Elokuvafestivaali Karhupuisto Film Festival, naisille suunnatut Hot Girl Clubit sekä kulttuurin ja bisneksen yhdistävä Oddfest ovat esimerkkejä yhteisöllisistä pientapahtumista.
Kysyimme näiden tapahtumien järjestäjiltä, millaisia trendejä pientapahtumissa on ja millainen olisi tämän hetken trendikäs diy-tapahtuma (do it yourself = tee se itse).
Deniz Kaya ja Aleksi Kinnunen, Karhupuisto Film Festival
Mikä Karhupuisto Film Festival?
- Elokuvafestivaali, joka järjestettiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2025 Helsingin Karhupuistossa ja sen ympäristössä.
- Helsingin Kalliota pidetään Suomen urbaaneimpana kaupunginosana, ja festivaalin teema oli kaupunkilaisuus.
- Ohjelmistossa oli pitkiä ja lyhytelokuvia. Näytöksiä järjestettiin sisä- ja ulkotiloissa, ja osa oli ilmaisia.
- Esimerkiksi meksikolaisen Michel Francon ylistetty elokuva Dreams sai festivaalilla Pohjoismaiden ensi-iltansa.
- Vapaaehtoisvoimin toteutettu elokuvafestivaali järjestetään taas syyskuussa 2026.
1) Yhteisöllisyys
”Olemme yhteisöllinen elokuva- ja kaupunkikulttuurifestivaali, jonka toteutukseen on osallistunut ystäväverkostona erityisesti Kallion alueen toimijoita, kuten yrityksiä, yhteisöjä ja kulttuurin tekijöitä. Emme halua kääntyä sisäänpäin. Yhteiset voimannäytöt heijastelevat osaltaan kulttuurialan vaikeaa tilannetta. Haluamme näyttää, millaisiin ponnistuksiin pystymme porukalla, mutta pidämme ääntä myös siitä, ettei tapahtumia voida tuottaa vain ilmaistyönä.”
2) Kekseliäs tilankäyttö
”Helsingissä Kallion suunnalla on ollut eri aikoina jopa 30 elokuvateatteria, nykyään Kallion kaupunginosassa ei ole yhtään. Toimme Karhupuistoon elokuvien lisäksi eurooppalaisen tyylin käyttää kaupunkitilaa. Näytöksiä oli yllättävissä paikoissa, kuten Kallion kirkossa, kirjastossa ja Martti Suosalon sirkusteltassa. Maksullisten ja sisänäytösten lisäksi järjestimme ilmaisia ulkoilmanäytöksiä.”
3) Arvot ja vastuullisuus
”Ihmiset haistavat sieluttomuuden. Teemme arvomme selviksi, ja jos joku ei pidä niistä, se on fine. Vastuullisuus ja ympäristön huomioiminen ovat elinehtoja, jotta saamme ottaa kaupunkitilaa jatkossakin haltuun.”
4) Hyperlokaalius
”Tapahtumamme ei ole vain kalliolainen vaan karhupuistolainen. Osallistamme paikallisia asukkaita ja toimijoita. Kun ihmiset kokevat, että tämä on meidän alueemme tapahtuma, he kantavat siitä vastuuta. Karhupuistossa tiloja kunnioitettiin ja paikat jäivät siisteiksi. Kylämäiset festarit, joiden tuotannossa huomioidaan paikallinen yhteisö, ovat vastalause kaupallisille massatapahtumille. Kotibileiden tunnelmaa olisi kiva saada myös isompiin tapahtumiin.”
5) Ilmiöittäminen
”Jos tapahtumasta halutaan ilmiö, se ei vaadi aina rahaa vaan luovuutta. Liimasimme Siltasaarenkadun ja Kolmannen linjan kulmassa olevan toimistomme ikkunoihin festivaalitarrat ja julisteet jo ennen kuin mitään oli julkistettu. Se herätti kiinnostusta. Päällekäyvän mainostamisen sijaan teimme lempeää ja hauskaa markkinointia, kuten festivaalizinen, jota jaettiin paikallisiin kahviloihin ja baareihin. Menimme myös kärryjen kanssa puistoon ja jaoimme lehteä ja kahvia.”
Millainen olisi trendikäs diy-tapahtuma?
”Kokemuksemme perusteella paikallinen lähikortteleiden tapahtuma, jossa kuulostellaan naapureiden kanssa, mikä toimii. Omaehtoinen mutta näkemyksellä kuratoitu tapahtuma, jolla on selkeä missio ja arvot.”
Mariko Sero, Hot Girl Club
Mikä Hot Girl Club?
- Mariko Seron eli Dj M Babyn klubikonsepti, jonka idea on luoda turvallinen, tanssimiseen ja yhteisöllisyyteen kannustava tila naisille ja muunsukupuolisille.
- Hot Girl in the City -klubilla on sama idea, mutta musiikki on vanhempaa 90- ja 2000-lukujen musiikkia.
- Molemmilla klubeilla soitetaan tanssittavaa, positiivista ja voimauttavaa musiikkia naisilta ja naisia puhuttelevilta artisteilta.
- Hot Girl Clubia järjestetään Helsingissä Kuudennella Linjalla ja Hot Girl Club in the Citya Groteskin Upper Clubilla.
1) Päiväbiletys ja alkoholittomuus
”Toivoisin, että biletys aikaistuisi ja kahvila- ja päiväklubbailu yleistyisi. Alkoholin ei tarvitse olla pääosassa. Huomaan klubeillani, että ihmiset kaipaavat tanssimista ja yhdessäoloa. Tapahtumien pitää olla paikoille kannattavia, joten on toivottavaa ostaa jotain, mutta sen ei tarvitse olla aina alkoholia.”
2) Yhteyden luominen
”Pelkkä musiikki ei riitä, vaan tapahtuman pitää tarjota yhteisö tai viitekehys, johon ihminen haluaa kuulua. Soitan Hot Girl Clubeilla hyvän mielen girl-musiikkia vuodesta 2000 nykypäi-vään, esimerkiksi Destiny´s Childia, Britney Spearsia ja Christina Aguileraa. Hot Girl Club In The Cityssa on sama idea, mutta musiikissa pysytään 90–00-aikakaudella. Klubeilla on käsinkosketeltavan lämmin energia. Ihmiset tulevat ennen kaikkea tanssimaan, myös miehet. Naisten välillä voi olla rumaa puhetta tai kateutta, naiset voivat olla toisilleen välillä ilkeitä. Syvin toiveeni on parantaa eri-ikäisten ja erilaisten naisten puheyhteyttä. Luoda ymmärrystä, uteliaisuutta ja anteeksiantoa kritiikin sijaan.”
3) Puhelimettomuus
”Näkyy hento trendi, että puhelimia aletaan jättää vähemmälle. Varsinkin juuri 18 vuotta täyttäneet tulevat klubeille usein luomaan enemmänkin kontenttia kuin tanssimaan. Tämä ei ole kritiikkiä vaan havainto bilekulttuurin muuttumisesta. Omilla klubeillani puhelimia näkee vähemmän, sillä ihmiset haluavat tanssia ja olla yhdessä. Kävijät ovat jopa näyttäneet perustamiensa Hot Girl -Whatsapp-ryhmien keskusteluja, joissa intoillaan tulevista klubeista.”
Millainen olisi trendikäs diy-tapahtuma?
”Päivätapahtuma paikassa, johon ihmiset eivät tule näyttäytymään, vaan he tuntevat, että minä tarvitsen tätä. Sellainen tapahtuma ja paikka, joka ruokkii ihmisen perustarvetta sosiaaliseen kanssakäymiseen.”
Ronny Eriksson, Oddfest
Mikä Oddfest?
- Monitaiteellinen monilavafestivaali, jossa yhdistyvät taide, viihde ja luovan alan bisneskonferenssi.
- Järjestettiin ensimmäisen kerran kesäkuussa 2025 Helsingissä Lasipalatsin korttelissa.
- Tavoitteena on esitellä luovan alan toimijoita ja linkittää heidät bisnesalan päättäjiin.
- Vuoden 2025 Oddfestissä nähtiin esimerkiksi onnellisuustutkija Arthur Brooks, kokeellisen hip hopin pioneeri Pink Siifu, suunnittelija Minna Parikka ja start up -yrittäjä Peter Vesterbacka.
- Oddfest järjestetään taas ensi kesänä 8.–14.6.2026.
1) Maksuttomuus
”Ihmisillä on nyt aika vähän kulutusvoimaa, joten ilmaiset ja vaihtoehtoisemmat tapahtumat korostuvat. Uusilla pienemmillä tapahtumilla voi kuitenkin olla vaikeaa, eivätkä kaikki säily hengissä. Mielenkiintoista nähdä, miten ihmiset liikkuvat ja käyttäytyvät tänä vuonna.”
2) Monimuotoisuus
”Oddfestiä viedään ensi kesänä vielä enemmän multi venue -suuntaan. Yhden paikan suljetun festarin sijaan tapahtumapaikkoja on useita. Nostamme esille luovan alan toimijoita, jotka eivät ole vielä lyöneet läpi Suomessa. Ennustan, että näemme entistä enemmän pieniä, intiimejä ja vaihtoehtoisia formaatteja ja yhteistöitä. Kallio Block Party on esimerkki kokoontumisesta, jossa monta pienempää kollektiivia yhdistää voimansa.”
3) Yhteisölähtöisyys
”Tapahtuman ympärille rakentuneet yhteisöt määrittelevät entistä enemmän tapahtuman sisällön. Valta ei ole vain yhdellä kuratoijalla.”
4) Riskinottokyky
”Leikkauspolitiikka aiheuttaa haasteita ja epävarmuutta. Lippuja ostetaan viime tingassa, riskejä uskalletaan ottaa aika vähän. Miten järjestäjät uskaltaisivat ottaa riskejä, mutta tapahtuma olisi kannattava? Tämäkin kysymys on trendi. Pahimmassa tapauksessa kaikki tapahtumat alkavat muistuttaa toisiaan, koska järjestäjät pelaavat varman päälle.”
Millainen olisi trendikäs diy-tapahtuma?
”Suomessa on paljon luovia ja kulttuurialan ryhmiä maratonporukoista musaklubeihin ja keramiikkaryhmiin. Unelmoin tapahtumista, joissa ryhmät pääsisivät yhdistymään. Kaikki toisivat oman sisältönsä ja yhteisönsä samaan paikkaan. Se voisi olla vaikka hylätty tila, jossa vietettäisiin yhdessä aikaa ja juhlittaisiin, ilmapiiri olisi cozy. Myös kävijöiltä kaivataan nyt rohkeutta testata mukavuusalueensa ulkopuolella olevia tapahtumia. Uutta ei synny, jos sekä tekijät että kävijät eivät ota riskejä.”
Lue myös: Esteettömässä tapahtumassa kiinnitetään huomiota kieleen – tässä saavutettavuuden ABC
Lue myös: Diivailevia maailmantähtiä ja tiikerivaara – Kari Reini kertoo tapahtumarikkaasta urastaan
Juttua muutettu 2.4.2026 kello 10.51: Anna Ikäheimosen ottaman kuvan kuvaajatietona oli virheellisesti Sebastian Heimann.
