bitteriä ja soodaa yhdistävä spritz. Nimi spritz tulee saksan kielen sanasta “spritzen”, joka tarkoittaa muun muassa roiskahdusta tai loiskahdusta.

Lähteet: Difford’s Guide

---

---