Tapahtumia markkinoidaan monesti edelleen kuin olisi vuosi 2015. Ennakkoon tehdään muutama hieno graafinen juliste, tapahtumasta julkaistaan pari Instagram-tarinaa (jos aikaa on), ja viikon päästä ajetaan ulos isolla rahalla ostettu aftermovie. Tapahtuma pysyy ihmisten mielessä vain pari viikkoa ja jää sen jälkeen unholaan.
Tähän ei pidä tyytyä. Someammattilaisen silmin pöydälle jätetään valtavasti potentiaalia. Tapahtumamarkkinoinnissa on aika siirtyä vuoteen 2026.
Isoin muutos ei ole yksittäinen kikka vaan asenteen muutos. Täytyy ymmärtää, että somesisältöä pitää tuottaa moninkertaisesti enemmän kuin aiemmin. Suomessa ajatellaan herkästi, että ihmiset kyllästyvät sisältöön nopeasti. Ihminen kyllästyy kuitenkin vain silloin, kun sisältö on jatkuvaa ”osta nyt” ‑mainontaa.
Itse seuraan paljon formuloita, ja kyseiseltä organisaatiolta voi tulla yhteen kisaviikonloppuun liittyen satoja päivityksiä jokaiseen somekanavaan. Niitä voisi tulla vaikka tuplasti enemmän, ja katsoisin silti niitä. Luonnollisesti Suomessa ei ole samoja resursseja kuin F1:llä, mutta täälläkin osataan tehdä hyvää tapahtumamarkkinointia.
Suomen suurin kamppailu-urheilutapahtuma Ice Cage on ymmärtänyt määrän merkityksen. Tapahtumapäivänä heiltä voi tulla useita kymmeniä julkaisuja kaikkiin kanaviin, ja sisällöt keräävät kymmeniä miljoonia näyttökertoja. Et pääse tapahtumaa pakoon, vaikka olisit muualla. Sisältö tarjoaa myös tarttumapintaa kahvipöytäkeskusteluihin: ”näitkö tämän?”
Edelläkävijöiden tapahtumamarkkinointi on siirtynyt always on ‑malliin. Jo kuusi kuukautta ennen tapahtumaa julkaistaan videoita, joissa avataan esimerkiksi sitä, kuka päättää esiintyjät tai miten 100 000 euron tapahtuma on budjetoitu. Jotkut edelläkävijät sisällyttävät esiintyjien sopimuksiin kohdan ennakkomarkkinoinnista. Kyse ei ole yksittäisistä selfievideoista vaan laajemmasta kokonaisuudesta, jossa artisti päästää yleisön katsomaan, miten biisi syntyy. Katsoja viedään aidosti kulissien taakse.
Sisällön ei tarvitse olla kiillotettua tai kuvattu elokuvakameralla. Suurin osa kannattaa tehdä kevyesti puhelimella. Puhelin on aina mukana, tuotanto on ketterää, eikä sisältö huuda katsojalle olevansa mainos.
Kun tapahtumamarkkinointi muutetaan always on ‑malliin ja huolehditaan siitä, että yleisö hukkuu positiivisessa mielessä tapahtuman sisältöihin, tapahtumasta tulee ilmiö. Se ei jää yhden illan tuotteeksi vaan muuttuu jatkuvaksi tarinaksi, jossa yleisö haluaa olla mukana ennen tapahtumaa, sen aikana ja vielä sen jälkeenkin.
Lue myös: Mikä trendaa festareilla 2026? Tapahtumajärjestäjät kertovat
Lue myös: Tilasuunnittelu tuo tyyliä tapahtumiin – vinkit isolle ja pienelle budjetille
