Asmo Votkin tiesi jo pikkupoikana urapolkunsa. Hän oli vanhempiensa mukana perheen yrityksessä Lihatukku Votkinissa ja istui apumiehen paikalla, kun isä Veijo Votkin toimitti lihaa asiakkaille. Viisivuotiaana Asmo pyysi ja sai valkoisen työtakin, samanlaisen kuin isällä oli.

”Kävin Kauppaopiston ja tein kesät töitä perheyrityksessä, ja sinne jäin myös opintojen jälkeen. Vuosikymmenten aikana tulivat tutuiksi kaikki talon osastot ja työtehtävät.”

Toimitusjohtajuus siirtyi Veijo-isältä Asmo-pojalle vuoden 2011 alussa. Päätöksiä tehtiin kuitenkin yhdessä aina Veijo Votkinin kuolemaan saakka.

Vaikka isän sairaus oli tiedossa, hänen poislähtönsä lokakuussa 2021 tuli Asmolle lopulta yllätyksenä. Äiti Irja sekä pojat Asmo ja Aki joutuivat sopeutumaan uuteen tilanteeseen lennossa, juuri joulusesongin alla.

Arjen pyörityksestä selvittiin puhumisen, töiden ja ihmisten myötäelämisen voimin.

”En ole ehtinyt vieläkään kunnolla suremaan isän kuolemaa, kun kiire on ollut niin kova. Tuntui hyvältä ja liikuttavalta, kun sain Veijon poismenon jälkeisenä päivänä viitisensataa yhteydenottoa ystäviltä, tuttavilta, asiakkailta, yhteistyökumppaneilta ja vanhoilta työntekijöiltä. Moni puhelu oli pitkä ja tunteikas.”

Toimitusjohtajan työpäivät venyvät usein ympäripyöreiksi. Henkilöstöasiat ovat siirtyneet luottokollegan hoidettavaksi, mutta delegoiminen vaatii vielä harjoittelua. Asmo sanoo jaksavansa, koska on kasvanut osaksi yritystä, viihtyy töissä – ja koska asiakkaat ja työntekijät ovat tyytyväisiä.

”Moni asiakas- ja työsuhde on meillä vuosikymmenten mittainen. Asiakkaat pysyvät tyytyväisinä, kun kaikki tehdään viimeisen päälle. Työntekijät voivat puolestaan hyvin, kun töissä on aidosti mukavaa.”

Lomilla kannattaa matkustaa kauas

Asmo Votkin kertoo, että töissä tieto kulkee, välit yrittäjien ja henkilökunnan välillä ovat avoimet ja asioista puhutaan suoraan. Tämä tukee myös toimitusjohtajan ja koko yrittäjäperheen jaksamista.

”Ovi on meillä aina auki, ja juttelemaan saa tulla koska tahansa. Lisäksi jokainen osasto käy säännöllisesti kertomassa kuulumiset ja risut sekä ruusut.”

Henkilökunnalle tarjotaan mahdollisuuksien mukaan myös pientä ekstraa. Pieniä kädenojennuksia ovat esimerkiksi parkkipaikat työpaikan kupeesta, mahdollisuus yhtäjaksoisiin kesälomiin ja laskiaispullat kahvihuoneeseen.

Omasta palautumisestaan toimitusjohtaja pyrkii huolehtimaan pitämällä vapaita viikonloppuja sekä tapaamalla perheenjäseniä ja ystäviä.

”Lomat pidän pätkissä. Silloin on parasta matkustaa ulkomaille – jos ei lähde kauas, löytää itsensä helposti työpaikalta, jonne on kotoa vain vartin matka.”

LUE MYÖS: Veijo Votkin: Suurinta ääntä pitävä ei välttämättä ole aina se eettisin toimija

---

---