Kuinka monta kertaa olet seissyt tapahtuma-alueen kartan edessä hahmottamatta, missä mikäkin paikka sijaitsee? Pelkän ”olet tässä” -pallon sijainnin ymmärtäminen voi olla vaikeaa, vaikka ihmisellä ei olisi lukemiseen tai kognitiiviseen toimintaan liittyviä haasteita.
Anna-Katarina Kokko kiinnittää tapahtumissa huomiota juuri karttaan. Hän valmistuu keväällä puhevammaisten tulkiksi ja kommunikaatio-ohjaajaksi. Kokko on myös vastuullisempia ja saavutettavampia tapahtumia edistävän Tavata ry:n kielellisen saavutettavuuden asiantuntija. Päivätöissä Kokko on ravintola-alalla, jolla hän on viihtynyt jo 25 vuotta.
Kokko tietää, että erilaisista kommunikaatiota tukevista menetelmistä hyötyviä ihmisiä on satojatuhansia.
”Olen ehkä idealisti, mutta jos vaikka festareilla pistettäisiin esteettömyysasiat kuntoon, voisimme palvella lähes kaikkia.”
Kerro ja kuvita
Kokon kiinnostus viestintään ja sen erilaisiin muotoihin syttyi jo lapsuudessa. Hän tutustui 7-vuotiaana kuuroon tyttöön, josta tuli hänen ystävänsä. Kun puhevammaisten tulkkauksen koulutus tuli Kuopion humanistiseen ammattikorkeakouluun monimuoto-opintoina, Kokko tarttui tilaisuuteen.
Kesällä 2024 Kokko pääsi yhdistämään opintonsa ja kokemuksensa ravintola- ja tapahtuma-alalta. Hän nousi Ilosaarirockin päälavalle opiskelukaverinsa Emmi Markkasen kanssa ja tulkkasi juonnot viitotulle puheelle. Myös kaikki screeneillä pyörinyt festivaali-info selkoistettiin eli yksinkertaistettiin ja kuvitettiin, jotta tieto oli mahdollisimman monelle ymmärrettävässä muodossa.
Tässä vaiheessa on paikallaan selventää tärkeä asia: viittomakieli on eri asia kuin viitottu puhe. Viittomakieli on oma kielensä, joka ei ole sidoksissa maassa puhuttuun kieleen. Viittomakieli ei myöskään ole universaali, vaan viittomat voivat vaihdella maittain.
”Viittomakieltä käyttävät yleensä syntymäkuurot. Viittomakieltä käyttäviä ihmisiä on Suomessa noin 5 000”, Kokko kertoo.
Ilosaaren päälavalla nähtyä viitottua puhetta taas viitotaan puheen rinnalla. Jokainen puhuttu sana viitotaan, ja se tehdään puhutun kielen sanajärjestyksen mukaisesti. Kolmas apukeino ovat tukiviittomat. Ne ovat viittomakielen yksittäisiä viittomia, joita käytetään puheen rinnalla.
Viitottua puhetta ja tukiviittomia käyttävät esimerkiksi cp-vammaiset, myöhemmällä iällä kuuroutuneet sekä ihmiset, joilla on kuulonalenema.
”Puhetta ja kommunikaatiota tukevia eli AAC-menetelmiä on valtavasti, ja käyttäjäkunta on erittäin heterogeeninen.”
Kartat kuntoon
Kun Suomessa puhutaan esteettömyydestä, puhutaan usein portaista ja kynnyksistä. Ne eivät kuitenkaan ole ainoita asioita, jotka vaikuttavat tapahtuman esteettömyyteen. Monen tapahtuman kielellisessä ja kuvallisessa saavutettavuudessa olisi petrattavaa.
”Mietitään vaikka sitä, miten vesipiste merkitään tapahtumakarttaan. Usein symbolina käytetään tyyliteltyä vesipisaraa. Meidän, joilla ei ole ymmärryksen haasteita, on helppo ymmärtää, että pisara symboloi vesipistettä, mutta joku toinen voi ajatella, että merkki kertoo siitä, että tuossa kohdassa on joki tai lampi”, Kokko havainnollistaa.
Jos kyseessä on vesipiste, jossa pullon voi täyttää itse ilmaiseksi, olisi hyvä, että symbolissa olisi pisaran lisäksi hana. Jos taas paikassa on kioski, josta voi ostaa vettä, asia tulisi ilmaista muulla tavoin.
”Olen usein miettinyt, että miksi asioita ei voida ilmaista sekä kuvalla että tekstillä. Kun symbolin vieressä on vaikka teksti bar, viesti olisi vielä ymmärrettävämpi.”
Myös katsomokorokkeiden merkitseminen karttaan unohtuu usein. Katsomokorokkeet ovat pyörätuolien ja muiden apuvälineiden käyttäjille varattuja korotettuja lavoja, joilta on esteetön näköyhteys tapahtumapaikalle. Sen lisäksi, että korokkeita ei aina merkitä karttoihin, niiden sijoittelua ei aina mietitä. Koroke kannattaisi sijoittaa esteettömien wc-tilojen ja kulkureittien lähelle.
Myös tyylitelty ja pieni fontti ja tietyt väriyhdistelmät voivat tehdä tapahtuman nettisivujen ja julisteiden lukemisesta vaikeaa. Neonkeltainen teksti valkoisella pohjalla voi olla ideana cool, mutta väriyhdistelmän lukeminen on mahdotonta lähes kaikille.
Pyydä palautetta
Onko jokaisesta tapahtumasta mahdollista tehdä täysin esteetön ja saavutettava? Kokon mukaan ei, mutta mahdollisimman hyvään lopputulokseen kannattaa pyrkiä.
”Kun miettii festarialueita, kaikkia paikkoja ei mitenkään saa esteettömiksi, ellei tapahtumaa järjestetä täysin tasaisella asvaltilla. Jokainen voi kuitenkin pyrkiä tekemään parhaansa ja viestiä selkeästi, missä ovat katsomokorokkeet, esteettömät vessat ja vesipisteet.”
Saavutettavuus pitäisi huomioida myös tapahtuman jälkeen. Palautteen keräämisestä ei ole hyötyä, jos ihmiset eivät tiedä, missä sitä voi antaa ja miten. Kommunikaation apuvälineitä, kuten kuvia ja selkokieltä kannattaa hyödyntää myös palautekanavissa.
Kokko kannustaa jatkamaan esteettömyystyötä, vaikka palaute olisi aluksi negatiivista.
”Suomalaisilla on sellainen tapa, että palautetta annetaan vain niistä asioista, jotka ovat huonosti. Ei kannata lannistua, vaan yrittää parhaansa ja pyytää apua, asiantuntijoita löytyy kyllä. Kaupungit, kunnat ja hyvinvointialueet voisivat esimerkiksi pohtia, kuinka paljon he hyödyntävät vammaisneuvostoja.”
Myös Tavata ry järjestää esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja turvallisuuteen liittyvää koulutusta. Yhdistys pyörittää myös Keikkakaveri-toimintaa. Sen tavoitteena on tarjota turvallisempia ja saavutettavampia elämyksiä niille, jotka eivät lähde mielellään yksin tapahtumiin.
”Pidin juuri saavutettavuuskoulutuksen eräälle kaupunginteatterille. Heidän nettisivuillaan oli paljon tekemistä. Katsoimme esimerkiksi fontit ja värit kuntoon ja mietimme tapahtumamarkkinointia saavutettavuuden näkökulmasta.”
Esteettömyys on etu
Erilaiset vammat ja haasteet eivät ole ainoita syitä, miksi saavutettavuuteen pitäisi satsata. Lähes kaikilla meistä on kokemusta kielimuurista. Kun yhteistä kieltä ei ole, kuka tahansa on herkästi avuton. Selkeä ja saavutettava viestintä palvelee myös turisteja ja kieltenoppijia.
Kokon mielestä saavutettavuus on myös markkinointivaltti. Suomi on tapahtuma-alan näkökulmasta syrjäinen maa, jossa puhutaan vaikeaa kieltä. Jos tapahtumiin halutaan kansainvälisiä vieraita, viestinnästä pitää tehdä helppoa ja selkeää.
”Jokainen tapahtuma tarvitsee nyt varmasti lisää kävijöitä. Miten paljon voisimmekaan tavoittaa eri asiakasryhmiä, jos saavutettavuusasiat olisivat kunnossa.”
Asiantuntija-avun käyttäminen parantaisi monen tapahtuman viestintää. Yhteen tapahtumaan tai projektiin hankittu koulutus voi kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi saavutettavuus- ja esteettömyyskoulutukseen investoitu raha maksaa itsensä takaisin parempana palautteena ja brändinä sekä lipputuloina.
”Tässä ei puhuta miljoonista euroista. Kun asiat oppii kerran, niihin ei tarvitse investoida joka vuosi.”
Saavutettavuuden ABC
- Mieti, miten tapahtumapaikasta voi tehdä mahdollisimman esteettömän. Pääsevätkö apuvälineiden käyttäjät ja avustajat paikalle? Ovatko wc:t esteettömät? Onko paikassa
katsomokorokkeita? - Tarkista tapahtumakartta. Onko se selkeä? Ovatko symbolit ymmärrettäviä? Ovatko kaikki tärkeät paikat merkitty karttaan?
- Hanki häirintäyhdyshenkilö. Jos organisaatiolla ei ole häirintäyhdyshenkilöä, hänet voi tilata Tavata ry:stä.
- Tutustu turvallisemman tilan periaatteisiin. Mieti, toteutuvatko ne tapahtumassa.
- Tarkastele käytöstäsi ja valintojasi. Sulkevatko ne jonkun ihmisryhmän ulkopuolelle?
- Kirkasta tapahtuman arvot ja puhu niistä henkilökunnan kanssa. Käykää esteettömyysasiat ja turvallisemman tilan periaatteet yhdessä läpi.
- Luo palautekanava. Varmista, että viestit siitä selkeästi ja kanava on helppokäyttöinen.
Anna-Katarina Kokko
- Tavata ry:n kielellisen saavutettavuuden asiantuntija.
- Tulkkasi vuoden 2024 Ilosaarirockin päälavan juonnot viitotulle puheelle kollegansa Emmi Markkasen kanssa.
- Päivätöissä ravintola-alan ammattilainen. Valmistuu keväällä puhevammaisten tulkiksi ja kommunikaatioohjaajaksi.
Lue myös: Muistisairaita puhujina ja osallistujina – saavutettavuudeltaan ainutlaatuinen tapahtuma palkittiin
