Sotto-ravintolat ovat tulleet tunnetuiksi erityisen matalasta hinnoittelustaan. Ketjun edullisin pizza, klassinen Margherita, maksaa vain viisi euroa. Vertailun vuoksi vastaava annos maksaa monissa ravintoloissa kaksi tai jopa kolme kertaa enemmän. Soton kallein pizza maksaa kymmenen euroa.
“Meidän voittomme tulee lisämyynneistä. Aioli ja Coca-Cola ovat käytännössä meidän rahantekokoneemme. Myös pizzoista jää rahaa, kun volyymi on tarpeeksi korkea”, Sotto-ravintolan yrittäjiin kuuluva Mikko Aitto-oja kertoo Avecmedialle.
Keskimäärin yksi Soton ravintola myy noin 2 500 pizzaa viikossa, Aitto-oja sanoo. Myynti painottuu viikonloppuihin, mutta kauppa käy myös arkena.
Pizza on kuitenkin vain pizza
Aitto-ojan mukaan Soton suuret asiakasmäärät perustuvat yksinkertaiseen yhtälöön: edulliseen hintaan ja hyvään tuotteeseen.
“Jos nelihenkinen perhe käy meillä syömässä, he selviävät illasta noin 30 eurolla. Haluamme kuitenkin tarjota ravintolafiilistä, vaikka olemme pikaravintola. Siksi panostamme esimerkiksi sisustukseen ja tunnelmaan, kuten puisiin kalusteisiin, tummiin sävyihin, tunnelmalliseen valaistukseen ja oikeisiin aterimiin.”
Sotossa ei nähdä tarvetta nostaa hintoja.
“Pizza on pizza. Meidän tuote on laadukas, mutta en näe syytä hinnoitella sitä korkeammaksi. Jos sen voisi myydä vieläkin edullisemmin, harkitsisin sitäkin. Toivoisin, että kaikilta sektoreilta löytyisi aina se ’euron juustohamppari’, eli laadukas mutta edullinen vaihtoehto”, Aitto-oja kertoo.
Näin viiden euron pizzalla tehdään tulosta
Tyypillisesti pizzan myyntikate hipoo 80 prosenttia, mutta miten Sotto kattaa kulut viiden euron pizzalla?
“Se riippuu kuluista. Me seuraamme tarkasti raaka-aineiden ja palveluiden hintoja emmekä pelkää kilpailuttaa. Teemme myös suuren osan tuotteista itse, kuten pizzataikinat ja kastikkeet. Valmiit komponentit ovat aina yksi ravintolan isoimmista kuluista. Toki työaikaa kuluu enemmän kun valmistaa itse, mutta tarvitaanko silloin välttämättä lisää työvoimaa vai voisiko työpäiviä tehostaa?”
Lisäksi käytännön ratkaisut, kuten tehokkaat italialaiset kaasu-uunit ja toimiva keittiön työnjako, pitävät tuotannon sujuvana. Keittiötilat toteutetaan ravintoloissa aina niin, että pizzat voidaan täyttää, paistaa ja koristella sekä toimittaa asiakkaille tehokkaalla tavalla. Yksi uuni paistaa jopa 85 pizzaa tunnissa, ja ravintolassa pyritään siihen, että uuni olisi mahdollisimman harvoin tyhjänä.
Wolt tuo asiakkaita
Noin puolet pizzoista syödään ravintolassa ja puolet pakataan mukaan. Vuonna 2026 pizzalaatikoiden menekiksi on arvioitu noin 190 000 kappaletta. Tilauksia tehdään runsaasti Woltin sovelluksen kautta.
“Komissiot syövät osan tuotosta, mutta meidän kannattaa silti myydä Woltissa. Iso osa asiakkaista löytää meidät sitä kautta. Olemme hinnoitelleet Woltin tuotteet hieman ravintolahintoja korkeammiksi, mikä kompensoi komissioita.”
Pizzaa voi tilata myös Soton nettisivujen kautta joko mukaan tai kotiinkuljetuksella niin, että Woltin kuskit kuljettavat pizzat. Komissio on silloin ravintolalle paljon pienempi kuin sovelluksen kautta tilatessa.
Sotto-ravintoloissa pizzaa pyöritetään paitsi yksittäisille asiakkaille myös isompiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Viime kesänä ketjun pizzoja tarjoiltiin monissa häissä iltaruokana. Lisäksi Sotto palvelee erilaisia opiskelija- ja järjestötapahtumia sekä urheilujoukkueita. Aitto-ojan mukaan suurin yksittäinen pizzatilaus erääseen tapahtumaan oli 550 pizzaa.
Kyselyitä yrityksiltä tulee viitisentoista viikossa.
“Me emme tällä hetkellä tee aktiivisesti yritysmyyntiä. Voisimme tulevaisuudessa keskittyä siihen enemmän. Esimerkiksi pizzavaunu voisi olla yksi vaihtoehto, jolla voisimme hoitaa cateringin tyylikkäästi.”
Lisämyynti pitää bisneksen pystyssä
Soton mallissa lisämyynti on tärkeässä roolissa. Tarjoilijoita koulutetaan McDonald’sin tapaan kysymään aina, tuleeko pizzan kanssa juomaa tai dippiä.
“Sen, tekeekö henkilökunta aktiivisesti lisämyyntiä, näkee heti myynnistä. Me myös odotamme lisämyynnin tekemistä työntekijöiltämme. Myyminen saattaa ensin tuntua kiusalliselta, mutta ensimmäisten onnistumisten kautta kaikki ovat päässeet hyvään vauhtiin.”
Mitä Aitto-oja vinkkaisi muille ravintoloille lisämyynnin vauhdittamiseksi?
“Yksi selkeä lisätuote toimii parhaiten. Kannattaa valita sellainen tuote, mitä asiakkaat oikeasti haluavat ostaa ja mikä menee luontevasti ydintuotteen kylkeen. Meillä se on aioli, joka sopii pizzan kanssa yhtä luontevasti kuin vaikka ranskalaiset hampurilaisen kanssa. Tärkeää on myös pitää hinnat kohtuullisina, jotta asiakas ostaa mielellään. Meiltä voi saada keskioluttuopin vitosella, limun kolmella eurolla ja dipin kahdella eurolla.”
Franchise-malli kiihdyttää kasvua
Sotto siirtyi kesällä 2025 kokonaan franchise-malliin. Turun ensimmäinen toimipiste on oma, mutta muut ravintolat ovat yrittäjävetoisia. Ratkaisulla halutaan helpottaa laajentamista.
“Franchise on kevyempi tapa laajentaa. Meidän ei tarvitse itse vastata jokaisen ravintolan arjen pyörittämisestä, vaan yrittäjät hoitavat sen jokaisessa toimipisteessä.”
Franchise-yrittäjyydessä on hyvät ja huonot puolensa.
Franchising-yrittäjä saa käyttöönsä valmiiksi kehitetyn liiketoimintakonseptin, johon kuuluvat esimerkiksi tuotteet, toimintatavat, brändi ja markkinointi.
Toisaalta yrittäjä ei voi muokata konseptia vapaasti, mikä voi tuntua myös rajoittavalta.
Kiinnostus on kuitenkin suurta, sillä tällä hetkellä yli kymmenen ihmistä jonottaa mahdollisuutta avata oma Sotto. Sopivien liiketilojen löytäminen on haaste.
“Hyvä ravintolapaikka on keskeinen, noin sadan neliön kokoinen ja jo valmiiksi ravintolakäytössä tai helposti muunnettavissa sellaiseksi. Emme kaipaa megakomplekseja, vaan kompakteja ja toimivia tiloja.”
Helsingissä on kaksi Sottoa, Vantaalla ja Turussa yksi.
Ketju etsii jatkuvasti uusia sijainteja eri puolilta Suomea. Jyväskylän ja Lahden suunnat kiinnostavat seuraavaksi.
Yksi laajentumisen hidaste liittyy rakennuslupiin. Esimerkiksi Turun kaupunki ilmoitti, että lupaprosessi yhden kohteen ilmastointiremontille kestää neljästä kahdeksaan kuukauteen.
“Lupakäsittelyä voisi nopeuttaa. Hyvin yksinkertaisen ilmastointiremontin vuoksi joudumme odottamaan todella pitkän aikaa uuden ravintolan avaamista. Meidän tarvitsemamme remontit eivät ole suuria, mutta prosessit vievät aikaa ja hidastavat laajentumista.”
Lue myös: Pancho Villa avaa 50:nnen ravintolansa – ”Franchisingketju kasvaa monella tavalla”
Lue myös: ”Helsingin halvinta” myynyt pizzeriaketju sulki viimeisenkin ravintolansa – loppu tuli alle vuodessa
