Työturvallisuus on hyvinvoinnin ja johtamistaitojen ohella asia, johon ei aina ole kiinnitetty ravitsemisalalla tarpeeksi huomiota. Muutosta kuitenkin näkyy: vakavien, yli neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien määrä on vähentynyt kolmanneksella vuodesta 2008 vuoteen 2023. Työtapaturmien yhteismäärä ei kuitenkaan ole laskenut.
Työturvallisuus on muutakin kuin tapaturmien ehkäisyä. Se muodostuu toimipaikan olosuhteista, melu- ja lämpötasosta, koneista ja laitteista, käsiteltävistä materiaaleista mutta myös psyykkisestä puolesta, kuten työilmapiiristä. Työsuojelulla pyritään ennaltaehkäisemään niin tapaturmat kuin työterveyttä ja -kykyä heikentävät tekijät. Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Päivi Sarmalan mukaan työterveyshuolto onkin oleellinen kumppani työsuojelutyössä.
Sarmala kokee väkivallan uhan olevan lisääntymään päin koko yhteiskunnassa, ja se näkyy myös ravintoloissa ja ruokapalvelussa. Tilastokeskuksen mukaan ravitsemisliikkeissä poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyt ovat kuitenkin vähentyneet huomattavasti vuodesta 2009. Jo pelkkä väkivallan uhka kuitenkin vaikuttaa heikentävästi työturvallisuuteen, vaikka rikosta ei tapahtuisikaan.
”Pitää miettiä ja ohjeistaa ennakkoon käytännöt, miten toimia uhkaavissa tilanteissa, ja käsitellä niitä työterveyshuollon kanssa ennen kuin tilanteeseen joudutaan. Ja jos näitä tapahtuu, ne täytyy käydä läpi.”
Myös käytöksen työkavereita kohtaan on oltava kunnossa. Alalla työskentelee ihmisiä hyvin erilaisista taustoista ja kulttuureista. Kaikkien on ymmärrettävä toisiaan ja käyttäydyttävä asiallisesti.
”Esihenkilöillä tulee olla käytössä puuttumiskeinot sekä nollatoleranssi kiusaamiseen, häirintään ja epäasialliseen käytökseen.”
Oma lukunsa ovat niin sanotut ammattitaudit. Sarmalan mukaan alalla tyypillisiä vaivoja ovat muun muassa tuki- ja liikuntaelinsairaudet, märkätyöstä johtuvat iho-ongelmat ja kognitiivinen kuormitus, jolla tarkoitetaan kiireen ja paineen aiheuttamaa stressiä.
Ravitsemisalan yleisimmät syyt tapaturmille ja työpoissaoloille
- Leikkaavat viillot: veitset, blendereiden ja muiden koneiden terät, lasinsirut
- Liukastumiset, kompastumiset, kaatumiset
- Nostoista johtuvat revähdykset
- Palovammat: kuuma höyry, roiskuva rasva tai vesi, kuumat pinnat ja astiat
- Silmävammat: kuumat nesteet, puhdistusaineet, kemikaalit
- Puristumiset: rullakot, koneet ja painavat esineet
- Kuumien työolosuhteiden kuormitus
- Märkätyön aiheuttamat iho-ongelmat
- Kylmätyön aiheuttama kuormitus
- Väkivallan uhasta johtuva kuormitus
- Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
- Kognitiivinen kuormitus: kiire, paine, paljon muistettavaa
Työturvallisuus osaksi työkulttuuria
Pirkanmaan Voimialla työturvallisuus ja -suojelu on osa yhtiön kulttuuria ja tärkeä arvo, ja myös yksi strategian painopiste.
Pirkanmaan Voimialla työskentelee noin tuhat henkeä 178 keittiössä ja 550 puhtauspalvelukohteessa. Syksyllä 2022 toimintansa aloittaneessa tuotantokeittiö Padassa valmistetaan ruokaa kouluille ja päiväkodeille Tampereen alueelle ja Vesilahden kuntaan. Annoksia syntyy reilut 30 000 päivässä.
Työturvallisuuden kehittämiseen osallistuu koko henkilöstö, toimintaa seurataan johdossa ja aihe on yksi tulospalkkiomittareista. Tänä vuonna on panostettu erityisesti työsuojeluasenteen kasvattamiseen, kertoo henkilöstö- ja lakiasioiden johtaja ja työsuojeluvaltuutettu Satu Ollikainen.
Työturvallisuusasioita pidetään säännöllisesti esillä palavereissa ja sisäisessä viestinnässä. Ja kaikki tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet kirjataan yhteiseen järjestelmään.
”Palkitsemme myös henkilöstöä parhaista turvallisuushavainnoista”, Ollikainen sanoo.
Kolmesti vuodessa pidetään työturvallisuuskatsaus koko henkilöstölle. Viime keväänä henkilöstölle järjestettiin Työturvallisuustorit-tapahtumia, joissa puhuttiin muun muassa haastavista asiakastilanteista ja väkivallan uhasta. Toiminnallisissa pisteissä pääsi kokeilemaan alkusammutusta, hätätilanteessa toimimista ja elvytystä ja fysioterapeutti antoi vinkkejä työergonomiaan.
Työkierrosta vaihtelua työtehtäviin
Yksittäisessä työtehtävässä saatetaan toistaa samaa liikerataa, ja siksi työkierto on tärkeää kuormituksen vähentämiseksi. Voimialla yhtiön koko mahdollistaa henkilöstön kierrättämisen eri toimipaikkojen välillä.
”Pyrimme kannustamaan käymään toisissa toimipaikoissa. Se mahdollistaa myös toimipaikkojen välisen sijaistamisen. Tätä käytetään myös tukitoimena: voidaan pohtia työntekijän kanssa, löytyisikö muusta toimipaikasta työtä, jonka ergonominen rasitus sopisi työntekijälle paremmin.”
Työkierto otetaan huomioon myös yksittäisissä toimipaikoissa. Tuotantokeittiö Padassa kaikki työntekijät ovat ammattinimikkeeltään kokkeja ja pystyvät suorittamaan kaikkia eri työtehtäviä. Se antaa liikkumatilaa työvuorosuunnitteluun.
Jos työturvallisuuteen halutaan todella panostaa, on työsuojelutyön oltava sisäänrakennettua. Turvallisuus otetaan huomioon prosessien suunnittelussa, tilojen mitoituksessa ja laitteiden hankinnassa. Kun kehittämisessä osallistetaan henkilökuntaa, he sitoutuvat tekemiseen.
”Panostamme perehdyttämiseen. Työskentely on turvallista myös muille, kun uusi työntekijä osaa työskennellä toimintamalliemme mukaan.”
Tuotantoesihenkilö Sanna Savolaisen mukaan henkilöstö ottaakin työturvallisuuden vakavasti.
”Ihan jokainen on vastuussa tästä, ja olemme sitoutuneet työturvallisuuteen.”
Avoin ilmapiiri mahdollistaa henkilöstölle matalan kynnyksen antaa kehitysideoita ergonomiaan. Pitkävartiset välineet auttavat 200-litraisten teräsmollien kanssa työskentelyssä, ja sähköpöydillä työasento saadaan erimittaisille kokeille sopivaksi.
Savolainen kiittelee työnantajaa siitä, että turvallisuuteen panostetaan myös rahallisesti. Apuvälineiksi on saatu sähköisiä haarukkavaunuja ja saksinostimia, jotka helpottavat isojen tuotantomäärien kanssa.
Kehittäminen ei kuitenkaan aina vaadi isoa budjettia. Tärkein työkalu löytyy korvien välistä. Savolaisen mukaan kiire on turvallisuuden pahin vihollinen.
”Siisteys, järjestys ja kiireettömyys ovat työturvallisuuden lähtökohta.”
KUVA Laura Hujanen
Hyvä työilmapiiri edistää työturvallisuutta
Savolaisen mukaan työturvallisuusteemoja on pidettävä esillä johdonmukaisesti ja uskallettava myös puuttua, jos toimintatavoista luistetaan.
”Välillä saattaa käydä niin, että mennään helpoimman kautta, mikä ei olekaan työturvallinen tapa toimia.”
Tämä kaikki on mahdollista, kun yhteisössä vallitsee hyvä tiimihenki. Ollikaisen mukaan se on yhtä tärkeää kuin fyysinen työturvallisuus. Jos psykologisessa turvallisuudessa on haasteita, työn laatu sakkaa, sairauspoissaolot lisääntyvät ja vaihtuvuus kasvaa.
Hyvän ilmapiirin ansiosta myös virheet uskalletaan tuoda esiin.
”Vaaratilanteita ei hävetä, vaan ne kirjataan muidenkin nähtäväksi oppimisen näkökulmasta. Palaute taas halutaan antaa kannustavana.”
Systemaattinen panostus työturvallisuuteen näkyy. Voimialla työtapaturmien ja niistä johtuvien poissaolojen määrä on laskenut. Ennakkotietojen mukaan myös tapaturmavakuutusmaksu tulee laskemaan merkittävästi ensi vuodelle.
Työturvallisuuslaki velvoittaa
Työnantajan vastuulla
- Laaja huolehtimisvelvollisuus työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.
- Juridisesti työturvallisuudesta vastaa linjaorganisaatio eli lähiesihenkilöt ja johto.
- Työsuojelupäällikkö on asiantuntijan roolissa, eikä vastaa juridisesti työturvallisuudesta.
Työntekijän vastuulla
- Velvollisuus noudattaa ohjeita ja määräyksiä, ylläpitää turvallisuutta, välttää epäasiallista käytöstä ja ilmoittaa havaitsemistaan puutteista.
- Jos työnantaja määrittää jossakin tehtävässä käytettävän suojaimia, on niitä velvollisuus käyttää.
Korona-aika näkyy tapaturmatilastoissa
Ravitsemuspalveluissa tapahtuvien tapaturmien kokonaismäärä ei ole juurikaan laskenut vuosien saatossa. Vähintään yhden päivän poissaoloon töistä johtaneiden työtapaturmien käyrä on ollut ajoittain jopa nousujohteinen, toteaa Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Päivi Sarmala.
Myös korona-aika näkyy tilastoissa: vuosina 2019–2022 tapaturmien määrä on ollut aiempia vuosia vähäisempi ja lähtenyt sitten taas nousuun.
”Monella alalla korona-ajalla tapaturmataajuudet ovat olleet alempana, kun on oltu fyysisesti vähemmän työpaikalla. Samoin tiukat korona-ajan säännöt saattoivat lisätä tarkkaavaisuutta ja keskittymistä itse työn suoritukseenkin. Nyt on lipsuttu ja palattu vähitellen takaisin vanhoihin tapoihin. Tämä on kuitenkin spekulaatiota, mutta tämänkaltaisista havainnoista olen kuullut.”
Positiivista on kuitenkin se, että yli neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet tapaturmat ovat vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Lue myös: Laitevalinnoilla isot säästöt ammattikeittiöön
Lue myös: PRO-palkittu Marjo Sundström tietää, miten kouluruoasta tehdään astetta parempaa
