Sanotaan heti alkuun: koululaiset ovat Suomessa poikkeuksellisen etuoikeutettuja. Lapsille tarjotaan terveellinen ateria maksutta jokaisena koulupäivänä esikoulusta asti. Tällä hetkellä noin 900 000 koululaista ja opiskelijaa saa päivittäin maksuttoman kouluruoan.
Jokin nykyisessä kouluruokasysteemissämme on kuitenkin rikki. Osa pikkukoululaisista joutuu syömään koululounaansa jo aamulla 9.45, ja osalla oppilaista on aikaa ruokailuun vain vartti, jopa 10 minuuttia.
Kouluruokailun epäkohdat ovat nousseet syksyllä useisiin otsikoihin ja tarkempaan syyniin.
Vaikka opetuksen toteuttamista säätelee laki, ruokailun järjestämiseen annetaan kouluille vain suositus, kouluruokasuositus. Sen tarkoitus on turvata lasten hyvinvointia ja oikeuksia: paras lounasaika on kello 11–12 ja ruoka-aika vähintään 30 minuuttia.
Tutkimusten mukaan kuitenkin vain 13 prosenttia kouluista noudattaa suositusta – vaikka noudattamisesta saa rahaa – ja sitten päädytään näihin järjettömiin ratkaisuihin, jotka ovat viimeisenä lapsen edun mukaisia.
Kouluruoka on myös päässyt Hotelli- ja ravintolamuseon pääteemaksi. Kouluruokailu on aina kertonut ajasta, jota elämme, ja se on kokenut historiassa suuria muutoksia.
Tätä kaikkea koulujen ruokaloissa on tapahtunut:
Ilmaista kouluruokaa alettiin tarjota Suomessa vuonna 1948. Se aloitettiin, jotta perheillä olisi motiivi laittaa lapset peltotöistä kouluun. Koulua kun ei kovasti tuolloin vielä arvostettu. Ajatuksena oli houkutella kouluun etenkin tyttöjä ja auttaa vähävaraisten perheiden lapsia.
1950-luvulla tärkeintä oli energian saanti, ja vellit ja keitot tarjottiin suurista tonkista. Terveyskeittona tunnettu vellikin sisälsi vain puolukkamehua, kaurahiutaleita, rusinoita ja sokeria.
1960-luvulla arvioitiin, että ravitsemuksellisella laadulla on väliä. Mannahiutaleista ja makaronivellistä pyrittiin eroon. Lapset toivat kotoa omat haarukat ja veitset, ja alettiin tarjota kaalilaatikkoa ja makkarakastiketta.
1970-luvulla luovuttiin lauantain koulupäivästä ja näin yhdestä ilmaisesta kouluruokapäivästä.
1980-luvun nousukausi oli nannaa. Oli broilerinkoipia, kirjolohta ja jäätelöpikareita.
1990-luvun lama-Suomessa koko ilmainen kouluruokasysteemi oli vaakalaudalla mutta lopulta selvisi ja laajeni ammattikouluihin.
2000-luvun kehityksen moni meistä jo muistaakin, mutta mitä vuoden 2026 epäinhimilliset ruoka-ajat ja kouluruoan hotkiminen kertovat tästä ajasta? Miksi pakotamme lapsemme samaan tai jopa ankarampaan intensiteettiin, jota itse elämme?
Nyt on tarve tuoreelle ajattelulle, sillä lasten oikeuksista huolehtiminen on aikuisten velvollisuus. Isoja korjausliikkeitä on onnistuttu tekemään aiemminkin, joten selitysten sijaan tarvitaan nyt uusia ideoita ja halua muuttua.
Vaalien alla on jo ehdotettu 10 sentin lisäystä ateriaan per oppilas ja aamiaistarjoilun pilotointia. Se on hyvä se.
Kouluruoan historiasta on kerättyä tietoa uudesta kouluruokanäyttelystä, joka on nähtävillä Hotelli- ja ravintolamuseossa Helsingissä 29.8.2027 asti.
Lue myös: Kouluruokailun ongelmia ovat ajankohta ja kesto – voisiko ravintoloista löytyä ratkaisuja kouluille?
Lue myös: Moni koululainen joutuu hotkimaan ruokansa – lounastauot jäävät liian lyhyiksi
Lue myös: Vantaa palkittiin kouluruokailun ja ruokakasvatuksen kehittämisestä
